Valitsetko ennemmin ystävät vai perheen?
Kysymyksellä tarkoitan sitä, että asuisitko ennemmin paikkakunnalla, jossa on sukulaisia, jotka voivat auttaa jälkikasvusi kanssa, mutta läheisiä ystäviä ei ole. Myös lapset tykkäävät sukulaisista.
Toinen vaihtoehto on asua parin tunnin matkan päässä, jossa sinulla ei ole ainuttakaan sukulaista, mutta löytyy hyvä työ sekä ystävät, jotka aidosti välittävät.
Kommentit (12)
Työpaikan mukaan. Ja pari tuntia on sellainen matka, josta mummi ja ukki kyllä selviytyy tai itsekin lasten kanssa. Ystävät toki on plussaa, mutta työ on se, jonka arvottaisin tässä tilanteessa korkeimmalle. Ja toki, jos paikkakunta on mieleinen, mihin tahansa pe rsereikään ei toki kannata muuttaa.
Minusta tuntuu, että todelliset ystävät ei kaikkoa, mutta paljon löytyy kaveripiiristä sellaisia, jotka pitävät yhteyttä muutaman kerran vuodessa ja yleensä silloin, kun lapsellaan on syntymäpäivä tai joulu tulossa tai jos kysyt että mentäiskö lenkille tai kahville, niin vastaus on etteivät ehdi ja uutta aikaa ei edes ehdoteta.
Mulla ei oo täällä kumpiakaan. En mä lapsia tehnytkään muiden hoidettavaksi.
HEI!
MINULLA EI OLE : Lapsia , Sukulaisia kyllä mutta He Ei välitä minusta !
He ovat olevinaan niin parempia kun minä eikä mulla ole ystäviäkään !
Yksi ainoa mutta tällä on paljon muita ystäviä , eli mulla ei ole ketään ei edes Miestä!
Joku mies vain haluaisi olla Salarakas, mutta minä en halua olla Salarakas, haluan olla Vain rehellisesti mutta haluan Kyllä muuttaa pois tältä Paikkakunnalta jossa nyt asun.
Jos vain töitä saisin.
Perheen. Sisarukset on mun parhaat ystävät.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei oo täällä kumpiakaan. En mä lapsia tehnytkään muiden hoidettavaksi.
Höh, asiat ei oo ihan noin mustavalkoisia. Jos vaikka sairastuu vakavammin, niin on ihan kiva että joku tuttu voi auttaa lasten hoidossa tai vaikka hakea päiväkodista joskus aikaisemmin, jos itselle tulee pitkä työpäivä. Kyllä perhe on sitä varten, että autetaan puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikan mukaan. Ja pari tuntia on sellainen matka, josta mummi ja ukki kyllä selviytyy tai itsekin lasten kanssa. Ystävät toki on plussaa, mutta työ on se, jonka arvottaisin tässä tilanteessa korkeimmalle. Ja toki, jos paikkakunta on mieleinen, mihin tahansa pe rsereikään ei toki kannata muuttaa.
Ei kaikkien mummit ja ukit reissaa, varsinkaan jos kyseessä on iso kaupunki ja ovat tottuneet vain pikkukaupungin sykkeeseen.
Vierailija kirjoitti:
HEI!
MINULLA EI OLE : Lapsia , Sukulaisia kyllä mutta He Ei välitä minusta !
He ovat olevinaan niin parempia kun minä eikä mulla ole ystäviäkään !
Yksi ainoa mutta tällä on paljon muita ystäviä , eli mulla ei ole ketään ei edes Miestä!
Joku mies vain haluaisi olla Salarakas, mutta minä en halua olla Salarakas, haluan olla Vain rehellisesti mutta haluan Kyllä muuttaa pois tältä Paikkakunnalta jossa nyt asun.
Jos vain töitä saisin.
Kyllä se vielä lykästää.
Jos paikkakunnat ovat muuten yhtä mieleiset, niin ottaisin lähisukulaiset. Jos joku auttaa lasten kanssa, niin se joku on lähes aina lasten isovanhempi tai täti. Ystävistä ei tunnu tällaiseksi tukiverkoksi olevan.
Vierailija kirjoitti:
Jos paikkakunnat ovat muuten yhtä mieleiset, niin ottaisin lähisukulaiset. Jos joku auttaa lasten kanssa, niin se joku on lähes aina lasten isovanhempi tai täti. Ystävistä ei tunnu tällaiseksi tukiverkoksi olevan.
Tää paikkakunta, jossa sukulaiset on, niin ei oo yhtä mieleinen. Välillä tunnen oloni ihan muukalaiseksi. Ap
Perheen. Ei ystävissäni ole ketään, joka voisi tiukan paikan tullen olla mulle apuna millään tavalla. Mä olen ystävistäni parhaassa kunnossa niin fyysisesti, psyykkisesti kuin taloudellisestikin.
Perhe, ehdottomasti. Omaan sukuun voi luottaa, apua tarjotaan puolin ja toisin. Ystävät, tai siis "ystävät", sen sijaan katoavat siinä vaiheessa, kun itse olisi ollut apua vailla.