Kiva työpaikka olisi tiedossa mutta hajuton, tuoksuton on vaatimus

Haistelen työssäni päivittäin paskaa, oksennusta, verta, ruumiita ja kaikkia ihmisestä lähteviä hajuja. Nokkani on niin parkkiintunut että mikään ei saa enää oksentamaan. Siinä sulle "hajuallergikko".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

klo

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että sentään ymmärrät. Hajusteiden kanssa lutraavat ovat kyllä turhista turhin joukko. 

Vaikka ei olis erillistä hajustekieltoa, niin joissain duuneissa pitäis ymmärtää ihan koulutuksenkin puolesta olla lutraamatta. Psyk. polilla oli yksi hoituri, joka ui hajuvedessä niin, että sen haistoi huoneen toiselta puolelta asti ja migreenikohtaus iski aina. Ei kiva. Kertoo sairaanhoitajan ammattitaidosta kaiken tietämisen arvoisen, jos ei ton vertaa asioista tiedä. Normaalit ihmisten pesuaineet ja dödöt ei semmoista tee, ei edes normaalimäärinä käytetty hajuvesi, koska sitä ei kuuluisi haistaa huoneen halki.

Tää on muuten jännä, olen sairaalassa töissä ja yllättävän moni hoitohenkilökuntaan kuuluva käyttää esim. reilusti hajuvettä tai pyykinpesuaine tuoksuu voimakkaasti vaikka olisi työvaatteet päällä, jotka kyllä pestään työnantajan puolesta hajusteettomilla aineilla. Sitten kun tulee tiedotteita tai palavereissa asiasta puhutaan, nämä ihmiset eivät näytä ymmärtävän yhtään että koskee muuten heitäkin, tai ovat liuenneet paikalta. Tuokin on muuten erikoista, että pakolliset palaverit ei koskekaan kaikkia, sitten vingutaan kun kukaan ei ole kertonut jotain tärkeää asiaa. Asiaa, jota käsiteltiin siellä palaverissa johon et tullut.

Olen huomannut saman, vahvat hajusteet on sairaanhoitajille sairaaloissa. Vanhuspuolella järkyttävän vahvat hajusteet. Haluavat erottautua potilaista/asiakkaista?

Vanhukset eivät haista ja hoitajat haisevat suitsukkeelle.

Eivät shampoot ja ihovoiteet niin voimakkaasti yleensä tuoksu, että niistä juuri olisi haittaa kuin ehkä aivan herkimmille. Sen sijaan hajuvedet ja hajustetut pesuaineet/huuhteluaineet ovat kaikkein pahimpia! Itse saan niistä päänsärkyä, jos joudun pitkään olemaan sellaisilla itsensä kylvettäneen ihmisen seurassa. En ole muuten mikään tuoksuallergikko, pystyn itsekin käyttämään hajuvettä jos haluan.

Ihmiset eivät tajua että suurin osa pitää hajustettuja pesu- ja huuhteluaineita pahanhajuisina. Ei siinä mitään jos tuoksu olisi lievä mutta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuo hajustekielto on sairaaloissa yms paikoissa, joissa sen todella ymmärtää. Niissä kehotetaan myös muita asiakkaista/vierailijoita/potilaita jne välttämään hajusteita.

Olen sairaalassa töissä, mutta meillä ei onneksi vaadita hajusteettomia shampoota ja suihkusaippuoita.

En lähtisi työpaikkaan, missä pitäisi vapaallakin pestä hiukset jollain erisan shampoolla ja suihkusaippuana käyttää erisan pesuainetta. Jopa perusvoiteet haisee, joten millä rasvasta esim kasvot ja kädet suihkun jälkeen

Olen samaa mieltä siitä, ettei hajusteet sovi työpaikoille. Sopii, jos osataan käyttää oikein, mutta oikeaoppinen käyttö on vaikeaa.

Entinen työkaveri oli tuoksu- ja sähköyliherkkä, tähän liittyen kaikki tekokuituvaatteet ahdisti, ilmastointi oli avokonttorin jatkuvan väännön kohde ja auta armias jos piti lähteä porukalla syömään kun mikään ei sopinut.

Toimitusjohtajan krapulapäivinään päälleen kaatama fahrenheit ei jostain syystä laukaissut mitään oiretta tällä herkkiksellä.

Harmittaa, kun itse tykkäisin käyttää mietoja tuoksuja, ettei niitä voi enää käyttää. Kaikkialla on vaatimus hajusteettomuudesta. Ainoa mahdollisuus hajusteen käyttöön on kotona viikonloppuna, mutta pieruverkkarit ja hajusteet on hassu yhdistelmä. Tuntuu, että hajusteyliherkkyyttä tuodaan joka käänteessä. Hajusteherkät! Olette vieneet elämän pikku nautinnoista ison siivun....

Olen nähnyt metrossa opasteen missä pyydettiin välttämään hajusteita, mutta en muualla. Ihan normaalisti käytän niitä tuoksuja mistä tykkään.

Olen kanssa tällaisessa hajusteettomassa työpaikassa, tosin meillä se virallisesti tarkoittaa ettei töihin tulla hajuvesien/partavesien tai vaikka voimakkaan tuoksuisten hiuslakkojen kanssa. Ikävä kyllä työpaikalla on muutama vanhempi työntekijä, jotka ovat olleet iäisyyden töissä ja he ovat vetäneet säännöt uusiksi. Heti jos tulee töihin ja vaatteet haisee pesuaineelta, niin saattaa tulla ohimennen kommentti. Kukaan ei enää nykyään ota evääksi mitään missä on kalaa tai sipulia, koska eväitään ei saa syödä ilman että joku älähtää siitä, miten koko kahvihuoneeseen ei nyt voi tulla kun mikro on saastutettu ja migreeni uhkaa. Samoin sain kerran palautetta iltapäivästä keskellä kesää, kun olin hikinen ja yrityksistä huolimatta en voinut estää itseäni hieman haiskahtamasta kun kesken päivää ei pääse kuumasta konttorista suihkuun. Työkaveri kuulemma sai pahoinvointia siitä lämmön ja ihmisen hajun yhdistelmästä.

Onko teillä monillakaan tietoa siitä, että erilaiset hajusteet aiheuttavat syöpää, muista terveysongelmista puhumattakaan? Minulla on eräs ystävä, joka voisi pitää pitkän luennon aiheesta.

Veikkaan, että 10-20 vuoden kuluttua hajusteisiin suhtaudutaan samoin kuin tupakkaan tänä päivänä. Ei haittaa, jos vahingoittaa omaa terveyttään, mutta muita ei saisi altistaa.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

klo

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että sentään ymmärrät. Hajusteiden kanssa lutraavat ovat kyllä turhista turhin joukko. 

Vaikka ei olis erillistä hajustekieltoa, niin joissain duuneissa pitäis ymmärtää ihan koulutuksenkin puolesta olla lutraamatta. Psyk. polilla oli yksi hoituri, joka ui hajuvedessä niin, että sen haistoi huoneen toiselta puolelta asti ja migreenikohtaus iski aina. Ei kiva. Kertoo sairaanhoitajan ammattitaidosta kaiken tietämisen arvoisen, jos ei ton vertaa asioista tiedä. Normaalit ihmisten pesuaineet ja dödöt ei semmoista tee, ei edes normaalimäärinä käytetty hajuvesi, koska sitä ei kuuluisi haistaa huoneen halki.

Tää on muuten jännä, olen sairaalassa töissä ja yllättävän moni hoitohenkilökuntaan kuuluva käyttää esim. reilusti hajuvettä tai pyykinpesuaine tuoksuu voimakkaasti vaikka olisi työvaatteet päällä, jotka kyllä pestään työnantajan puolesta hajusteettomilla aineilla. Sitten kun tulee tiedotteita tai palavereissa asiasta puhutaan, nämä ihmiset eivät näytä ymmärtävän yhtään että koskee muuten heitäkin, tai ovat liuenneet paikalta. Tuokin on muuten erikoista, että pakolliset palaverit ei koskekaan kaikkia, sitten vingutaan kun kukaan ei ole kertonut jotain tärkeää asiaa. Asiaa, jota käsiteltiin siellä palaverissa johon et tullut.

Olen huomannut saman, vahvat hajusteet on sairaanhoitajille sairaaloissa. Vanhuspuolella järkyttävän vahvat hajusteet. Haluavat erottautua potilaista/asiakkaista?

Tai hoitajat eivät kestä sitä pskan hajua varsinkin vanhuspuolella. Vieraillessakin tekisi mieli laittaa avaruuspuku päälle sen löyhkän takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että sentään ymmärrät. Hajusteiden kanssa lutraavat ovat kyllä turhista turhin joukko. 

Vaikka ei olis erillistä hajustekieltoa, niin joissain duuneissa pitäis ymmärtää ihan koulutuksenkin puolesta olla lutraamatta. Psyk. polilla oli yksi hoituri, joka ui hajuvedessä niin, että sen haistoi huoneen toiselta puolelta asti ja migreenikohtaus iski aina. Ei kiva. Kertoo sairaanhoitajan ammattitaidosta kaiken tietämisen arvoisen, jos ei ton vertaa asioista tiedä. Normaalit ihmisten pesuaineet ja dödöt ei semmoista tee, ei edes normaalimäärinä käytetty hajuvesi, koska sitä ei kuuluisi haistaa huoneen halki.

Tää on muuten jännä, olen sairaalassa töissä ja yllättävän moni hoitohenkilökuntaan kuuluva käyttää esim. reilusti hajuvettä tai pyykinpesuaine tuoksuu voimakkaasti vaikka olisi työvaatteet päällä, jotka kyllä pestään työnantajan puolesta hajusteettomilla aineilla. Sitten kun tulee tiedotteita tai palavereissa asiasta puhutaan, nämä ihmiset eivät näytä ymmärtävän yhtään että koskee muuten heitäkin, tai ovat liuenneet paikalta. Tuokin on muuten erikoista, että pakolliset palaverit ei koskekaan kaikkia, sitten vingutaan kun kukaan ei ole kertonut jotain tärkeää asiaa. Asiaa, jota käsiteltiin siellä palaverissa johon et tullut.

Olin remonttihommissa keski-suomalaisessa sairaalassa ja kyllä vain leijaili tiukka hajuvesien katku hoitajien kahvikopista.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa, kun itse tykkäisin käyttää mietoja tuoksuja, ettei niitä voi enää käyttää. Kaikkialla on vaatimus hajusteettomuudesta. Ainoa mahdollisuus hajusteen käyttöön on kotona viikonloppuna, mutta pieruverkkarit ja hajusteet on hassu yhdistelmä. Tuntuu, että hajusteyliherkkyyttä tuodaan joka käänteessä. Hajusteherkät! Olette vieneet elämän pikku nautinnoista ison siivun....

Niinpä. Hyi niitä itsekkäitä, jotka vaativat mahdollisuutta hengittää.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa, kun itse tykkäisin käyttää mietoja tuoksuja, ettei niitä voi enää käyttää. Kaikkialla on vaatimus hajusteettomuudesta. Ainoa mahdollisuus hajusteen käyttöön on kotona viikonloppuna, mutta pieruverkkarit ja hajusteet on hassu yhdistelmä. Tuntuu, että hajusteyliherkkyyttä tuodaan joka käänteessä. Hajusteherkät! Olette vieneet elämän pikku nautinnoista ison siivun....

Arvaa mikä tuohon harmitukseen auttaa? Se ettet jatkossa lotkauta korvaasikaan yliherkkien kitinälle. Niin minä teen ja nautin elämästäni tuoksuineen päivineen. Itseasiassa nykyään käytän tuoksuja useammin kuin ennen. Maailma ei pyöri päänsärkymirkkujen navan ympärillä, vaikkeivät he sitä suostukaan hyväksymään.

Kyllä minäkin lotrailin hajuvesillä ja tuoksuvalla kosmetiikalla ja vartalonpesuaineilla. Käytin myös hajusteellista pyykinpesuainetta ja hajustellista huuhteluainetta.

Mutta! Yhtäkkiä noin 20 vuoden lotrauksen jälkeen ollessani nelikymppinen, en enää kestänyt mitään hajuja. Tuntui, että hajuaistini oli yhtäkkiä tuhat kertaa parempi eikä nenäni turtunut hajuihin eli se sama tuoksu leijui tuntikausia nenässäni jopa voimistuen. Tätä on nyt kestänyt viitisen vuotta.

Hajuaistini on äärimmäisen tarkka enkä voi enää käyttää noita hajusteellisia tuotteita, koska hajuaistini meni jotenkin rikki eli se hajuun turtuminen ei enää toimi minulla. Jatkuvassa hajussa ei vain pysty olemaan. Välillä testaan hajusteellista kasvovoidetta, mutta parin tunnin kuluttua se on pakko pestä pois, koska en kestä sitä jatkuvaa löyhkää nenääni. En tiedä, mikä tämä vaivani on. Kai tää on sit hajusteyliherkkyyttä. En kyllä toitota tästä kenellekään, koska itseänikin ärsyttää liian hyvä hajuaistini. Joskus toivoin jopa saavani koronan, että hajuaisti turtuisi, mutta enpä ole koronaakaan saanut.

Tuttu juttu. Olin aikanaan töissä suuressa yrityksessä (satoja työntekijöitä), jossa oli tällainen hajusteherkkä päsmäröimässä. Liimaili kieltolappuja vessoihin ilman pomon hyväksyntää tai edes tietoa. Kiersi ihmisten työpisteillä haistelemassa (!) ja kommentoimassa, jos havaitsi jotain tuoksua.

Asia koski tätä yhtä henkilöä, ja hänen mielestään koko yhtiön henkilökunnan kuului taipua hänen tahtoonsa. Eli jos vaikka itse työskentelin rakennuksen 5. kerroksessa ja hän 2. kerroksessa eikä minulla ollut koskaan mitään asiaa sinne 2. kerrokseen, minun olisi kuitenkin pitänyt olla käyttämättä hajusteita. Juu ei kiitos...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras ehkä oli vaatimus, että työpaikoille ei saisi tuoda ulkotakkeja sisälle ollenkaan. Kun niissä tulee ulkoilman HAJU sisälle. Erehdyin vielä kysäisemään, eikö farkut sitten ole sama asia. Ei kuulemma lainkaan, farkkuihin ei jää ulkoilman haju mutta Pekan takki haisee ulkoilmalle.

Ulkoilman tuoksu vaatteissa oli kuulemma yksi pahimpia päästölähteitä mitä työpaikalla voisi kuvitella.

Samat ihmiset vaatimalla vaativat, että heillä pitää olla avattavat ikkunat huoneissaan, kun ilmastointi ei riitä.

Ai niin ja kerran nämä järjestivät kosmetologiopiskelijan lakkaamaan kaikkien kynnet ennen pikkujouluja. Kynsilakan käry ei haitannut ketään tässä "tuoksuttomassa työympäristössä".

Ed. työpaikkaselvitysten tekijä.

Tämä. Työpaikkani ainut hajusteyliherkkä on 50-vuotias ikisinkku hullu kissanainen, joka pahimmassa vaiheessa valitti ja järjesti teatraalisia hengenahdistuskohtauksia jos jollain oli tuoksuvaa dödöä. MITÄÄN hajustettua ei olisi saanut olla, siis koko työyhteisölle shampoita ja kivipuutereita myöten kaikki vaihtoon.

Itse raahasi usein iltavuoroon mukanaan rakennekynsisetin ja lakkaili kynsiään kun oli aikaa. Siis ensin asetonilla vanhat pois, uudet lakat tilalle (taiteili niihin kuvioita eli tämä kesti kauan ja vaati monta lakkaa) ja vielä kynsiliimalla koruja kiinni. Lakkojen, liimojen ja asetonin hajusinfonia levisi käytävään asti ja kirveli silmiä pienessä tilassa. Nämä eivät siis hänelle aiheuttaneet oireita, eikä tietenkään myöskään tupakka jota poltti noin askin päivässä.

Onneksi esimies oli fiksu ja ilmoitti tälle vikisijälle ykskantaan että muilla ei ole mitään velvollisuutta vaihtaa tuotteitaan tuoksuttomiin, ja että jos tilanne käy hankalammaksi niin hänelle mietitään uusia työtehtäviä (niitä ei ole, sen tajusi meistä jokainen). Siihen loppuivat viihdyttävät en saa henkeä puhhh pöhh-teatteriesitykset. Marista jaksaa vieläkin silloin tällöin, mutta onneksi harvoin.

Mitä jos olisit hullua kissanaista fiksumpi ja yrittäisit asettua toisen ihmisen asemaan? Suurin osa kemikaaliyliherkistä on aivan tavallisia tallaajia, jotka kärsivät hiljaa eivätkä ole kuvauksesi kaltaisia kaksinaismoralisteja. Todella ikävää leimata yhden tai muutaman isoäänisen luulosairaan vuoksi koko ongelma kuvitteelliseksi mitä se ei todellakaan ole! Minäkin käytin aiemmin hajuvesiä ja muita hajustettuja tuotteita, mutta enää ei puhettakaan että voisin. Kaikki hajusteet aiheuttavat nyt hengenahdistusta ja rintakipua sekä saavat kurkkuni ärtyneeksi ja pisteleväksi. Aina ei ollut näin, mutta sitten jokin muuttui, keho sai vain tarpeekseen. Oireet ovat ihan kamalia, ja hajut niin voimakkaita ja polttavia, että joudun joka päivä ulkona liikkuessani jatkuvasti varomaan, pelkäämään ja pidättelemään henkeäni.

Astma löytyy myös, eivätkä inhalaattorit tai allergialääkkeet tähän auta. Koskaan en asiasta valita ääneen mutta h****ttiä on. Nykymaailmassa altistutaan liikaa teollisille kemikaaleille, joiden pitkäaikaisvaikutuksista kukaan ei tiedä riittävästi, joten ei ole ihme, että tällaisia oireita alkaa jo monilla olla. Hajusteet ja ärsyttävät kemikaalit eivät ole terveellisiä kenellekään ja voivat herkistää joskus myös sinutkin ja kaikki muut hajuvesissä ja tupakansavuissa ym. asetoneissa kylpijät, vaikka ette sitä (vielä) uskoisikaan.

Itse olen siis tavallinen järkevä ihminen, jolla puhjennut yhtäkkiä monikemikaaliyliherkkyys. En kestä esim. hajuvesiä, pyykinpesuaineita, hiustuotteita, tupakansavua, pakokaasua, asetonia tai kynsilakkoja, ja joudun jatkuvasti olemaan valppaana, että altistukseni näille pysyisi mahdollisimman vähäisenä. Muista, että vaikka sinulla itselläsi ei (vielä) olisi oireita, ei tarkoita että kyseiset kemikaalit tekevät hyvääkään terveydellesi. Hajusteettomiakin vaihtoehtoja on olemassa, tai sitten voi käyttää luonnonmukaisia mietoja hajusteita, kuten eteerisiä öljyjä sisältäviä shampoita ja hoitoaineita. LV, Minirisk, hiuksiin vaikka Faith in Nature tms. Ennenkään ei ole moisia myrkkyjä tarvittu ja hyvin on pärjätty!

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut tuollaisessa työpaikassa ja oli loppupeleissä oikeasti aika raastavaa ja epämukavaa työskennellä siellä. Syöpäpotilaita hoidin. Toki ymmärrän miksi ei voinut hajusteita käyttää, en vastusta sitä, mutta itse piti ensinnä kustantaa kaikki pesuaineet, dödöt, shampoot, pyykinpesuaineet ym. ja sittenkin joku saattoi huomauttaa, että sori mutta haiset voimakkaalle. Suihkussa piti käytännössä käydä juuri ennen työpäivän alkua koska et tosiaan saanut haista edes ihmiseltä, kun joku saattoi oksentaa päälle jos tuoksahdit vähän hieltä. Parasta/pahinta kaikessa oli myös se, että omia eväitä piti alkaa miettiä sen kautta mikä haisee kaikista vähiten hengityksessä.

Minulla on sukulainen sairastanut arhakan virtsarakon syovan tana kesana. Hanelle

 annettiin joka toinen viikko sellainen kemikaalikoktail etta olohuoneessa haistoi jos keittiossa avattiin jaakaapin ovi, tuli kamala, oksettava ruoka-aineiden haju sielta.

Nyt on leikattu ja tehty uusi virtsarakko ja on syopavapaa. Taman nahtyani ymmarran miksi syopasairaita hoitavan on oltava hajuton.

Mulla oli kerran opettaja, niin että särki päätä aina kun oli hänen tuntejaan ollut. Enkä ole allerginen, käytän mietoja tuoksuja itsekin.  Mutta joku raja pitäisi ihmisten ymmärtää pitää. Jos niitä hajusteita käyttää liikaa, hyvästäkin tuoksusta tulee paha.