Odotatteko saavanne lahjoja kumppanilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset sietävät ihan liian paljon miehiltä rimanalitusta.

Kestävässä suhteessa toista halutaan ilahduttaa ja toiselle tärkeät asiat muistetaan. Puolin ja toisin.

Jos suhteessa toiselle lahjat ja muistaminen on tärkeää ja toinen tietoisesti jättää tämän huomioimatta, ei sellaisesta suhteessa ole mitään kiinnipitämistä. Sama asenne puskee läpi muissakin yhteyksissä ennemmin tai myöhemmin.

Itse panostan parisuhteeseen paljon. Siinä vaiheessa kun en saa takaisin samaa panostusta, on se merkki alkaa tekemään henkisesti eroa. Ennakkovaroituksia en jakele, koska kuka tahansa pystyy vähän tsemppaamaan seuraavana merkkipäivänä, mutta jo sen jälkeen taso palautuu taas sille mikä toiselle on luontevaa ja minulle epätyydyttävää. Enkä harrasta tyytymistä.

Siksi olen kertonut puolisolle hyvin selkeästi, että minulle pitää antaa joka kuukausi 1000 e, koska koen suhteen muuten epätyydyttävänä. Lisäksi miehen tulee maksaa kaikki perheen kulut, vaatimus minunkin osallistumisestani on sama asia kuin että mies ei enää rakasta.

Saimme hetki sitten kuulla Sirkka-Liisan vaimean henkselin paukutuksen. Sirkka joutuu antamaan sielunsa tonnin edestä. Onhan hän Farmers Onlyn kuumin helmi.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin saavani, tosin mies tuntuu olevan sitä tyyppiä joka ei yksinkertaisesti muista mitään päiviä. Ei juhli omia synttäreitäänkään ja juuri ja juuri tietää meidän tavanneen ensimmäistä kertaa loppukesästä mutta en löisi vetoa muistaako hän kuukauden oikein. Suhdetta kestänyt muutaman vuoden, joten en tiedä saanko tuota "opetettua" synttärilahjoihin tai muistamisiin. Itse tykkään ostaa synttärilahjan ja joululahjan, olisin myös valmis panostamaan jos tietäisin ettei mene yksipuoliseksi.

Tuo huonomuistisuus niin tuttua..:D Me alettiiin avomiehen kanssa seurustella aprillipäivänä. Mies just ja just muistaa sen ja ehdottikin, että jos joskus mennään naimisiin, niin mentäsi just sillon aprillipäivänä, ettei tarttis opetella uutta päivämäärää..xD

Ja aikaisemminkin olenkin tähän ketjuun kirjoittainut, että oma mies ei tosiaan muista lahjoilla, ellei sitä muistuta ja ehdota jotain lahjaa. Oman äitinsä joululahjatkin minä keksin viime vuonna ja hän vaan maksoi ne.

Ikävää se toki on, jos tosissaan haluaa sen olevan molemminpuolista. Mä nyt vaan oon tämmönen, mulle käy tämäkin, että näytän netistä, minkä esim. kirjan haluan ja hän sit ostaa sen mulle lahjaksi.

Kyllä mä kerran tein niin, että kun mentiin kauppaan ja mulla oli tosiaan synttärit, niin pyysin kukkia. Mies eka, että valkkaa. Käskin vaan valita itse ja menin peremmälle kauppaan. Ja valitsihan se lopulta sitten.

PS: 6v yhdessä...

Kyllä odotan saavani synttärilahjan, joululahjan ja äitienpäivänä jotain spesiaalia. Ei tarvitse olla arvokasta, ei ole rahasta kiinni vaan ajatuksesta. Ostan itsekin miehelle lahjoja ko. päivinä.

Ja arjessa toisinaan yllätämme toisemme ostamalla toisen lempijäätelöä, olutta tms. En odota lahjoja muilta, mutta haluan, että elämäni läheisin ihminen arvostaa ja panostaa minuun sen verran, että hommaa edes sen kukkakimpun. Lapsena en saanut lahjoja, en jouluna enkä synttäreinä paitsi ihan pienenä jotain. Sillä tavalla haluttiin osoittaa, etten ole minkään arvoinen. Katsoin jouluisin vierestä, miten sisaruspuolet saivat kirjaimellisesti jätesäkkikaupalla lahjoja ja minulle sanottiin vain, että tänä jouluna on taas todella tiukkaa eikä varaa ostaa mitään (oli valhe). Niin en halua läheisissä ihmissuhteissa kokea enää samaa tunnetta.

Kyllä odotan ja samoin odottaa mieskin. Haluan ilahduttaa rakasta ihmistä, ihan muutenkin kuin juhlapyhinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas on naislapset itkemässä[/quote

Yhyy, onhan se ihan liian vaikeaa ostaa suklaalevy, kun nainen ostaa sulle housut tai paistinpannun kuluneen tilalle. Oi mikä uhraus.

ostaako nainen oikein paistinpannun meidän yhteisillä rahoilla, jotka vain minä tienaan. ja ne housut. ne ovat jotain tekohauskoja harald hirmuinen kalsareita. pärjäisin kyllä jotenkin ilmankin niitä. omani ovat mukavampia ja tyylikkäämpiä

aikuisille ei anneta lahjoja

Kyllä odotan muistamista lahjan muodossa syntymäpäivänä ja jouluna. Mulla sattuu olemaan synttärit joulun alla ja mulle on tärkeää, etten saa mitään yhteislahjaa vaan kumpanakin päivänä omansa. Muuten en kaipaa lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas on naislapset itkemässä[/quote

Yhyy, onhan se ihan liian vaikeaa ostaa suklaalevy, kun nainen ostaa sulle housut tai paistinpannun kuluneen tilalle. Oi mikä uhraus.

ostaako nainen oikein paistinpannun meidän yhteisillä rahoilla, jotka vain minä tienaan. ja ne housut. ne ovat jotain tekohauskoja harald hirmuinen kalsareita. pärjäisin kyllä jotenkin ilmankin niitä. omani ovat mukavampia ja tyylikkäämpiä

No minä kyllä asun ihan omassa taloudessani, ja ostin sen pannun omista rahoistani työttömälle miehelle, kun entisestä pinnoite kokonaan rikki.

Ja lämpimät maastohousut ostin metsästäjälle, kuosi ei vain kelvannut. Liian keltainen vissiin.

Sekin olisi kiva, jos edes kerran veisi nakkikiskalle syömään, ei tarvitsisi minun aina laittaa ruokaa. Niin tai ostaisi pihvilihat ja tekisi kunnon aterian.

Vierailija kirjoitti:

aikuisille ei anneta lahjoja

Eikö tosiaan, muutoinkaan kuin jouluna ja synttärinä? Ei koskaan mitään "ostin sulle tällaisen paidan kun näin tarjouksessa" tms., kukkia, ulos syömään...