Lue keskustelun säännöt.
Suomen kaunein koti 2022 OFFICAL
Ekassa jaksossa kahdessa ensimmäisessä talossa oli ihan liikaa tavaraa. Viimeisen talon tunnelmasta ja sisustuksesta pidin paljonkin.
Kommentit (893)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karsea tuo makkarapaikka. Hirvee romukasa, kylmä, kodikkuus tästä tehtaasta kaukana.
Tehtaassa oli joku esiintymislava?
Makkaratehtaassa pääsi käymään sisällä pari vk sitten Loviisan wanhat talot -tapahtumassa, oli uskomattoman hieno paikka! Todellakin kodikas, satojen huonekasvien ja värien ansiosta.
Makkaratehtaan kodin asukkaat ovat vissiin ns uuslesboja? Kahden naisen lapsineen perustama uusioperhe?
Kaikki kodit olivat aivan mahtavia. Koulu eritoten jäi mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Makkaratehtaassa pääsi käymään sisällä pari vk sitten Loviisan wanhat talot -tapahtumassa, oli uskomattoman hieno paikka! Todellakin kodikas, satojen huonekasvien ja värien ansiosta.
Mahtaneeko pysyä lämpimänä, se on olennainen osa kodikkuutta täällä pohjolassa.
Kodikkuuskin on näköjään ihan eri asioita eri ihmisille.
Eipä siinä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On jännää seurata nyt miten tuomarien pisteet hajaantuu. Enemmän hajontaa kuin ennen. En tykännyt näistä hirsitaloista yhdestäkään. Tehdas oli vähiten kauhea mutta mikään näistä ei ollut mun makuun.
Vierailija kirjoitti:
Kodikkuuskin on näköjään ihan eri asioita eri ihmisille.
Eipä siinä...
Niin, kaikilla meillä valkoiset kalusteet, seinät ja lattiat jollain laimealla tehostevärillä sohvatyynyssä, ja tusinatavarana tuotetut sisustusjulisteet eivät tarkoita kodikkuutta... Oikea kodikkuus on värejä, tunnelmaa, jotain uniikkia, ei steriiliyttä. Kodikkuutta et voi ostaakotia huonekalukaupasta tai Ikeasta tavaraa kotiin kärräten. Ja toki ymmärrän ettei em. tyyleissä kodikkuutta edes tavoitella vaan siisteyttä, avaruutta, tyhjää pintaa ja steriilinvalkoista tunnelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häiritsevän paljon tavaraa kahdessa viimeisessä kodissa, vaikka mikään minimalisti en ole itsekään. Erityisen pahaa teki makuuhuone johon oli ängetty meikkipöytä ja täyteen ahdettu vaatetanko. En pystyisi nukkumaan tuollaisessa huoneessa.
Kodikkuus tosiaan merkitsee eri asioita eri ihmisille, maku- ja tunneasioitahan nämä ovat.
Rohkeita nuo ihmiset jotka asettavat kotinsa koko kansan arvostelulle alttiiksi, itselleni koti on liian henkilökohtainen asia esiteltäväksi julkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkakin persoonallisia, ei mikään näistä viimeisimmistä ollut mielestäni kaunis taikka kodikas. Kauneus tulee mielestäni harmoniasta ja se tuntuu näissä joskus unohtuvan.
En ymmärrä noita tuomareita, kaksi arkkitehtiakin joukossa, ei uskoisi. Miten voi olla mahdollista, että he kehuvat, lähes haltioituvat ja antavat korkeita pisteitä kakkosjaksossa nähdyistä kodeista, jotka ovat täynnä ristiriitaisia värejä ja kaikenlaista tavaraa, jopa roinaa. Lattiat yhtä, tapetit toista, verhot kolmatta, pöydät nurkissa ilman mitään suhdetta muuhun tilaan ja pikku krääsää joka paikassa. Onko niin, että sekavuus ja kirjavuus ovat nyt joku In-juttu vastakohtana pelkistetyille kodeille? Eikö arkkitehtuurilla, tilan harmonisella jaottelulla ja toisiinsa sopivilla väreillä ole enää mitään arvoa? Onko tämä kirpparikokoelma-aikakausi joku perisuomalainen juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lesbot ei tykänneet makkaroista? :D
Vierailija kirjoitti:
Lesbot ei tykänneet makkaroista? :D
Joka ikinen tykkäsi makkaroista tässä jaksossa ihan seksuaalisuudesta riippumatta.
Minusta rakennus hieno, sisustus levoton sekamelska.
Nelosjaksossa oli taas enemmän "taviskoteja". Oikea koti voitti.
Musta olisi kiva, jos joskus tulisi kausi pelkistä kerrostaloasunnoista. Niillä ei yleensä ole kauheasti tsänssejä muita asumismuotoja vastaan. Haluaisin nähdä tuomarit arvioimassa 1980-luvun betonielementtikerrostalon ulkoasua :D (Esim. itse asun juuri sellaisessa.)
Makkaratehdas oli erikoisempi mutta nuo kaksi ensimmäistä kuin suoraan Talo ja Koti-lehden sivuilta, persoonallisuus puuttui vaikka oli nättiä. Nämä tyylit on vaan niin nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vaikkakin persoonallisia, ei mikään näistä viimeisimmistä ollut mielestäni kaunis taikka kodikas. Kauneus tulee mielestäni harmoniasta ja se tuntuu näissä joskus unohtuvan.
Kuten todettu, kodikkuus on täysin omanlaisensa asia eri ihmisillä. Siksi jokainen tekee kodistaan sellaisen missä viihtyy.
Jotenkin hassua, että muutama " asiantuntija" määrittelee sitten mikä on kaunein?
En ole tuomitsemassa kenenkään " makua" kun ymmärrän, että se on henkilökohtainen maku, jota ei voi kiistää. Sama pätee musiikkimakuun, pukeutumiseen jne...
Tuossa koulusta kodiksi muutetussa asunnossa ihmetytti, että lähes koko koti oli sisustettu pelkästään lasten leikkipaikaksi. Mahtaa olla upeaa katsoa esim. telkkarista lempiohjelmaansa, kun pennut roikkuu kuin apinat katon köysissä ja viuhahtavat ruudun ohi (telkun takanakin oli köysiä). Kaikki paikat oli roinaa täynnä niin, että tuollahan saisi epilepsiakohtauksen, vaikkei sitä sairastaisikaan.
Sama roinakasa oli tämä asemarakennus. Ne pesupaikat oli todella oudot. Huoneiden nurkissa altaat. Varsinaisia pesutiloja ei näytettykään, mutta kai ne jossain oli?
Makkaratehdas oli erikoinen, mutta ihmettelin sitä "lapsen huonetta". Siihen ei oltu panostettu lainkaan. Joku sänky oli seinustalla ja siinä se melkein olikin. Kauhistutti ajatus sen kodin lämmittämisestä ja kukkien kastelusta.
Hannan ranne"renkaat", miten noin teräviä pystyy pitämään...