Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nyt kyllä loppu minun osalta treffailut sun muut
03.09.2022 |
Kohta 3 vuotta tässä treffaillut, laittanut itseään likoon, kehittänyt itseään, ollut myös yksin aina välissä. Ja vaikka nyt olenkin oppinut mm. itsevarmuutta ja kehittänyt omaa itsereflektointia paljon, niin muutoin käteen on jäänyt vaan tyhjä luu. Paljon surua ja pettymystä, valehtelua ja hylkäämistä. Laskin että viimeisen vuoden aikana minulla on ollut kolme ihmissuhdetta. 2 kk, 2 kk ja 4kk pituiset. Hitto miten paljon mahtuu kuulkaa tunteita tommoseen; ihastumista, jännitystä, viimiseen ehkä jo vähän rakastuinkin. Sit korkeelta putoamista pettymyksiin, eroon, ikävään... ihmekös olen henkisesti ihan uupunut.
Jatkossa keskityn vain itseeni ja lapsiini (joita en yhteenkään suhteeseen ole sotkenut ja siitä kannan ylpeyttä!) Jospa se mielenrauhakin siitä taas laskeutuis.
Kommentit (605)
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi edes löytää vuoden aikana kolme niin kiinnostavaa ihmistä, että niistä tulee muutamien kuukausien tapailuja jokaisesta? Ei sulla ap taida ainakaan kummoinen taso olla. Jokainen, joka tulee vastaan kelpaa ja aina kun edellinen loppuu, on jo heti uusi kiikarissa? Eipä ihme, ettei mistään tule mitään.
Eipä sekään mitään takaa, jos on taso korkeammalla ja kohtaa harvemmin miehen, jonka kanssa haluaisi alkaa kehittelemään suhdetta. Itselläni on yksi tällainen mies elämäni aikana osunut kohdalle ja kyllä siitä tapailu syntyikin, mutta lyhyeksi jäi. Minä en ollut hänelle niin erityinen kuin hän minulle.
On oikeasti ihan lottovoitto, jos kaksi harvoin ihastuvaa ihmistä sattuvat ihastumaan juuri toisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset edes pyrkivät parisuhteeseen?
T:ikisinkkumies32
Mukavaa jakaa arkea lempi-ihmisen kanssa. Seksi. Mies antaa lämpöä ja turvaa. Samanlainen huumorintaju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on sentään siitä lohdullinen tilanne että kelpaat edes tuohon pisteeseen saakka.
Esim itselläni miehenä on tilanne että saan pakit aina ennen seksiä. Kuvittele kun olet vuosia ilman seksiä ja käyt vain ns. kaveritreffeillä.
Joo, kyllä aina uusi ehdokas näyttää jostain ilmestyvän. Kunpa vaan itsellekin sopis pelkät seksisuhteet, mutta kun ei sovi. Mieluummin sit yksin. Miehet ja naiset on tässä usein erilaisia ja se myös aiheuttanee ongelmaa suhteissa.
Varmasti kamalaa niille jotka ei koskaan saa kosketusta toiseen sukupuoleen, vaikka tahtoisi.
Ikävää ja tylsää on myös se, että seksinkin suhteen asioita yksinkertaistetaan niin, että miesten halutaan uskoa olevan kiinnostuneempia seksistä kuin naisten. - En minä miehenä ja lähes kroonisesta läheisyyden kaipuustani huolimatta ole valmis ja halukas "vain" seksisuhteeseen. - Jaa miksikö? Koska en halua ihmisuhteistani yhdenkään olevan mikään epämääräine viritelmä tai erinäistä mahd. päivänvaloa kestämätöntä säätämistä.
Väität olevasi mies ja kieltäydyt, jos 23-vuotias upea nainen haluaisi kanssasi yhden kerran sänkyyn? Oletetaan, että tällainen olisi mahdollista. Ja sinä kieltäytyisit, kuin nainen helposta seksistä, koska et ole valmis ja halukas?
Se on mahdollsita, että kieltäytyisin. - En ole aseksuaali, enkä edes homo tai bi e. saatii mitenkään yleisesti estynyt tai varautunut ja tai uskovainen. Naiset kiinnostavat kyllä monin tavoin ja erityisesti sen yhden ja erityisen löytäminen - kavereina ja ystävinä minulla heitä onneksi jo on.
Yhtä kaikki, jotenkin ajatus siitä, että seks toisen kanssai olisi jokin hetken hupi jotenkin tökkii. - Pelkään kai jääväni vain nälkäisemmäksi. Tai tuntevani itseni vain leluksi, jonka kanssa joku haluaisi hetken leikkiä mutta hylkäisi heti kun tilaisuus tulisi.
Mä oon sellainen ihminen, joka ei edes kohtaa ihmisiä. Aina vaan yksinoloa. Ja aina kun on ollut mahikset tutustua niin jotain aina menee pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi edes löytää vuoden aikana kolme niin kiinnostavaa ihmistä, että niistä tulee muutamien kuukausien tapailuja jokaisesta? Ei sulla ap taida ainakaan kummoinen taso olla. Jokainen, joka tulee vastaan kelpaa ja aina kun edellinen loppuu, on jo heti uusi kiikarissa? Eipä ihme, ettei mistään tule mitään.
No treffeillä olen käynyt paljon useamman kanssa kuin mitä olen tapaillut, ja vielä useamman kanssa sitten viestitellyt. Eli en todellakaan "kelpuuta ketä vaan" vaan kyllä tossa on joutunut treffeillä juoksemaan ja rankkaamaan sopimattomia pois (ja toki itsekin joskus saan pakit). Mutta en myöskään ole sellainen ihminen jonka olisi erityisen vaikeaa ihastua jos sopivanoloinen mies osuu kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset edes pyrkivät parisuhteeseen?
T:ikisinkkumies32
Mukavaa jakaa arkea lempi-ihmisen kanssa. Seksi. Mies antaa lämpöä ja turvaa. Samanlainen huumorintaju.
Myönnä pois että seksi on syynä siihen että menit parisuhteeseen vai miksi sulle sukupuolella on merkitystä kenen kanssa menet parisuhteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset edes pyrkivät parisuhteeseen?
T:ikisinkkumies32
Mukavaa jakaa arkea lempi-ihmisen kanssa. Seksi. Mies antaa lämpöä ja turvaa. Samanlainen huumorintaju.
Hah, oikeasti haukkumista ja jättämistä. Aina paha mieli : (
Yksin paras.
Noi muutaman kuukauden tapailut on ainakin naiselle ihan hirveitä. Alkuun on kuormittavaa, koska jännittää. Sitten en mä ainakaan pysty olemaan rakastumatta, jos kuukausia hengailen jonkun kanssa ja on kemiaa. Hirveä epävarmuus, että haluaako se toinen vakavan suhteen vai ei. Ja sitten se pettymys, kun ei haluakaan. Itsetunto kovilla.
Mulle kävi tää siis vain kerran, kun pitkän suhteen jälkeen taas aloin deittailla (mullakin on lapsia, eivät tavanneet tuota miestä). Tajusin sen kerran jälkeen, etten voi antaa tuon tapahtua uudestaan. Se oli niin kuormittavaa niin monella tapaa. Pidän aika todennäköisenä, että voisi toistua jonkun toisenkin kanssa. Näin ollen en ole mennyt enää mihinkään deittisovelluksiin. Kohta jo vuoden ollut kokonaan ilman. Kai mä joskus taas rohkaistun kokeilemaan deittailua uudestaan, mut on kyllä ahdistava ajatuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut sinkkuna pari vuotta, enkä ole edes vaivautunut yrittämään mitään. Itsekseenkin on kiva olla. Eipähän ole miestä nälvimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset edes pyrkivät parisuhteeseen?
T:ikisinkkumies32
Mukavaa jakaa arkea lempi-ihmisen kanssa. Seksi. Mies antaa lämpöä ja turvaa. Samanlainen huumorintaju.
Myönnä pois että seksi on syynä siihen että menit parisuhteeseen vai miksi sulle sukupuolella on merkitystä kenen kanssa menet parisuhteeseen?
No en minä niin vähällä seksillä haluaisikaan olla kuin sinkut 😂 Minä olen kyllä nuorena ihastunut naiseenkin, mutta mieheni oli ihanampi tyyppi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kehittänyt itsevarmuutta ja itsereflektointia? Oletko nainen vai mies? Miten on ulkonäkösi kehittämisen laita, joka on se ratkaisevin askel?
No ei minusta minun ulkonäössä mitään vikaa ole. Siis sellaista, mitä ilman kirurgin veistä pitäisi vielä kehittää. Olen hoikka, urheilen, pitkät hiukset jotka laitan usein esim kiharoille, meikkaan, pukeudun naisellisesti. Ja ihan näin teen oli miestä tai ei. Olen aina ollut kiinnostunut omasta ulkonäöstä. Ja eiköhän se miesten määräkin joka tossa ympärillä on pörrännyt kerro ettei se suurin ongelma ole nyt ehkä ulkonäössä. Ehkä päinvastoin. Joskus tuntuu että ainoa asia mistä kiinnostutaan on ulkonäkö ja tarkemmin sanottuna vielä hoikkuus. Joitain miehiä ei tunnu muu kiinnostavan, ne kyllä rankkaan ekana pois. En halua pinnallista miestä.
Kolme vuotta treffaillut tuollaisena unelmatapauksena? Joku mättää ja pahasti tuossa selostuksessasi. Ehkä et ole ihan noin kaunis, kuin annat ymmärtää. Monella naisella on täysin harhainen luulo omasta ulkonäöstä johtuen siitä, että naispuoliset ystävät hehkuttavat joka paikassa kauniiksi erityisesti somessa olevia kuvia.
No en kyllä sanonut olevani "erityisen kaunis". Tiedän etten ole. Mutta en usko että ulkonäössäni on mitään sellaista perustavanlaatuista vikaa, joka yksistään estäisi parisuhteen saamisen. Tarkoitin että olen niin hyvän näköinen, mitä nyt tämännäköisenä; luojan luomana voin olla.
Aa. Eli myös uskossa? Ulkonäkö ei välttämättä estä parisuhteen löytymistä, mutta on ehdottomasti huomattavasti tilannetta helpottava tekijä, jos kaikki on kunnossa. Toki, jos olet uskossa ja tarvitset toisen uskovaisen miehen, niin kumppanin löytyminen on täysin tuurista kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla on lapsia, kukaan mies ei tosissaan ole kiinnostunut susta. Tää on kylmä totuus.
Mies haluaa lähelleen vain itse siittämänsä lapset.
Itkut ei siinä auta. Eikä alapeukut ...
Erosin juuri yli 20 vuoden suhteesta. Jotenkin kaipaa läheisyyttä ja toisen kosketusta mutta tiedostan nuo ongelmat enkä toki ole edes valmis suhteeseen muutenkaan niin onnekkaan sattuman kautta tapasin miehen jonka kanssa alkoi kiihkeä seksisuhde. Tämä on oikeasti hyvä ratkaisu, juuri nyt en muuta kaipaa. Miehessä ei mitään vikaa, päinvastoin joku saa hänestä hyvän miehen vielä mutta minulle hän on vain seksiä. Kuten minä hänelle, tässä täysi yhteisymmärrys.
Vierailija kirjoitti:
Noi muutaman kuukauden tapailut on ainakin naiselle ihan hirveitä. Alkuun on kuormittavaa, koska jännittää. Sitten en mä ainakaan pysty olemaan rakastumatta, jos kuukausia hengailen jonkun kanssa ja on kemiaa. Hirveä epävarmuus, että haluaako se toinen vakavan suhteen vai ei. Ja sitten se pettymys, kun ei haluakaan. Itsetunto kovilla.
Mulle kävi tää siis vain kerran, kun pitkän suhteen jälkeen taas aloin deittailla (mullakin on lapsia, eivät tavanneet tuota miestä). Tajusin sen kerran jälkeen, etten voi antaa tuon tapahtua uudestaan. Se oli niin kuormittavaa niin monella tapaa. Pidän aika todennäköisenä, että voisi toistua jonkun toisenkin kanssa. Näin ollen en ole mennyt enää mihinkään deittisovelluksiin. Kohta jo vuoden ollut kokonaan ilman. Kai mä joskus taas rohkaistun kokeilemaan deittailua uudestaan, mut on kyllä ahdistava ajatuskin.
No siis tämä juuri 😔 Siksi pakko lopettaa. Nytkin meni tavallaan lasten kanssa viikko plörinäksi, kun mielessäni surin kariutunutta suhdetta joka veti mielen vakavaksi. Katsoin lapsiani kun nukahtivat ja mietin että hitto! Kaiken senkin ajan mitä tähän mieheen käytin ja nyt käytän surressani, olisin voinut panostaa lapsiini.
Ehkä sit kun lapset muuttaa omilleen, voi jotain kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on lapsia, kukaan mies ei tosissaan ole kiinnostunut susta. Tää on kylmä totuus.
Mies haluaa lähelleen vain itse siittämänsä lapset.
Itkut ei siinä auta. Eikä alapeukut ...
Silti tuhannet ja taas tuhannet miehet elää uusperheissä. Vaikka sinä kuinka täällä parjaisit ja alapeukuttaisit asiaa...
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri yli 20 vuoden suhteesta. Jotenkin kaipaa läheisyyttä ja toisen kosketusta mutta tiedostan nuo ongelmat enkä toki ole edes valmis suhteeseen muutenkaan niin onnekkaan sattuman kautta tapasin miehen jonka kanssa alkoi kiihkeä seksisuhde. Tämä on oikeasti hyvä ratkaisu, juuri nyt en muuta kaipaa. Miehessä ei mitään vikaa, päinvastoin joku saa hänestä hyvän miehen vielä mutta minulle hän on vain seksiä. Kuten minä hänelle, tässä täysi yhteisymmärrys.
Voi missä nämä naiset piileskelevät, jotka etsivät näitä suhteita...
Vierailija kirjoitti:
Noi muutaman kuukauden tapailut on ainakin naiselle ihan hirveitä. Alkuun on kuormittavaa, koska jännittää. Sitten en mä ainakaan pysty olemaan rakastumatta, jos kuukausia hengailen jonkun kanssa ja on kemiaa. Hirveä epävarmuus, että haluaako se toinen vakavan suhteen vai ei. Ja sitten se pettymys, kun ei haluakaan. Itsetunto kovilla.
Mulle kävi tää siis vain kerran, kun pitkän suhteen jälkeen taas aloin deittailla (mullakin on lapsia, eivät tavanneet tuota miestä). Tajusin sen kerran jälkeen, etten voi antaa tuon tapahtua uudestaan. Se oli niin kuormittavaa niin monella tapaa. Pidän aika todennäköisenä, että voisi toistua jonkun toisenkin kanssa. Näin ollen en ole mennyt enää mihinkään deittisovelluksiin. Kohta jo vuoden ollut kokonaan ilman. Kai mä joskus taas rohkaistun kokeilemaan deittailua uudestaan, mut on kyllä ahdistava ajatuskin.
Olisi voinut tulla omalta näppikseltä. Ei siihen vaadita kuin yksi joka kolahtaa kunnolla. Vieläkin vihloo sielua, pakotin itseni Tinderiin. Olen sen ikäinen nainen että en voi jäädä nuolemaan haavoja vuosiksi.
On taas tänään tullut luettua niin karmivia ketjuja täällä että tekisi mieli käyttää jo tekstaillessa kondomia puhelimen päällä. Vaikea ymmärtää kun itse on ehdottoman monogaminen ja uskollinen.
Alue: Aihe vapaa
Olet onnekas. Moni meistä saa olla vuodesta toiseen yksin.