****MARRASMURUJEN LUMINEN JA TUULINEN LAUANTAI****

Just eilen kyselin kaverilta, jolle sektio tehtiin KOKS:ssa helmikuussa.

En usko että mitään erillisiä huoneita on, mutta siitä kotiutumisesta olipuhetta. Kaveri sanoi, että oli setten ensisynnyttäjä tai aiemmin synnyttänyt, niin pitävät sairaalassa 4 päivää sektion jälkeen, kun alateitse synnyttäneet pääsevät halutessaan kolmen päivän päästä kotiin. Toki tilanteen mukaan, eli jos imetys ei ole lähtenyt käyntiin kunnolla ym niin tottakai aika on pidempi. Ymmärsin, että kuitenkaan alle neljän päivän ei selviä.



Torstaina sitten tiedän mikä on " tuomio" . Palaillaan asiaan =o)

minä odotan viidettä ja vaikka olen käynyt erikoislääkärin ultrattavana ja lapsivesitutkimuksessa olen hermona. Pelkään että vaikka ollaan päästy näin pitkälle ja kaiken pitäisi olla kunnossa että jotain tapahtuu synnytyksessä :( Tällaista tämä äidin elämä on,ainaista huolehtimista..

Huh! Onpa ihanaa kuulla, että sinulla on samoja pelkoja. Tuntuu ihan hullulta nämä tunteet. Miksen voi vaan nauttia odotuksen viime metreistä? Olen kanssa käynyt ultrissa, joissa on tarkkaan syynätty rakenteet. Lähinnä perätilan vuoksi aikanaan katsottiin. Mutta epäusko kuitenkin kalvaa. No, eihän siinä ultrassa nyt kaikkea tietty näe, mutta ihan ehjän lapsen siellä kuitenkin näin.



Haluan vauvan silmieni alle. Suomalainen ei usko, ennenkun näkee =)

Yö tuli kyllä nukuttua tosi hyvin pitkästä aikaa, olimme eilen uimahallissa ja lilluin sellaisessa lämpimässä terapialtaassa kauan ja kyllä tuli hyvä ja rentoutunut olo joka siis jatkui viellä yönkin.

Tänään oltiin perheen kanssa syömässä ravintolassa tod.näköisesti nyt viimeistä kertaa ennen vauvan tuloa, sitten ei viitsi kolmen kanssa ainakaan heti lähteä.

Minulla ne pahimmat pelot ovat nyt vähän jäänneet taka alalle mutta oli minullakin aikoja jolloin olin ihan varma ettei tulokkaalla voi olla kaikki hyvin, tosiaan kaksi niin ihanaa lasta jo saaneena olin varma ettei ns. hyvä tuuri voi jatkua. Ajattelin että kun itsekkäästi olen tätä lasta halunut tulen lopulta pilaamaan kaikkien elämän omani, mieheni ja lasteni. Nyt alkaa sitten synnytys pelottamaan, tähän asti synnytystä olen miettinyt tasan siihen kohtaan kun täytyy lähteä synnärille. Mietin mihin vrk aikaan ja miten se mahtaa tapahtua. Nyt tuli mieleen että joudun tämän vauvan myös synnyttämään (ihan hyvä huomio) ja että kukaan ei tee sitä puolestani, aikaisemmat synnytykset ovat menneet ihan hyvin, ponnistusvaihe on ottanut koville. Imetyksen käynistyminenkin jännittää vaikka sekin mennyt aiemmin hyvin. Aina sitä kumminkin on kuin uuden tuntemattoman edessä, täytyy vaan jaksaa uskoa että hyvin kaikki menee ja kai nämäkin tuntemukset kuuluvat asiaan.

silvain 35+6

Eli ymmärsiskö oikein, jos mulla sektio to aamuna niin mahdollista päästä sunnuntaina kotiin? Siis jos kaikki hyvin. Vai onko se 4. päivä sitten maanantai? Ois ihana päästä 12.11 kotiin :D mut pääasia että kaikki menis hyvin..

V&V

tossa oli nyt muutama en muista nimimerkkiä mutta joille on tulossa sektio,niin millä perusteella se on annettu?itellä toi tapa-arvio on perjantaina ku edellinen synty kiireellisellä sektiolla...

ja syynä ahdas lantio,

Ei mahtuis kuin alle 3kg vauveli syntymään ja tän sektion jälkeen kaikki tulee syntymään leikkauksella..

Mulla kuvattu lantion luut jo ekaa odottaessa, koska olen tosi lyhyt.



V&V

Tulee vähän myöhään vastaus, mutta siis jos sektio on torstaina, niin kotiin päästävät maanantaina.

Voihan olla, että noista voi neuvotella, mutta niin on kuulema käytäntö.



Oli hauska BB, joutu nauraa ihan vatsalihakset pinkeinä =o)

Mulla synnytystapa-arvio tehtiin pituuden (luetaan lyhyyden) takia =o)

ja siinä selvis, että max 3.5kg vauva mahtuu syntymään, mutta vauvan kokoarviota tehtäessä lääkäri huomasi vauvan olevan perätilassa, ja siihen mun lantio on liian ahdas.

Vauva kyllä saatiin käännettyä, mutta ensi viikolla sitten nähdään onko kaveri pysynyt pää alas päin vai ei.

mun sydän ei (ehkä) kestäisi alatiesynnytystä.

- Tuli katsottua tuossa miehen kanssa leffaa...

Palkittiin itsemme päivän siivouksista ja ... ajatuksena oli että kohta ei enää ehditä tai voida keskittyä niin helposti elokuvien pariin kun tämä pieni on tullut kotiin asti. Ja onhan meillä kohta " ero" edessä kun pitkästä aikaa olen monta päivää poissa kotoa. Mahdollisesti jopa viikon. Ikinä en ole ollut esikoisesta niin pitkään erossa. Itku varmasti pääsee...

Tulevathan he käymään sairaalassa mutta eipä tuo sama asia ole :(

Aika " yksin" siellä silti ollaan...

En saanut miestä enää innostumaan lattian luuttuamisesta tänään, joten tein sen sitten itse. Supistelut innostuivat hetkeksi mutta tunnin levolla ne sitten asettuivat.



Nyt on kaikki muut jo nukkumassa. Voisin mennä itsekin :D



Swehina (kohta rv 38+0)

Ihan kuin joulua odottelisi! Viisi kokonaista päivää enää...

Jotain tuli taas housuun...

Tarkkailenpa hetken.



Supistelutkin alkoivat uudestaan...



Varmaankin väärä hälytys mutta ilmoitan sitten :)

Taallakin viimeisillani vetelen, laskurin mukaan syntymaan on 8 paivaa. Janna nailla vimpoilla viikoilla sita kuvittelee etta syntyma voisi tapahtua ihan koska tahansa. Vaikka aina se menee lasketun ajan yli kuitenkin.



Mulla ihan samat fiilikset taman kolmannen kanssa, pelkaan tosi kovaa voinko olla niin onnekas etta saisin kolmannen terveen lapsen ja hyvan synnytyksen. Sitahan se aidin elama on, pelkojen summa on vakio, ne aiheet vain muuttuvat :)

Pitaisi vain muistaa nauttia naista raskauden vimpoista viikoista, lapsikin on varmasti kaikista turvallisimmassa paikassa.



Painoakin tuntuu tulevan aina se sama vakio, soi tai teki mita tahansa. Eli en ota stressia siita enaa. Kuitenkin se lahtee nopeasti pois tavalla tai toisella. Vauva tuntuu isolta, se myllays ja pyoriminen sattuu.



Huomaan etta olen aika karttyisa kokoajan. Varsinkin lasten kanssa en meinaa jaksaa. Siivousvimma on aarimmillaan ja kaikki lika inhottaa.

Muistan lukeneeni etta naisten kasilaukut ovat oikein bakteeripesia kun me laitetaan niita julkisten vessojen lattioille ja koukkuihin. Hyva kun pystyn koskemaan omaan laukkuuni ilman inhon varahtelyja :)



Tekee mieli lahtea shoppailu kierrokselle (ostamaan uusi kasilaukku :), mutta ilman lapsia. Shoppailu 4v ja 6v kanssa on kylla kaukana viihteesta. Mutta mies on toissa koko viikonlopun eli tuskin paasen mihinkaan taas. Pitaisi vaan jaksaa istua puistossa ja jarjestaa isommille puuhaa. On kylla niin turhautunut ja vasynyt olo. Mites te muut jakselette joilla on useampi lapsi? Onko ihan turha kuvitellakkaan pystya pitaa talo siistina ja rauhallisena?



Isompi auto olisi niin ajankohtainen. Pitaisi kayda katsomassa ja koeajamassa. Joku maasturi johon mahtuisi vahintaan 7 plus rattaat. Onko kenellakaan merkki suosituksia?



Nojoo pitaisikohan sita lahtea liikkeelle.