Elämänsuunta aivan hukassa 39-vuotiaana maisterina, mitä teen?
Hankin heti lukion jälkeen itselleni yliopistokoulutuksen ja olin niin idealistia silloin, etten edes kauheasti miettinyt, miten helppo noilla humanistinpapereilla on työllistyä. No, työllistyin sattuman kautta heti kun valmistuin ja olin vuosikausia samalla työnantajalla, kunnes yritys meni nurin koronakurimuksessa. Samaan aikaan sain esikoiseni eli olen nyt pienen lapsen äitikin.
Töitä ei juuri ole tarjolla enkä tunnu kelpaavan mihinkään hakemaani työhön. Haluaisin lähteä uudelleen opiskelemaan mutta millä ihmeellä sen rahoittaisi, kun en lapsen vuoksi voi ottaa opiskelujen lisäksi töitä tehtäväksi ja mieheni on pienipalkka-alalla eli jotenkin olisi tultava taloudellisesti toimeen. Kun olen jo käynyt sen yhden korkeakoulututkinnon, en saa opintotukea enää toiseen. Ihan hirveä tilanne, kun ei tuo tutkinto vaan työllistä ja se sitten leimaa koko loppuelämääni. Opintotukikuukausia jäi 6 käyttämättä.
Mitä ihmettä teen elämälleni? Olen aivan hukassa ja koska olen toiminnan ja suunnittelun ihminen, ahdistun tällaisesta suunnattomuudesta.
En edes tiedä, mitä opiskelisin jos voisin. Terveydenhoitajaksi, sosionomiksi, tekisin opettajan pedagogiset opinnot (jo olemassa olevan tutkintoaineeni tueksi) yliopistossa, jolloin voisin ryhtyä aineenopettajaksi?
Kommentit (45)
Lähde tekemään väitöskirjaa ja hae apurahoja. Ota yhteyttä yliopistolle.
Sähkö- tai putkiasentaja. Niillä on hommia.
Sote-alallahan on kyllä sellaisia töitä, jotka ei ole suoraan hoitajan toimimista, esim juuri terveydenhoitaja, ja sitten bioanalyytikko, röntgenhoitaja.
Oletko toimittajan töitä etsinyt?
Pahoin pelkään, että humanistisen alan opettajana ei ole helppo työllistyä. Mutta voithan hakeutua esim. kassatyöhön tai muuhun helppoon (osa-aikaiseen) hommaan, ja sen ohella yrittää löytää opetöitä tai kouluttautua muutoin, tiedä vaikka sinnikkyys palkittaisiin.
Joku vanhuspuolen lähihoitaja toki saisi työtä sormia napsauttamalla, tai vaikka vakaope, jos haluaa korkeampaa koulutusta. Lasten kanssa myös humanistisesta alasta voisi olla iloa.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulutus? Siihen saat varmaan opintotukea, ku on toinen asteen koulutus. Sitten sitä kautta jalka oven väliin taas työelämään, ja kun sinulla on korkeakoulututkinto niin voit päästä etenemäänkin.
Kokemuksestako puhut vai mistä?
No ei tod. saa. Maisterin papereilla saa vain 2 vuotta opintotukea, eli alempaan tutkintoon, joihinkin paikkoihin, loppu sitten on maksettava omasta pussistaan. Ainakin näin oli, kun viimeksi kysyin (on voinut muuttuakkin sen jälkeen....)
Jos Te- toimisto hyväksyy niin saa kaksi vuotta opiskella uuteen ammattiin työttömyyskorvauksella. Siellä amiksessa ne ovat muutkin korkeasti kouluttautuneet opiskelleet duunarin ammattiin kun eivät ole työllistyneet. Liikaa on jo korkeasti koulutettuja eikä niille ole töitä siis palkan maksajia. Työttömillä työllistettyjäkään ei määräänsä enempää tarvita.
Ja tämä aktiivimalli on ihan perseestä kun siltikin valitetaan työvoimapulasta eikä niistä hakijoista kukaan kelpaa työnantajille. Työnantajat opettakaa ne siihen ammattiin silä kukaan ei ole seppä syntyessään ja alkaa kyllästyttämään tämä jatkuva valitus työvoimapulasta ja maksakaa palkkaa työntekijöille ilman että kerää itselleen kohtuuttomia omaisuuksia toisten selkänahasta vääntäen niin ettei eläessään pysty itse kuluttamaan.
Hae vaan rohkeesti soveltuvia paikkoja, missä vaatimuksena on korkeakoulututkinto. Jos työnkuva on joku yleissuunnittelija, niin ei sillä tutkinnon alalla ole niin väliä, vaan mikä olet tyyppejäsi, mikä on työkokemuksesi ja mitä osaat. T. Rekrytoija.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo tarkoittaa, että opettajan pätevyyden voi hankkia työn ohella määräajassa?
Opiskelin kirjallisuustiedettä.
Jos sinut palkataan opettajaksi epäpätevänä, työsuhteen jatkumisen/ vakinaistamisen ehtona voi olla että teet opettajan pedagogisen pätevyyden esim. 2-3 vuoden aikana, työn ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulutus? Siihen saat varmaan opintotukea, ku on toinen asteen koulutus. Sitten sitä kautta jalka oven väliin taas työelämään, ja kun sinulla on korkeakoulututkinto niin voit päästä etenemäänkin.
Kokemuksestako puhut vai mistä?
No ei tod. saa. Maisterin papereilla saa vain 2 vuotta opintotukea, eli alempaan tutkintoon, joihinkin paikkoihin, loppu sitten on maksettava omasta pussistaan. Ainakin näin oli, kun viimeksi kysyin (on voinut muuttuakkin sen jälkeen....)
No se ammattikoulutus kestääkin lukion käyneelle vain 2 vuotta...
Mitä töitä teit kirjallisuustutkinnollasi, eikö alalla ole enää työpaikkoja?
Minäkin ottaisin lähtökohdaksi työkokemuksen, en muinaista pääainetta. Ap olet ilmeisesti tehnyt 15 vuotta työtä jollakin alalla, sitä kautta kannattaisi miettiä, mitä jatkossa.
No itse maisterina kysyin tätä työkkärissä, et voisinko hakea/alkaa amk:hon. "En nyt osaa sanoa, sun pitää tehdä koehaku, katotaan sitten mitä kela sanoo".
Teki mieli sanoa, "koehae" kuule ittees vaan.
Että näin sitä peukaloidaan osaavat ihmiset ..... ;(
It-alalla on työvoimapula ja varsinkin naisia ja elämää ymmärtäviä ("toimialaosaamista") haetaan.
Hae johonkin 12 viikon rekrykoulutukseen, niistä pääset alalle nopeasti. Näitä koulutuksia on esim. testaajille ja ohjelmoijille. Saranen Consulting ja muutkin järjestää.
Kiinnostaako sinua tällä hetkellä erityisesti jokin ala?
Mietipä sitä "vielä kertaalleen ja tarkkaan!
Eiköhän se siitä sitten rupea pikku hiljaa valkenemaan.
Terv. 30v+ tuplamaisteri/ kaupallinen-/teknillinen ala
Itse hankin ensin duunariammatin, mutta sillä ei saa kuin matalapalkkaisia pätkiä. Kaikkialalla pitäisi olla myös korkeakoulututkinto. Nyt ikäisenäsi olen hankkinut myös tuon maisterin tutkinnon. Katsotaan nyt, miten molemmilla pärjää markkinoilla.
Ehdottomasti kannattaa opiskella pedagogiset opinnot ja pätevöityä aineen opettajaksi.
Opintojen ohella voi tehdä sijaisuuksia ala-asteelta lukioihin. Sijaisistahan on jatkuvasti pulaa, ainakin täällä pk-seudulla, ainakin peruskouluissa. Usein myös kun sijainen saa jalan oven väliin johonkin kouluun, hänelle voidaan tarjota pidempiäkin työpätkiä eikä ole ennen kuulumatonta saada koko lukuvuottakin hoitaakseen jos työ sujuu hyvin.
Tsemppiä joka tapauksessa!
Itse yritin aikanaan opiskella toiselle alalle enkä saanut siihen enää tukia ja se oli kyllä tosi haastavaa ja alle vuodessa opiskeluintoni lopahti täysin ja se oli taloudellisesti mahdotonta. Nyt olen töissä vanhalla alallani (opetusala) mikä tosiaan kyllä työllistää.
Vierailija kirjoitti:
Oli hiukan sosionomillekin asetettavia hommia ja noissa töissä siitä voisi olla etu mutta ei ole ihan täysin välttämätöntä. Terveydenhoitaja siksi että töitä riittää (mutta ei oikeastaan ehkä ole minun juttuni) ja opettaja siksi, kun mulla on jo se opetettava aine opiskeltuna, puuttuu vain pedagogiset opinnot. Ajattelen tässä kaikkia vaihtoehtoja kyllä.
Mitä ammattikouluopintoja on, joista voisi olla etua jos haluaa varmasti vakituiseen työhön? Lähihoitaja ei ole vaihtoehto.
Kaduttaa niin se, että tukikuukaudet humahti tuohon tutkintoon silloin joskus. Sen jälkeen vasta tuli uusi säädös, jonka mukaan tukea ei saa kuin yhteen kk-tutkintoon.
Mikä se sinun alasi on joka on siis opetettava aine.
Hae siihen työhön ja opiskele pedagoginen pätevyys työn ohella. AMK opehsku on tammikuussa, 1. yhteishaussa.
Miksi lähihoitaja ei ole vaihtoehto. Saisit opiskella työttömyysetuudella.
Terveydenhoitajalla ei ole töitä, heistä moni tekee sh töitä. Ja th opintoihin on hyvin vaikea päästä.
Olin koordinaattorina eräässä julkaisuyrityksessä. En viitsi kovin tarkkaan kertoa. Tein vähän kaikkea ja siltä väliltä, paljon esim. viestintään ja kielenhuoltoon keskittyviä tehtäviä.
Nuo pedagogiset olisi varmaan järkevä käydä. Meinasin käydä jo silloin opiskeluaikana, kautta kun ajattelin idealistina, että saan töitä muutenkin (minä suuri visionääri, heh) enkä halua opettajaksi. No, sanotaanko vaikka näin, etten ole enää se sama ihminen monessa muussakaan asiassa, niin kyllä on mielipide muuttunut.
Mutta seuraava haku on vasta ensi syksynä alkaviin opintoihin, hirveän pitkä aika.
Olen tosiaan hakenut nyt edeltävän työn kaltaisia töitä ja olen kyllä määräaikaisessa työssä, joka ei ole yhtään oma juttuni, ei tipan tippaa. Olen aivan puun ja kuoren välissä nyt.
Miksi syyttelet itseäsi ja entistä tutkintoasi? Kuten kerroit, sait heti töitä opiskelujen jälkeen ja olit vuosia samassa paikassa. Et tehnyt millään mittarilla huonoa valintaa. Tiedät varmasti senkin, etteivät kaikki muut samaa alaa opiskelleet (oli se mitä tahansa) ole nyt työttömänä.
Korona iski ja nyt sinulla on pieni lapsi. Eikä siitä kaikesta edes ole kovin kauan aikaa. Älä nyt vielä panikoidu.
Tee iltatähti