Loukkaannutko jos joku kirjoittaa tai sanoo nimesi väärin?
Kommentit (44)
Ulkomailla niin tapahtuu aina, eipä haittaa. Suomessa kukaan ei onnistu vääntämään turpeentuoksuista savolaisnimeäni väärin.
En koska pitäisi olla aika urpo, että kirjoittaisi nimeni väärin.
Kyllähän siitä someen paskamyrskyn laitan, koska tämäkin asia johtuu ihonväristäni ja/tai seksuaalisesta suuntautumisestani ja/tai siitä että olen kehopositiivinen.
En. Mulla on vaikea sukunimi ja olen tottunut siihen, että se tuppaa menemään ihmisiltä aina väärin. Näin ollen jos olen tilaisuudessa, jossa pitää sanoa se sukunimi ja joku kirjaa sen ylös, niin automaattisesti tavaan ne kirjaimet.
Jos joku suomenkielinen henkilö sen väärin kirjoittaa lähinnä naurattaisi. Nimeni on niin perus kuin olla ja voi. Ulkomailla on ihan normaalia, että kirjoitetaan väärin, koska ääkköset jne. Siitä en tietenkään loukkaannu, koska järkeä löytyy päästä.
Saako sellaisestakin loukkaantua? Vai onko se just sellainen asia normaaleille ihmisille josta kuuluu loukkaantua? Ei esimerkiksi jostain paskasta vitsistä joka loukkaa toista ja sitten syytetään huumorintajuttomaksi ?
Vierailija kirjoitti:
Saako sellaisestakin loukkaantua? Vai onko se just sellainen asia normaaleille ihmisille josta kuuluu loukkaantua? Ei esimerkiksi jostain paskasta vitsistä joka loukkaa toista ja sitten syytetään huumorintajuttomaksi ?
Kaikesta saa ja jopa PITÄÄ loukkaantua nykyisin.
En, mutta yllätyn jos joku kirjoittaa nimeni oikein. Sitä harvoin tapahtuu.
Nimeni on tyyliä Kaisa Virtanen, joten aika iso lukihäiriö saa olla, jos suomalainen sen väärin kirjoittaa. En siitä tietenkään loukkaannu, jos niin tapahtuu. Miksi ihmeessä loukkaantuisin?
En, mutta sukunimi on aiheuttanut minulle usein ärsyttäviä tilanteita, koska minulla on r-vika ja nimessä on r, minkä jotkut kuulevat milloin l-kirjaimena, milloin n-kirjaimena ja rn-kirjainyhdistelmäkin on kuultu. Sitä nimeä on sitten kiva yrittää ratkuttaa niin että kuulija ymmärtäisi. Sukunimeni ei mielestäni ole niin outo, ettei siitä voisi r-vikaisenkin lausumana arvata mikä se on, mutta ilmeisesti se monille sitten on outo.
Janica, c-llä. Nico, c:llä. Vois vanhemmat nimetessään jo ennakoida, että nimi olis yksiselitteinen ja selkeä. Tyhmää ja turhaa kommottelua nää c-nimet ym.
En loukkaannu, mutta totean, että nimeni saattaa olla vaikea, jos ei ole saanut peruskoulusta päättötodistusta.
Kokisin itseni aika onnekkaaksi jos minulla olisi energiaa loukkaantua siitä, että vaikea nimeni kirjoitetaan väärin..
R-vian voi hoidattaa pois. Treeniä, treeniä!
En hermostu. Vaikka sukunimeni on lyhyt niin ei-suomalaisena nimenä kirjainten järjestykset menee monilta helposti sekaisin. Se on ihan ok ja olen tottunut tavaamaan sitä kirjain kirjaimelta.
Etunimeni on taas niin perusnimi, ettei sitä voi kirjoittaa tai kuulla väärin. Tyyliin Sari tai Mikko.
En mutta jos joku sanoo nimeni tahallaan jatkuvasti väärin niin alan kyllä kutsua häntä samallalailla.
En, sillä Sukunimeni sotketaan usein tunnetumpiin lähes kaimoihinsa.
Ei haittaa yhtään, tapahtuu usein mutta miksi loukkaantuisin. Tuskin ihmiset tahallaan lausuu tai kirjoittaa väärin. Aika hölmö asia loukkaantua.
Etunimeni ymmärrän, jos joku sen kirjoittaa väärin, koska se on laatua Mia/Miia, Pia/Piia, mutta sukunimeni kohdalla ihmettelisin, koska se on yksi Suomen yleisimmistä.
En, koska koko ikäni joku on aina sanonut tai kirjoittanut nimeni väärin. Olen siis jo tottunut siihen.
terv. Nina