Ura vai poikaystävä?
Olen jo kohta tänä vuonna 31 täyttävä sinkku yliopisto-opiskelija lopputyötä vaille valmis kandi. Maisteriopinnot mahd. edessä. Asun pohjoisessa ja mietin paljon, kun alani työt on etelässä ja pääasiassa jopa ulkomailla luovalla alalla, että rupeanko turhaa nyt suhteeseen ja suuntaan focuksen parisuhteeseen pohjoisessa ja kouluttaudun esim. hoitoalalle, että saan töitä ja vakiinnun perustyypin kanssa? Alkaa ahdistamaan iän puolesta se, että tosiasiassa haaveilen edelleen ulkomaille muutosta ja siellä työllistymisestä ja viihdyn ihan älyttömän hyvin ulkomaisessa kulttuurissa. Haaveilenko turhaa vai olenko joku ikäloppu haihattelija jonka kannattaisi jo asettua olemaan vakituiseen suhteeseen peruselämää eläen ja haaskata ura haaveensa luovalla alalla ja jopa se, että löytäisin miehen 2-3 vuoden päästä ulkomailta ja myös sen työn?
Kommentit (32)
Kuulostaisi ihan painajaiselta jäädä korpeen jonkun laimean perusjampan takia. Tee uraa, tapaa ihmisiä, muuta ulkomaille; elä elämää jota toivot. Mies tulee jos on tullakseen, ilmankin voi elää hyvää elämää.
Ura ja muutama erillainen mies joita tapailet kun sinulle sopii.
Ura. Koeta olla lempeä kun lopetat suhteen.
-mies
Ura tietenkin. Kuka haluaisi olla onnellinen?
Mitä olet tehnyt 20-30 -vuotiaana?
Ura, ei miehen takia pidä elämäänsä haaskata. Niitä kyllä riittää
Eikös koulut pitäisi olla käyty viimeistään 25 vuotiaana. Nythän alat olla jo vanhus työmarkkinoille.
Kuinka realistinen tuo haave "luovasta työstä ulkomailla" on? Oli miten tahansa, perusjamppa ja pakkopullatyö tundralla ei ole sun ainoa vaihtoehto. Parisuhde miehen kanssa ei ole sitä parasta elämää monellekaan.
Ura, niin tulee halvat hautajaiset.
Oletko oikeasti luovalla alalla?
Mikset ajattele luovasti?
Ihankuin sulla olisi vain 2 vaihtoehtoa :D
Niitä vaihtoehtoja on rajattomasti. Älä liikaa laskelmoi vaan luota intuitioon ja menet sinne mihin sydän vetää.
Pelko pois.
Onko ura ulkomailla realismia, jos valmistut maisteriksi lähemmäs nelikymppisenä? Muut vastavalmistuneet ovat dynaamisia vähän päälle parikymppisiä (muualla valmistutaan selvästi nuorempana kuin Suomessa) ja entry level duuneihin voi olla vaikea päästä vanhuksena.
Luova ihminen keksinee ratkaisun jolla voi yhdistää sekä uran että rakkauden. Epäluovakin osaa ehdottaa etätöitä ja lappilaisimagon hyödyntämistä.
Ura. Totean tämän 50 vuoden elämänkokemuksella.
Saahan se mies muuttaa mukana ulkomaille.
En nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa Ap. - Mitä sellaista poikaystäväsi toisi sinulle, että olisit valmis ja halukas luopumaan mahd, kaikista muista haaveistasi ja unelmistasi, koska sille tuo avauskesi vähän kärjistäen klloosti.
Toiseksi kuka haluaa poika ystäväkseen tai nais -ystäväkseen sellaisen, joka tukahduttaa omat haaveet ja unelmat? Esimerkiksi kyllä minä voisin lähteä tai vähintään harkita kumppanini rinnalla ulkomaille. - Missään nimessä et ole ikäloppu haihattelija. Mutta ehkä ripausken tervettä itsekkuutta ja uskoa omiin unelmiin ja haaveisiin saattaisit kaivata.
Sinkkumies
Mulla on ura ja perhe. Jos olisi pakko niin urasta luopuisin mielummin kuin lapsista, koska he ovat mun elämän suola. Mutta jos pitäisi valita uran ja pelkän miehen välillä, ottaisin uran.
Nyt siis sinkku ja opiskelija? Ei ole miestä eikä uraa?
Jos tuossa iässä täytyy arpoa josko mahdollisesti löytäisit miehen ulkomailta niin vastaus on että kyllä löydät. Miehen laadusta ei tietysti ole takeita, eikä siitä miten onnelliseksi tulet. Haluatko lapsia? Jos et halua niin olet huomattavasti vapaampi.
En ihan sanoisi haihattelijaksi vaikka kyllä aika lailla haaveilulta kuulostaa. Mihin nuoruusvuotesi kuluivat?
M
Vierailija kirjoitti:
Ura, ei miehen takia pidä elämäänsä haaskata. Niitä kyllä riittää
Ihan niinkuin tällä palstalla olisi joku joskus päivitellyt hyvien miesten vähyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet tehnyt 20-30 -vuotiaana?
Itse opiskelin ydinvoimaloiden suunnittelua. Kohta valmis. Entä sinä?
T31
Ura.