Suututtaa lapsen puolesta

Nää lapset tiedetään. "Vahingossa katosi" ja itsellään mukana joku ei niin väliä pehmolelu. Sitten vanhemmat sokeana uskoo lapsesi kaverista kasvaa kusipää aikuinen vielä.

No oli kyllä upea ele, että antaa omansa lapsellesi. 

Eilen justiinsa oli kirjoitus pokekorteista ja niiden viennistä kouluun. Eikö vaan voi vanhemmat kieltää näiden lelujen vienti kouluun kokonaan. Eskarissa ainakin on tosi kiva systeemi, että lelupäivänä saa viedä oman pienehkön lelun. 

Vierailija kirjoitti:

Laita viestiä opettajalle että etsii pehmot ja pyytää anteeksi ja korvaa vahingon. Koulussa tapahtunut niin on opettajan vastuulla

Älkää herran jestas laittako opelle lisää hommia. Kertokaa asiasta mielummin asiallisesti ja sopikaa luokan kanssa lelujen suhteen yhtenäiset säännöt. Opet ei pysty valvomaan kaikkea mitä lapset tekee. 

Meillä kanssa oli yksi muka "kaveri" joka aina kun lapsi sai jotain uutta niin hän rikkoi ne tai hukkasi. Onneksi ei enään ole kaveri.

Jos lapseni olisi hukannut kaverinsa lelun, olisin äitinä aivan kauhuissani asiasta. Etsisimme lelua ja sen jälkeen pyrkisin hankkimaan uuden samanlaisen tälle lapselle, jos emme löytäisi lelua.

Ap:n viestistä sai sen kuvan, että lapset olivat itse sopineet ratkaisun ilman vanhempia, eikä se sopinut ap:lle. Tässäkin asiassa vanhemmat voivat puuttua asiaan. 

Ala-asteikäisillä häviää koko ajan jotakin ja joka päivä. Opettajaa myöten etsitään ja huudellaan, missä on saapas, kurahousut, pipo, reppu, penaali, kouluun tuotu lelu jne. 

Usein auttaisi, jos kotona jaksettaisiin merkitä tavaroihin lapsen koko nimi. Ei sitten viidet ihan saman näköiset ulkohousut mene lasten kesken sekaisin.

Pehmoleluun olisi kannattanut laittaa vaikka narulla tai hakaneulalla kiinni lapsen nimi, luokka ja opettajan nimi. Sen lelun löytää kyllä joku ja osaa palauttaa oikeaan paikkaan. Löytyy ihan varmasti koulun alueelta.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni olisi hukannut kaverinsa lelun, olisin äitinä aivan kauhuissani asiasta. Etsisimme lelua ja sen jälkeen pyrkisin hankkimaan uuden samanlaisen tälle lapselle, jos emme löytäisi lelua.

Ap:n viestistä sai sen kuvan, että lapset olivat itse sopineet ratkaisun ilman vanhempia, eikä se sopinut ap:lle. Tässäkin asiassa vanhemmat voivat puuttua asiaan. 

Lapset tosiaan sopivat ratkaisun keskenään ilman vanhempia. Vanhempainillassa mieheni yritti keskustella toisen lapsen äidin kanssa, joka sanoi että lelua on etsitty, mutta ei sitä löytynyt ja koska lapset ovat keskenään sopineet asian jo, hänestä on turha sekaantua enempää. Mikä myös oli mielestäni erikoinen tapa nähdä asia.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapseni olisi hukannut kaverinsa lelun, olisin äitinä aivan kauhuissani asiasta. Etsisimme lelua ja sen jälkeen pyrkisin hankkimaan uuden samanlaisen tälle lapselle, jos emme löytäisi lelua.

Ap:n viestistä sai sen kuvan, että lapset olivat itse sopineet ratkaisun ilman vanhempia, eikä se sopinut ap:lle. Tässäkin asiassa vanhemmat voivat puuttua asiaan. 

Jos lapset ovat keskenään päätyneet ratkaisuun, niin MIKSI siihen pitää aikuisten mennä vielä sotkemaan? Mielestäni tämän tarinan lapset molemmat ovat toimineet ihan fiksusti ja varmaan oppivat jotain. Ap taas vaikuttaa rasittavalta.

No tästä opittiin se, että leluja ei viedä kouluun, ja niitä ei lainailla eikä vaihdella. Ei edes parhaimmalle kaverille. Minullakin oli kaveri jonka seurassa hukkui yhtä sun toista. En tosiaankaan tajunnut, että kaveri oli varas, kun en itse varastellut mitään. Tosin minun äiti oli hamsteri, ja hänen äiti siisteysfriikki.

Tällasistakin av:lle aloitus. Jo on pienet ongelmat. Etkö osaa ratkaista äitinä asiaa muuten kuin avautumalla tänne?

Mä olen julmuri, enkä anna lapsen lainata mitään kavereille. Tai lainata mitään kavereilta. Noin vältytään paljolta. Vierestä katsoin kyllä yhtä tapausta luokassa, kun lapset oli lainanneet jotain ja toisen koira tuhosi sen lainatun lelun, joka oli tuotu ulkomailta. Tietysti siitä nousi hirveä haloo ja asiaa käsiteltiin varmaan pari kuukautta vanhempien kesken.

Tuon takia teroitan 5 vuotiaalleni että jos päiväkotiin otetaan leluja ne voivat kadota ja mennä rikki.Ei pehmoleluilla leikkivä lapsi vielä osaa huolehtia varmaan kunnolla tavaroista,joten ei tuota lasta voi syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen julmuri, enkä anna lapsen lainata mitään kavereille. Tai lainata mitään kavereilta. Noin vältytään paljolta. Vierestä katsoin kyllä yhtä tapausta luokassa, kun lapset oli lainanneet jotain ja toisen koira tuhosi sen lainatun lelun, joka oli tuotu ulkomailta. Tietysti siitä nousi hirveä haloo ja asiaa käsiteltiin varmaan pari kuukautta vanhempien kesken.

Tuolla välttyy noilta harmilta eli ihan fiksu linja.Tuossa tapauksessa rikkojan olisi kyllä pitänyt korvata tavara.

Miksi alunperinkään lapset ovat vaihtaneet pehmoja? Näinhän siis kirjoitit, että ovat vaihtaneet, niin keskenään vai mihin ? 

Toopet vanhemmat kun antavat viedä leluja kouluun.

Semmosta se on, siperia opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, miten niin 'pääsee kuin koira veräjästä'. Eihän pääse, koska antaa oman pehmonsa lapsellesi. Mitä muuta ehdotat tässä tehtävän?

Nämä yleensä toivoo, että koululta kutsutaan joku palaveri, jossa lelun hukannut kaveri vanhempineen pyytää anteeksi ja sovitaan sopivista korvauksista. Tämä on nyt oikeasti iso juttu! Lapsella on oikeus pehmoleluunsa ja kun koulussa ollaan on henkilökunnan tehtävä katsoa tämän oikeuden perään! Taistele ap, taistele!

Lapsesi oma moka. Opeta sille, että ei kannata antaa muille omia tavaroita. Silloin ne ovat lahjoja eikä niitä saa takaisin.

Keskustellaanko me nyt tosiaan PEHMOLELUSTA?

Mielestäni lapset olivat toimineet hienosti keksiessään itse ratkaisun tilanteeseen ja nyt aikuiset yrittävät tehdä asiasta isompaa kuin se onkaan.

Älkää antako parhaita leluja mukaan. Ja sehän on fakta, että kun aikuisenakin lainaat naapurille, kaverille, sukulaiselle tai tutulle jotain tavaraa, niin 90 % todennäköisyydellä saat kysellä sen tavaran perään, ja 50 % todennäköisyydellä saat sen joskus takaisin. Jotkut kehtaavat vielä kysyä vuoden lainassa olleesta tavarasta, että "mihin sä sitä tarvitset?" No se on minun. Eikö se riitä?!?

Että kannattaa ottaa tämä tapaus oppituntina ja keskustella oman lapsen kanssa siitä, kannattaako lainata? Ja mitä voi lainata toiselle? Miten toisten tavaroita kohdellaan? Ja jos lainaa, niin millä pelisäännöillä? Mitään itselleen todella tärkeää ei koskaan kannata lainata.

Vierailija kirjoitti:

Ap, miten niin 'pääsee kuin koira veräjästä'. Eihän pääse, koska antaa oman pehmonsa lapsellesi. Mitä muuta ehdotat tässä tehtävän?

Varmaan rikosilmoitus, julkinen anteeksipyyntö sekä piiskaus koulun pihalla saattaisivat just just riittää tälle mammalle. Ja etusivun juttu  Iltapuluun tietty myös.