Onko isovanhemmilla mitään velvollisuuksia?

mieheni äiti kuoli juuri syöpään. mieheni äidin aviomies ei välitä haudata tai ei saa aikaiseksi mitään. miehelleni ilmoitettiin äitinsä kuolemasta, vasta kuoleman jälkeen.

mieheni on huostaanotettu, laiminlyöty lapsi. äitinsä kanssa ollut tekemisissä, mutta 3 vuotta välit ollut poikki, koska mieheni meni lukemaan nuoruuden aikaisia papereitansa.

näinkin voi käydä, kun ei välitä muista, niin ei löydy ketään kuka edes hautaisi. rakkaus pitää ansaita.

Näin minä tekisin. Kuolkoot yksin vanhainkodissa ja miettikööt, että oisko kannattanut laittaa lapsenlapset ensin arvojärjestykseen, eikä vain lomailla lämpimissä maissa.

eli kostaa meille sen, ettei ole edes ikinä ketään pyytänyt auttamaan

Mutta ihmettyttää jos joku ei halua auttaa omaa lastansa, tai halua lämpimiä ja läheisiä välejä lapsenlapsiinsa.



Meillä isovanhemmat nauttivat myös joutenolosta, matkustelusta, mökkeilystä ym. vaikka ovat myös lastenlapsiensa kanssa. Viikossa on päiviä seitsemän, ja tunteja rutkasti enemmän. Luulis että ainakin muutama tunti löytyy sillointällöin lapsenlapsien kanssa olemiseen.

Minun äitini on juuri tuollainen kuin ap:n äiti. Ei vähääkään kiinnostunut lapsenlapsistaan, eikä hoida niitä vaikka kuinka kova tarve olisi! Omat lapsensa on kyllä hoidattanut äidillään ja veljillään.



Äitini ihmettee minulle, miksi viitsin tulla 100 km:n päästä hoitamaan veljeni lapsia, koska veljeni ja hänen vaimonsa joutuvat joskus reissaamaan työnsä puolesta. On tehnyt niin monta kertaa mieli sanoa, että hei! se on PERHEEN tehtävä auttaa apua tarvitsevaa PERHEENJÄSENTÄ ja siitä saa vielä palkinnoksi itselleen hyvän mielen!



Tosin auttaisin myös ystäviäni ja melkeenpä ketä tahansa, jos näkisin jonkun todella apua tarvitsevan! Ja en kyllä koskaan koe, että minua olisi jotenkin käytetty hyväksi.. Kummallisia tuttuja teillä!

raaski. Muutamia kertoja on ollut, kun ollaan oltu miehen kanssa viihteellä. Lisäksi omat vanhempani hoitavat, jos tarvitaan apuja. Ja vieläpä molempien vanhemmat asuu lähellä. Anoppi on jopa sanonut, että tykkää auttaa ja kysyy usein tarvitsenko apuja. Mitäs siihen sanotte te " paremmat" äidit, jotka ette pyydä ikinä apua? Sitten, kun niiden aika tulee, että tarvitsevat apua niin varmasti olen paikalla!

Minusta ei ole isovanhempien tehtävä hoitaa lapsenlapsiaan.

Omat vanhempani ovat vielä työelämässä, joten en edes oleta, että että he ovat valmiina singahtamaan meille hoitamaan lapsia vaan tapaamiset tapahtuu isovanhempien ehdoilla. Vanhempani ovat lapsensa kasvattaneet ja nyt he saavat nauttia lapsenlapsistaan silloin kun se heille sopii.



Onko ap ottanut väsymystään puheeksi esim. neuvolassa? Eiköhän se olisi oikea paikka purkaa oloaan.

Etkö meinaa auttaa omaa lastasi, jos hän joskus pyytää sinulta apua lapsenhoidosta? Meinaatko ehdottaa, että hae apua ennemmin neuvolasta?

Olen sen verran vanhana tehnyt omat lapseni ja vääntänyt raskasta vuorotyötä, että ehkä haluan nauttia vapaudestakin ja omista rahoista ennen kuolemaa.

Mutta yritän opettaa lapseni omatoimisiksi ja tekemään kotihommat yms. ettei tarvitse joka asiasta olla äidin helmoissa itkemässä enää aikuisena.

asia on hyvin yksinkertainen

että joko auttaa tai ei auta!

Tottakai auttaisin lastani jos se suinkin vain voisin. Mutta esim. ulkomaan matkalle lähtisin, koska on olemassa tahoja joilta lapsiperheellä on mahdollisuus hakea apua.



Minulla on ollut vastaava tilanne kuin ap:llä, 1-vuotiaat kaksoseni sairastivat rota-virusta, mieheni oli reissutöissä ja vanhempani lähtivät ulkomaille. Olisin tarvinnut apua, mutta en todellakaan olettanut, että vanhempieni olisi pitänyt perua kauan odottamansa ulkomaanreissu, en olisi edes antanut heidän sellaista päätöstä tehdä. Joo ja vastasin puhelimeen kun soittivat ulkomaan kuulumisia ja olin aidosti iloinen, että heillä oli kiva reissu.

Minusta on älytöntä, että isovanhempien tehtävä olisi kantaa vastuu, kun lapsenlapsilla on kaksi vanhempaakin, joille se vastuu kuuluu ja kun on todellakin yhteiskunnaltakin apua saatavissa.



T:84

Elikkä

* ovatko isovanhemmat auttaneet kahden edellisen lapsen kanssa?



Jos ovat, sitten on outoa, etteivät auta nyt.

Jos eivät ole, miksi ap odottaisi heidän nytkään auttavan?





* ovatko isovanhemmat vielä työelämässä?



Jos ovat (kuten meillä ainakin seuraavat 10-15v.) miten heiltä voisi odottaa apuaja, kun ovat itsekin väsyneitä työpäivän päätteeksi.

Jos eivät ole, saattaisivat jopa auttaakin.



*miksi isä ei auta?



uusavuton? uraohjus?

Eikä äitikään, koska lähti hunnoingolle.

Iskän kanssa eleltiin kaksin.

Vierailija:

Olen sen verran vanhana tehnyt omat lapseni ja vääntänyt raskasta vuorotyötä, että ehkä haluan nauttia vapaudestakin ja omista rahoista ennen kuolemaa.

Mutta yritän opettaa lapseni omatoimisiksi ja tekemään kotihommat yms. ettei tarvitse joka asiasta olla äidin helmoissa itkemässä enää aikuisena.

Mutta etkö edes rakkaudesta haluaisi auttaa lapsenhoidossa edes silloin tällöin, jos näet että lapsesi on aivan uuvuksissa?

Ja sen haluan vielä sanoa, että omatoimisuuden puutteella ja uupumisella ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään.

Minä olen aina, ihan lapsesta asti joutunut pärjäämään omillani, useimmiten myös rahallisestikin, enkä ole juurikaan apua ja tukea saanut. En ole myöskään apua saanut enkä pyytänyt omien lasteni hoidossa. Eli olen joutunut aina olemaan omatoiminen, eikä minua ole paapottu. Mutta niin vain minäkin tunnen itseni todella usein uupuneeksi tai hyvin uupuneeksi.

vastaa nyt jo ap.

etteivät näkisi isovanhempiaan ikinä. Kai isovanhemmat voivat välittää ja rakastaa vaikkkei hoitoon ottaisikaan. Voihan siellä kyläillä koko perhe!!!



"

Näin minä tekisin. Kuolkoot yksin vanhainkodissa ja miettikööt, että oisko kannattanut laittaa lapsenlapset ensin arvojärjestykseen, eikä vain lomailla lämpimissä maissa.

[/quote]

"

Onneksi mun lapsilla on ihanat isovanhemmat. He viihtyvät meidän lasten kanssa ja ihan omasta halustaan ottavat kylään ja hoitavat.

llisempää, kuin velvollisuus auttaa.

Auttavat jos haluavat tai pystyvät. Jos on ensin hoitanut omat lapset ja ollut työelämässä vuosikymmenet, niin sitten on lupa nauttia aivan täysillä omasta elämästä kuten haluaa. Jos ei silloin, niin millon sitten? Mä oon aina käsittänyt koko isovanhemmuusasian niin, että heidän " tehtävänsä" on lähinnä nauttia lastenlapsista siten kuin haluavat.



Ja ikääntyneiden vanhempieni mahdollisen asian käsitän kunnia-asiana, että vihdoin maksaa jotakin takaisin siitä ihanasta hoidosta ja kasvatuksesta, jonka olen saanut. Jos tässä kohtaa alkaisin kiristää heitä tyyliin " hoida lapsenlapsesi tai en pidä sinusta vanhana huolta" , pitäisin itseäni idioottina.

että lasten ISÄ on se, jolta pitäisi ensin pyytää apua! Ap voisi mennä neuvolalääkärille, kertoa tilanteesta ja pyytää mietoja nukahtamislääkkeitä, mennä hotelliin viikonlopuksi ja vain nukkua ja nukkua, sillä aikaa kun isä hoitaa lapset. En suoraan sanottuna ymmärrä, että tilanne on jo tuollaiseksi päässyt, sillä isän pitäisi osallistua lasten hoitoon yhtä lailla.



Omat isovanhemmat auttavat, JOS pystyvät ja haluavat. Jos isovanhemmat ovat vielä työelämässä, niin on minusta aika kohtuutonta vaatia, että he hoitaisivat kolmea lasta kerran viikossa, niinkuin yhden kirjoittajan mielestä pitäisi tehdä. Saatikka jos isovanhemmat ovat sairaita, niin ei voi odottaa tuollaista. Tosiaan ap vaikuttaa hieman katkeralta nimenomaan sen takia, että isovanhemmat lähtivät luksuslomalle, vaikka hänellä itsellään oli vaikeata.