Kaksiosaiset lempinimet
Onko Suomessa käytössä erikoisia tai tavallisia lempinimiä esim. Metsä Arska, Texas-Pete tai Sykloni Jari? Vai onko se aina yksiosainen lemppari Jomppa, Jarska, Keke tai sukunimi esimerkiksi Mäkinen, Kailamo jne. Voiko lempinimi liittyä ammattiin? Vai haluaako joku että sanotaan kunnollinen oikea nimi? Jos joku sanoo mennäänkö tutulle Rauta-Jaakolle (takoo vaikka sepän pajalla) kaikki tunnistavat sen, mutta kukaan ei tiedä jos puhutaan pelkästä Jaakosta? Jaakkoja on monia. Entä kyllästyykö läheinen lausumaan toistona etunimen jos se on vähän liian pitkä esimerkiksi Jaakko-Jari tai Miikkaeli - jos siis ei saa olla lempinimeä. Voiko lempinimi olla jotenkin persoonaa muuttava? Huonoja esimerkkejä mutta sinnepäin.
Kommentit (9)
Mun lapsuuden kotikylä on täynnänsä etenkin vanhoja miehiä, joilla on ihme nimiä. On Utare-Unski, Ufo-Mies, Porno-Hessu jne..
Ja kylä on todella pieni... Että terveisiä vaan tutuille...
Vierailija kirjoitti:
Rivo-Riitta
Lähdetään siitä, että ei pilkkanimiä. Vaan siis sellaisia jossa on joku järjenhiven.
Onhan sitä kaikenlaisia liikanimiä Kanki-Kaikkosesta lähtien. Yleensä ne kuvaavat tavalla tai toisella jotain henkilön ominaisuutta, mutta ne voivat kuvata myös ammattia tai kotipaikkaa. Osa on pilkkaavia, osa ei, ja ihmiset tuskin useinkaan tietävät näistä nimistä. Niiden tarkoitus on yksilöinti: eräässä hirviporukassa oli ollut viisi Mattia, joten ryhmään kuuluva anestesialääkäri oli tunnettu nimellä Nukku-Matti :)
Töpseliksi kutsuttiin sähkönkorjaajaa/sähkömiestä.
Sika-Harri on tunnettu Maajussille morsian -ohjelmasta.
Volvo-Markkanen