Monet vanhukset säästävät ja pyrkivät jättämään mahdollisimman paljon perintönä lapsille. Mutta jos vanhuspalveluissa on pulaa työntekijöistä niin eivätkö vanhukset voisi käyttää rahojaan elämää parantaviin palveluihin? Esim siivous, kauppa, liikunta

Kerran viikossa tai pari kertaa kuukaudessa joku liikuntakin voisi helpottaa sitä että pystyy elämään pitempään toimintakykyisenä.

Vierailija kirjoitti:

Kerran viikossa tai pari kertaa kuukaudessa joku liikuntakin voisi helpottaa sitä että pystyy elämään pitempään toimintakykyisenä.

Vieläkö irtoaa monotonista paatosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillain myös lapset kieltää tuhlaamasta omaisuutta. Kutsuvat höperöksi ja hakevat holhousta, jos uhkana on omaisuuden käyttö omaan itseensä.

Tämähän se valitettavasti on. Korppikotkat pyörii vanhuksen ympärillä rahankiilto silmissä. 

Ja on jotenkin parempi, jos se korppikotka on vanhusten hoivapalvelu, joka veloittaa erikseen jokaisesta vessassa käynnistä?

Äitini tuli köyhästä kodista. Työllään maksoi pienen kaksion itselleen mutta muuta omaisuutta tai säästöjä ei sitten juurikaan ole. Kun on ikänsä ollut tarkka rahoistaan niin mikään ei saisi maksaa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillain myös lapset kieltää tuhlaamasta omaisuutta. Kutsuvat höperöksi ja hakevat holhousta, jos uhkana on omaisuuden käyttö omaan itseensä.

Tämähän se valitettavasti on. Korppikotkat pyörii vanhuksen ympärillä rahankiilto silmissä. 

Ja on jotenkin parempi, jos se korppikotka on vanhusten hoivapalvelu, joka veloittaa erikseen jokaisesta vessassa käynnistä?

Tottakai. Palveluyrittäjä rikastuu ja voi jättää muhkean perinnön omille lapsilleen 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti pitäisi käyttää omaan hyvinvointiin, jos yhteiskunnan "ilmais"-palvelut ei riitä. En itse ainakaan odota mitään perintöä keneltäkään. En ole ikinä ymmärtänyt niitä perintö-korppikotkia jotka kokevat olevansa oikeutettuja iäkkäämmän sukulaisen rahoihin jo ennen tämän kuolemaa, etenkin jos ovat ns. hyväosaisia ja/tai jo lapsuudessaan saaneet paljon.

Sinä päätät omista rahoistasi ja jätät lapsesi perinnöttä jos niin haluat. Älä kuitenkaan oleta kaikkien toimivan niin.

Kaikki tekee tietysti kuten haluaa, itselle asia ei ole mitenkään ajankohtainen. Ajattelin lähinnä omia iäkkäitä sukulaisia, että eivät mielestäni ole minulle tai muille nuoremmille mitään velkaa. Nämä menee minusta niin että se auttaa joka pystyy. On tietysti hieno juttu jos varakas vanhus pystyy avustamaan nuorempia ja jättämään ehkä perintöäkin, mutta toisaalta hyvätuloisen nuoremman väen pitäisi taas auttaa itseään köyhempiä vanhuksia.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti pitäisi käyttää omaan hyvinvointiin, jos yhteiskunnan "ilmais"-palvelut ei riitä. En itse ainakaan odota mitään perintöä keneltäkään. En ole ikinä ymmärtänyt niitä perintö-korppikotkia jotka kokevat olevansa oikeutettuja iäkkäämmän sukulaisen rahoihin jo ennen tämän kuolemaa, etenkin jos ovat ns. hyväosaisia ja/tai jo lapsuudessaan saaneet paljon.

Jos haluaa jättää seuraaville sukupolville perinnön, on ne lapset heti jotain korppikotkia? Meillä lapset ovat aina saaneet paljon, mutta eivät silti mitenkään väijy perintöä, joka tulee kyllä takaamaan turvatun elämän. .

Onneksi minun vanhempani suostuivat siivousapuun joka toinen viikko, kotona käyviin jalkahoitajaan ja kampaajaan.

Ruoka tilattiin lounasravintolasta kotiin.

Kaupassa me lapset käytiin vuoroviikoin.

Vapaaehtoispalvelusta kävi ulkoiluapu.

Pienet eläkkeet heillä mutta riitti silti

näihin kun säästäväisiä olivat ikänsä olleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti pitäisi käyttää omaan hyvinvointiin, jos yhteiskunnan "ilmais"-palvelut ei riitä. En itse ainakaan odota mitään perintöä keneltäkään. En ole ikinä ymmärtänyt niitä perintö-korppikotkia jotka kokevat olevansa oikeutettuja iäkkäämmän sukulaisen rahoihin jo ennen tämän kuolemaa, etenkin jos ovat ns. hyväosaisia ja/tai jo lapsuudessaan saaneet paljon.

Jos haluaa jättää seuraaville sukupolville perinnön, on ne lapset heti jotain korppikotkia? Meillä lapset ovat aina saaneet paljon, mutta eivät silti mitenkään väijy perintöä, joka tulee kyllä takaamaan turvatun elämän. .

No se korppikotkamaisuus ilmenee juuri sellaisena väijymisenä. Ei kaikki sellaisia tietenkään ole mutta niitäkin valitettavasti on. Kommenttini pointti taisi mennä sinulta ihan ohi.

Vierailija kirjoitti:

Olen vanhempieni kanssa tästä puhunutkin, että mulle ei ole tärkeää saada maksimaalinen perintö, vaan tärkeämpää on se, etten joudu olemaan vanhemmista huolissani ja/tai ramppaamaan 100km päässä hoitamassa heidän asioitaan. Tiedän että rahaa heillä on. Mun puolestani saavat käyttää sitä kaikkiin hiukankin tolkullisen oloisiin tarkoituksiin juuri sillä tavalla kuin heidän elämäänsä parhaiten helpottaa. Onneksi ovat hieman nuorempia kuin tuo kaikkein pihein sukupolvi. Luultavasti tulevaisuudessa vanhukset ovatkin nykyistä valmiimpia käyttämään rahaa palveluihin, kun sota-ajan kokeneet kuolevat pois.

Mutta ei ne maksetut palvelut omaista korvaa siinä vaiheessa, kun vanhemmat ei osaa kunnolla enää henkisesti toimia.

Aika harhaiset luulot on vanhuseläkkeistä. Kun suurimmalla osaalla on tonnin eläke ei siitä ole elämän laatuun kohotukseen. Kun  maksaa asunnon ja ruuan, pitää olla taitava selvitäkseen muista laskuista. Jos omistaa kodin , pitäiskö se ainoa turva PK-seudulla myydä että saisi filippiiniläisen sivojan pesemään ikkunoita. Myyminen ja muuttaminen johtaa jo hoitolaitokseen ja siellä jo muut siivoo. Ei ole omia ikkunnoita kun talo on myyty. Lapset kiittää kun mummo odottaa kuolemaa kunnan ehtookodissa. Vanhus on siellä     ilman seuraa kun muut ovat syvästi muistisairaita ja hoitajat Kamerunista. Kotona on aina parempi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti pitäisi käyttää omaan hyvinvointiin, jos yhteiskunnan "ilmais"-palvelut ei riitä. En itse ainakaan odota mitään perintöä keneltäkään. En ole ikinä ymmärtänyt niitä perintö-korppikotkia jotka kokevat olevansa oikeutettuja iäkkäämmän sukulaisen rahoihin jo ennen tämän kuolemaa, etenkin jos ovat ns. hyväosaisia ja/tai jo lapsuudessaan saaneet paljon.

Jos haluaa jättää seuraaville sukupolville perinnön, on ne lapset heti jotain korppikotkia? Meillä lapset ovat aina saaneet paljon, mutta eivät silti mitenkään väijy perintöä, joka tulee kyllä takaamaan turvatun elämän. .

No se korppikotkamaisuus ilmenee juuri sellaisena väijymisenä. Ei kaikki sellaisia tietenkään ole mutta niitäkin valitettavasti on. Kommenttini pointti taisi mennä sinulta ihan ohi.

No ihan pieni prosentti on. Enemmän vanhuksia huijaavat kaiken kaiken näköiset kaupustelijat ja palvelun tarjoajat, eivät niinkään ne omat rintaperilliset.

Liikunnan harrastaminen olisi ilmaista, mutta se pitää aloittaa ajoissa eli ennenkuin kävely heikkenee.

Jostain syystä aniharva seniori pitää huolen lihaskunnostaan. Sitten aletaan kysellä terveyskeskuksesta fyssaria kun ei enää meinaa omin avuin sängystä päästä. Jos ei ole vakavampia sairauksia niin pienellä lihaskuntoharjoittelulla ja kävelylenkkeilyllä saisi monta tervettä lisävuotta.

Ei kai siinä auta kuin kannustaa sukulaisiaan liikkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Aika harhaiset luulot on vanhuseläkkeistä. Kun suurimmalla osaalla on tonnin eläke ei siitä ole elämän laatuun kohotukseen. Kun  maksaa asunnon ja ruuan, pitää olla taitava selvitäkseen muista laskuista. Jos omistaa kodin , pitäiskö se ainoa turva PK-seudulla myydä että saisi filippiiniläisen sivojan pesemään ikkunoita. Myyminen ja muuttaminen johtaa jo hoitolaitokseen ja siellä jo muut siivoo. Ei ole omia ikkunnoita kun talo on myyty. Lapset kiittää kun mummo odottaa kuolemaa kunnan ehtookodissa. Vanhus on siellä     ilman seuraa kun muut ovat syvästi muistisairaita ja hoitajat Kamerunista. Kotona on aina parempi olla.

Äläs nyt liioittele. Jos on keskipalkkaista työtä tehnyt kohtullisen pitkän työuran niin ei eläke tonniin jää. Ja suuri osa ihmisistä on sitä keskipalkkaista.

Vierailija kirjoitti:

Harrastuksiin meno on aika hankalaa nykyisten metrojen aikaan. Ei harrastuspaikat ole huomioineet oikeita vanhuksia, joilla on rollaattorit tai pyörätuolit. Kaupassakin tarvitaan rollaattori pitkien matkojen takia.  Ei se mietenkään elämisen tasoa lisää. Kun tarvitsee levätä kesken matkan missään ei nykyään ole enää penkkejä, se on aika nöyryyttävää. Ei edes  suuressa  Mega Store Gigantissa ollut  tuolia missä odottaa vuoroa. Ei nuoret propelipäät  halua palvella jättikaupoissa. En vie rahojani niihin liikkeisiin. Siellä vain huijataan ottamaan turhia laitevakuutuksia  joista ei pääse eroon koko vuonna. Jos maksaa avustajalle, sieltä tulee joku Etelä-- Aasialainen, josta ei ole puheseuraa.

Niin se harrastaminen kannattaa aloittaa ennenkuin on rollaattorikunnossa. Toki voi olla neurologista vaivaa mutta moni joutuu käyttämään rollaattoria koska jalkojen lihakset ovat surkastuneet käytön puuttesta. Eli auton ratista rollaattorin puikkoihin.

Eli ap mitä pitäisi myydä? Oma koti? Rakas mökki?

Vanhana on varmaan samanlainen rahankäyttäjä kuin nuorempanakin. Sen verran säästäväinen on hyvä olla vanhanakin, että on varaa käydä hammaslääkärissä tai uusia jääkaappi, jos on tarpeen. On kokemusta sellaisesta, joka ei yhtään säästänyt edes omiin menoihinsa. Tyhmää kyllä toisaalta lopettaa eläminen ennen aikojaan. Toinen tapaus oli, että ei nähnyt lukea, mutta ei halunnut hommata enää laseja, täysin toimintakykyinen kotona asuva vanhus. Säästi perinnönsaajille. Jokainen käyttää omaisuuttaan loppuun asti, mutta joku keskitie varmaan paras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti pitäisi käyttää omaan hyvinvointiin, jos yhteiskunnan "ilmais"-palvelut ei riitä. En itse ainakaan odota mitään perintöä keneltäkään. En ole ikinä ymmärtänyt niitä perintö-korppikotkia jotka kokevat olevansa oikeutettuja iäkkäämmän sukulaisen rahoihin jo ennen tämän kuolemaa, etenkin jos ovat ns. hyväosaisia ja/tai jo lapsuudessaan saaneet paljon.

Jos haluaa jättää seuraaville sukupolville perinnön, on ne lapset heti jotain korppikotkia? Meillä lapset ovat aina saaneet paljon, mutta eivät silti mitenkään väijy perintöä, joka tulee kyllä takaamaan turvatun elämän. .

No se korppikotkamaisuus ilmenee juuri sellaisena väijymisenä. Ei kaikki sellaisia tietenkään ole mutta niitäkin valitettavasti on. Kommenttini pointti taisi mennä sinulta ihan ohi.

No ihan pieni prosentti on. Enemmän vanhuksia huijaavat kaiken kaiken näköiset kaupustelijat ja palvelun tarjoajat, eivät niinkään ne omat rintaperilliset.

En nyt ota kantaa mihinkään prosentteihin mutta kuten sanoin niin niitä korppikotkiakin on. En ihan ymmärrä että miksi tuohon tartuttiin. Jos olisin vaikka sanonut etten pidä piheistä mummoista niin puolustelisitko sitten että ei kaikki mummot ole pihejä. Kun en siis missään vaiheessa mielestäni viitannut siihen että se perinnön kärkkyminen olisi edes erityisen yleistä. Ja tuolla rahojen käyttämisellä hyvinvointiin todella tarkoitin hyvinvointia edistäviä asioita, mitä ne nyt kenellekin ovat, enkä jotain tarpeettomia lehtitilauksia ja elektroniikka kytkykauppoja tms. Näitä raha-asioita voi yhdessäkin miettiä ja hoidella jos vanhuksen harkintakyky huolettaa.

Luuletko ap, että mainitsemiasi palveluita vanhukset saavat jostain ilmaiseksi?

Kotona asuva joutuu maksamaan jokaisen palvelun, oli rahaa tai ei. Voi olla ilmankin.

Tulojen mukaan laskutetaan myös kothoidon käynnit.

Hoivakodeissa eläkemenee kokonaan ja vain n 160 e saa jäädä itselle rahaa. Hoivakotiin pääsee vasta, kun on pää kainalossa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harhaiset luulot on vanhuseläkkeistä. Kun suurimmalla osaalla on tonnin eläke ei siitä ole elämän laatuun kohotukseen. Kun  maksaa asunnon ja ruuan, pitää olla taitava selvitäkseen muista laskuista. Jos omistaa kodin , pitäiskö se ainoa turva PK-seudulla myydä että saisi filippiiniläisen sivojan pesemään ikkunoita. Myyminen ja muuttaminen johtaa jo hoitolaitokseen ja siellä jo muut siivoo. Ei ole omia ikkunnoita kun talo on myyty. Lapset kiittää kun mummo odottaa kuolemaa kunnan ehtookodissa. Vanhus on siellä     ilman seuraa kun muut ovat syvästi muistisairaita ja hoitajat Kamerunista. Kotona on aina parempi olla.

Äläs nyt liioittele. Jos on keskipalkkaista työtä tehnyt kohtullisen pitkän työuran niin ei eläke tonniin jää. Ja suuri osa ihmisistä on sitä keskipalkkaista.

Kyllä voi jäädä, jos on esi kolme lasta hoitanut kolmevuotiaiksi ja kituutettu miehen palkalla. Samoin voiolla esim. 6 vuotta opiskelua.

Näin niitä eläkekertymiä ei vaan ole. Eläkertymä laskettiin myös vasta 23 vuotiaasta eteenpäin.

Oli aika, jolloin ei ollut kotihoidontukea ja lasten hoitoaika ei kartuttanut eläkettä.

Näitä on muitakin kuin minä.