APUAA pelottaa leikkaus kun sairastan ahdistusta.
Miten voisin lievittää pelkoani? minut on leikattu josksu aiemmien pienenä muttei aikuisena. Suurin pelko että jotain pahaa tapahtuu minulle tai en näe enää läheisiäni tai he minua. Voisitteko auttaa?!
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä on siellä varsin hyvät tropit. Ei pelota pätkääkään kun alkavat douppaamaan. Itse kuuntelin miten porailivat luita ja homma kiinnosti vähemmän kuin naapurin remontti.
Mutta onko lääkettä saada mahdollista ennen sairaalon menoa? esimpäivää ennen.Että saisi nukutuksi jne.
Sivusta. Voi se olla mahdollista, siis minulla ei ole tietoa, mutta on olemassa rauhoittavaa lääkettä ja ahdistus voidaan ottaa huomioon. Sinun kannattaa ilman muuta soittaa sinne huomenna ja kertoa. Julkisella puolella menevät kaavan mukaan, ellei ihminen itse sano että hei hei, olisi tämmöistä ja pyytäm/vaatimaan että please.
Toivon sinulle huojennusta ja että kaikki menee ok. Ota vaikka paperille ylös leikkaukseen liittyvät kysymykset niin voit sitten sen jälkeen tai ennen kysyä niitä, ja tieto tuo sinulle myös varmuutta. Mitä ohjeita saat, ota ylös ja olisi hyvä jos sinulla on läheinen mukana, niin hän voi ottaa ylös myös, koska stressissä ei itse välttis muista kaikkea. Kun varaudut asioihin, niin se tuo myös vähän rauhaa.
Voimia!
Lepo vaan ei meijän vuoksi tarvi huolehtia. Ei me niin väliksi pidetä sua nähdäkään.
t. omaiset
Vierailija kirjoitti:
Saisit varmaan keskusteluapua sairaalasta, minulla oli leikkausta ennen vähän ahdistusta johtuen huonosta aiemmasta kokemuksesta ja sain ajan psykologille jonka kanssa kävimme tätä asiaa läpi. Kerro ongelmastasi kun käyt tapaamassa kirurgia ennen leikkausta, hän voi laittaa sinulle lähetteen.
Oletko menossa lobotomiaan, koska se auttaa ahdistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä on siellä varsin hyvät tropit. Ei pelota pätkääkään kun alkavat douppaamaan. Itse kuuntelin miten porailivat luita ja homma kiinnosti vähemmän kuin naapurin remontti.
Mutta onko lääkettä saada mahdollista ennen sairaalon menoa? esimpäivää ennen.Että saisi nukutuksi jne.
Sivusta. Voi se olla mahdollista, siis minulla ei ole tietoa, mutta on olemassa rauhoittavaa lääkettä ja ahdistus voidaan ottaa huomioon. Sinun kannattaa ilman muuta soittaa sinne huomenna ja kertoa. Julkisella puolella menevät kaavan mukaan, ellei ihminen itse sano että hei hei, olisi tämmöistä ja pyytäm/vaatimaan että please.
Toivon sinulle huojennusta ja että kaikki menee ok. Ota vaikka paperille ylös leikkaukseen liittyvät kysymykset niin voit sitten sen jälkeen tai ennen kysyä niitä, ja tieto tuo sinulle myös varmuutta. Mitä ohjeita saat, ota ylös ja olisi hyvä jos sinulla on läheinen mukana, niin hän voi ottaa ylös myös, koska stressissä ei itse välttis muista kaikkea. Kun varaudut asioihin, niin se tuo myös vähän rauhaa.
Voimia!
Varmaan jälkikäteen ei ahdsta enää paljon. Odottaminen ja että ei tiedä mitä tuleman pitää vain ahdistaa
Tosiaan soita sairaalaan: luulisin, että on mahdollista saada esim. rauhoittavaa lääkettä kotiin leikkausta edeltäviksi päiviksi/öiksi, kun kerrot ahdistuksestasi.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan soita sairaalaan: luulisin, että on mahdollista saada esim. rauhoittavaa lääkettä kotiin leikkausta edeltäviksi päiviksi/öiksi, kun kerrot ahdistuksestasi.
No kyllä kai mä selviän :)) siitä ahdistuksesta.Koitan saada nukuttua jne.
Vierailija kirjoitti:
Trolli, minkälainen on mielenterveytesi kun lähdet aiheuttamaan enemmän ahdistusta hätääntyneelle Ap:lle ja luulet nolaavasi häntä IBS-sheimauksella. Kaiken lisäksi olet typerä, IBS ei tarkoita sulkijalihaksen toimimattomuutta. Sitten pelotellaan vielä demonijutuilla.
Sanat ovat tekoja yliluonnollisessakin maailmassa. Sinuna/teinä katsoisin vähän, mitä teen ja sanon ja miten vaikutan. Pahaa vai hyvää, joka päivä valintoja, pienet jutut, mitä lähetät mitä toivot.
Sulla taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisessä. Kirjoitin näin: minulla on ibs ja en pysty kontrolloimaan sulkijalihakseni toimintaa. Eli kaksi täysin erillistä asiaa, jotka on erotettu "ja" sanalla. Eli itse olet idiootti.
Tsemppiä sulle! Kyllä kaikki menee hyvin, eikä sulla ole mitään hätää.
Kerro etukäteen miltä tuntuu, niin osaavat antaa tarvittavaa tukea ja lääkitystä.
Jokainen näitä jännittää, mut ole rohkea ja reipas. Tee itse rentoutusharjoituksia, että saat nukuttua ennen leikkausta.
Selviät kyllä. Rauhalliseen hengitykseen keskittyminen joskus auttaa vähän.
Trolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trolli, minkälainen on mielenterveytesi kun lähdet aiheuttamaan enemmän ahdistusta hätääntyneelle Ap:lle ja luulet nolaavasi häntä IBS-sheimauksella. Kaiken lisäksi olet typerä, IBS ei tarkoita sulkijalihaksen toimimattomuutta. Sitten pelotellaan vielä demonijutuilla.
Sanat ovat tekoja yliluonnollisessakin maailmassa. Sinuna/teinä katsoisin vähän, mitä teen ja sanon ja miten vaikutan. Pahaa vai hyvää, joka päivä valintoja, pienet jutut, mitä lähetät mitä toivot.
Sulla taitaa olla ongelmia luetun ymmärtämisessä. Kirjoitin näin: minulla on ibs ja en pysty kontrolloimaan sulkijalihakseni toimintaa. Eli kaksi täysin erillistä asiaa, jotka on erotettu "ja" sanalla. Eli itse olet idiootti.
Kuule pelle. Tekeydyt AP:ksi niin totta kai kirjoitit "minä"-muodossa. Koska halusit aiheuttaa lisää ahdistusta ja kiusaa aloittajalle. Nyt pelleilet lisää. Ja tähänkin tulet lisää pelleilemään.
Tsemppiä Aloittajalle ja trollit nukkumaan!
Ota tosiaan yhteyttä saamaasi numeroon ja kerro jännittäväsi leikkausta niin että ahdistaa. Olet saanut papereissa jonkin numeron, johon ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä. Ehkä saat jonkun lääkkeen etukäteen tai sitten sinulle kerrotaan vielä tarkemmin, millainen operaatio tulee olemaan ja ettei tarvitse pelätä. Meille potilaille leikkaus on epätavallinen kokemus mutta kirurgeille ja hoitajille arkipäivää ja potilaita operoidaan kuin liukuhihnalla kokeneesti ja taitavasti.
Itse olin viime leikkaukseen mennessä ihan paniikissa, koska ensimmäisenä leikkauksen tarpeen todennut lääkäri väitti ettei leikkaus onnistuisi tähystysleikkauksena vaan ainoastaan avoleikkauksena, ja ettei se muka edes kannattaisi riskien takia. Sanoin heti haluavani leikkaukseen oireiden takia (ja koska tajusin sen olevan ainoa keino päästä tarkempiin tutkimuksiin) mutta hemmetti kuinka pelkäsin leikkausta etukäteen ensimmäisen lääkärin puheiden takia. Sanoin leikkausaamuna heti hoitajalle jännittäväni ja kysyin saanko rauhoittavan pian, ja oli melkoinen helpotus saada esilääkitys. Leikkaus onnistui tähystysleikkauksena ja kaikki sujui hyvin. Kirurgin mukaan leikkaus oli lisäksi ollut tarpeen ja siinä poistettiin muutakin kuin oli etukäteen aiottu.
Esilääkityksestä huolimatta pelästyin kun tajusin anestesialääkärin valmistautuvan nukuttamaan minut. Jotenkin nukuttaminen on hurjan tuntuinen tilanne etenkin kun jännittää operaatiota. (Jos leikkaus olisi ollut pakko suorittaa avoleikkauksena, alaselkään olisi kiinnitetty epiduraali monen päivän ajaksi pitämään kivut aisoissa.) Kirjaimellisesti viimeinen ajatus ennen nukutusta oli että tässä varmaan vielä kestää kun oli niin virkeä olo ja sitten olinkin jo seuraavana hetkenä heräämössä vähän sekavana.
On pelottavaa joutua nukutetuksi mutta se tosiaan tuntuu kestävän vain pienen hetken. Ensin olet nukutettavana ja sitten jo hereillä. Nukutuksen aikana ei näe mitään unia kuten tavallisesti nukkuessa.
Itse olen ollut leikattavana kolme kertaa ja joka kerta olen saanut erinomaiset kipulääkkeet. Suurimmassa leikkauksessa kivut kesti perjantaista maanantaihin sellaisina, että huomasi olleensa leikattavana, mutta sitten ne laantuivat selvästi eivätkä enää häirinneet yhtään.
Pelkäsin itse sappirakon poistoa. Meni hienosti.
Nyt tuli taas ripulit housuun, ku pelkään ja jännitän leikkausta niin paljon. Ripuli lorisi housunlahkeita pitkin lattialle. Niinpä piehtaroin lattialla ripulissani ja ulvoin sekä kiljuin samalla kovaa. Huomasin et se lievitti tehokkaasti pelkojani ja ahdistustani. Aion jatkossa toimia näin päivittäin.
Ap
Menet nyt vaan yleislääkärille niin saat lääkkeet. Tosin eivät auta kaikille, pakko nyt inhorealistina sanoa tämä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli taas ripulit housuun, ku pelkään ja jännitän leikkausta niin paljon. Ripuli lorisi housunlahkeita pitkin lattialle. Niinpä piehtaroin lattialla ripulissani ja ulvoin sekä kiljuin samalla kovaa. Huomasin et se lievitti tehokkaasti pelkojani ja ahdistustani. Aion jatkossa toimia näin päivittäin.
Ap
Hyvä ap👍kaikki keinot on sallittuja, jos se vaan helpottaa pelkoa ja ahdistusta. Olkoon sitten kuinka erikoinen toimintatapa tahansa.
Sama. Se ympäristö, yksin siellä ja onko kipua leikkauksen jälkeen, ehkä ei kaikilla ole paljoa. Kaikki korostuu, myös kodin lämmityksen puute kerrostalossa.
Vanha ketju, mutta rohkaisuksi: meinasin vasta leikkauspöydällä saada paniikkikohtauksen ja piipitin anestesiahoitajalle(?) siinä vieressä että pelottaa niin kauheasti. Sain heti suoneen jotakin jonka jälkeen minut olisi voinut leikata kahtia, enkä olisi välittänyt tuon taivaallista. Oli niin hyvät fiilikset!😄
Tähän on helppo ratkaisu. Pyydä suonensisäistä rauhoittavaa lääkettä ennen nukutusta. Itselläni laitettiin Rapifen (tai vastaavaa) ja maalliset murheet hävisi samantien ja tuli ihana onni ja rentous koko kehoon.
Oispa!!