Elämänsuunta aivan hukassa 39-vuotiaana maisterina, mitä teen?
Hankin heti lukion jälkeen itselleni yliopistokoulutuksen ja olin niin idealistia silloin, etten edes kauheasti miettinyt, miten helppo noilla humanistinpapereilla on työllistyä. No, työllistyin sattuman kautta heti kun valmistuin ja olin vuosikausia samalla työnantajalla, kunnes yritys meni nurin koronakurimuksessa. Samaan aikaan sain esikoiseni eli olen nyt pienen lapsen äitikin.
Töitä ei juuri ole tarjolla enkä tunnu kelpaavan mihinkään hakemaani työhön. Haluaisin lähteä uudelleen opiskelemaan mutta millä ihmeellä sen rahoittaisi, kun en lapsen vuoksi voi ottaa opiskelujen lisäksi töitä tehtäväksi ja mieheni on pienipalkka-alalla eli jotenkin olisi tultava taloudellisesti toimeen. Kun olen jo käynyt sen yhden korkeakoulututkinnon, en saa opintotukea enää toiseen. Ihan hirveä tilanne, kun ei tuo tutkinto vaan työllistä ja se sitten leimaa koko loppuelämääni. Opintotukikuukausia jäi 6 käyttämättä.
Mitä ihmettä teen elämälleni? Olen aivan hukassa ja koska olen toiminnan ja suunnittelun ihminen, ahdistun tällaisesta suunnattomuudesta.
En edes tiedä, mitä opiskelisin jos voisin. Terveydenhoitajaksi, sosionomiksi, tekisin opettajan pedagogiset opinnot (jo olemassa olevan tutkintoaineeni tueksi) yliopistossa, jolloin voisin ryhtyä aineenopettajaksi?
Kommentit (45)
Opettamaan johonkin kansanopistolle tai yksityisille kursseille kirjoittamista. Et tarvitse tutkintoa.
no ei tuo nyt niin huono tilanne ole. ongelma on varmaan lähinnä se, ettei ole "varmaa" vaihtoehtoa. mutta töitä voit ihan hyvin saada tuollakin tutkinnolla.
Niin. Jotenkin kaipaisin jotain ns. oikeaa ammattia, jolla voisi saada töitä. Haaveilen muutosta johonkin pois Helsingistä ja muualla on vielä hankalampaa töihin pääsy kuin täällä, niin olisi ihanaa jos olisi tyyliin opettaja, että aina voisi olla mahdollista saada töitä.
Minä menin heti armeijan jälkeen paperitehtaalle töihin. olin siellä 10 vuotta ja sitten se tehdas lopetettiin. Sain kyllä hyvää palkkaa 3500-3800 nettona. Sen jälkeen tein raksatöitä pätkissä, mutta ei ollut yli vuoden sopimuksia. Tein niitä kymmenisen vuotta kunnes 40 vuotiaan tuli työttömyys ja sen jälkeen on ollutkin vaikea saada töitä. En ymmärrä miksei ahkerat suomalaiset saa töitä.
Tarjoa freelancerina oikolukupalvelua kirjoittajille, jotka haluavat julkaista tekstejään?