Yritin kolmekymppisenä naisena tutustua uusiin ihmisiin
Etsin uutta kaveriseuraa ikäisistäni naisista ja löysinkin, mutta olen alkanut vähän perääntyä kun tuli niin no-life fiilikset ja alemmuuden tunne. Siis näillä muilla naisilla on joka viikonlopulle jotain babyshowereita, polttareita ja häitä. Kodit kiiltää kuin sisustuslehdissä ja siellä on hyvä kestitä kaveriporukkaa. Miettiä mihin kaukomaille taas tänä talvena lennetään. Mun viikonloput kuluu kirjaa lukien, koiran kanssa lenkkeillen ja joskus käydään miehen kanssa ulkona syömässä. Mä oon kai ihan tylsä?! En tajunnut että monilla ikäisilläni on tuollaista menoa kun lähipiirini on kai aika maanläheistä porukkaa. Luulin että tuo on jotain some-elämää eikä todellisuutta. Vetäydyn takaisin omaan kolooni olemaan yksin :/
Kommentit (3)
Itse pidin ennen vanhaan juhlia aika avokätisesti.Nyt kun entiset ystävät ovat menneet pois ei uudet järjestä mitään ! Enkä minä . Merkillistä että ei kotiin tarjota .Ei se tarvi olla kalista .
Missä oikein tutustuit joukkoon noin erityyppisiä ihmisiä kuin itse olet?
Kolmekymppisyys ja naiseus yleensä eivät riitä yhdistäväksi tekijäksi.
Ihmisillä, jotka ovat erittäin pidettyjä ja joilla on paljon kavereita ja tuttuja, on sitten paljon menojakin sosiaalisten kontaktiensa takia. Meillä, joilla on vähemmän kavereita, ei sitten noita menojakaan niin ole.