Onko ok, että lapsi kulkee metsästämässä mukana?

Vierailija kirjoitti:

Silleen ihmettelen että joku aikoinaan metsästänyt aikuinen mies käänsi mielipiteensä täysin metsästyksestä kun "näki sitä touhua". Tuli vaan mieleen että mitä touhua? 

Monissa metsästysporukoissa metsästykseen liittyy myös alkoholi. Jäävät jonnekin majalle juopottelemaan ja tiedä tapauksen kauan sitten, jossa sorasastuksessa yksi ampui uimarin eräällä lammella. Luuli sorsaksi. Alkoholi oli mukana kuvioissa.

Aika ajoin metsästäjät ovat ampuneet myös metsästystovereitaan. Onko niissäkin alkoholi ollut sekoittamassa huomiokykyä ja näköä?

Metsästys on " raakaa" ja ei sovi kuin karskeille.

Ei kai siinä, jos lapsi itse haluaa.

Omasta lapsuudesta muistan mm. onkimani kalan tappamisen ja pihalla silmieni edessä käsiteltävän peuran ruhon. Muistan että niissä hetkissä pysähdyin ja mietin että tämä ei tunnu kivalta. Nykyään olenkin kasvissyöjä.

Kyllä meillä nähtiin ihan pienestä pitäen prosessi lemmikkipossusta joulukinkuksi. Lapsena siinä olikin tehtävänä hämmentää verta , ettei se saostu. Saatiin sitten verilettuja. Ja kallosta ja muista luista saatiin materiaalia lihahyytelöön.

Vierailija kirjoitti:

Miksipä ei.  Pitäisi kuitenkin opettaa,että metsästetään toisaalta riistan vuoksi, toisaalta kantojen kurissa pitämiseksi. Ettei huvinvuoksi vaan ammuta tai salametsästetä.

Suurin osa metsästää huvin vuoksi ja saavat sairasta iloa, kun saavat tappaa.

Olisi eri asia, kun olisi erityiset ryhmät vaikka riistavalvojat joilla olisi yksinoikeus harventaa villieläinkantaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva jos 10v osaa olla hiljaa ja kärsivällinen metsässä, eikä huuda ja pompi, että on tylsää.

Lapsi näkee, kun peuroja ym. riistaa ammutaan. Onko liian raakaa?

Ja eläin pitää tietysti nylkeä.

Moni lapsi on aloittanut riistan käsittelyn nylkemällä saalista. Siinä ymmärtää kirkkaasti elävän eläimen ja lihan eron, eli eläin muuttuu lihaksi silloin, kun kuolee.  Aika harvoin lapsi näkee riistan ampumista, eikä aina edes kaikki aikuiset metsästäjät.

Minulla tämä nylkemisen näkeminen lapsena aiheutti sen, että lihan syöminen alkoi etoa, koska yhdistin sen kuolleeseen ruumiiseen. Lapsi voi kyllä näihin osallistua (nylkemiseen ja metsästämiseen yms.) jos haluaa.

Minulle nuorena käynti makkaratehtaalla teki sen, etten edelleenkään tykkää mistään nakeista, makkaroista enkä juuri käytä mitään lihatuotteita.

Meille tarjottiin tutustumiskäynnillä nakkeja, joita otti vaan muutama. Ällötti jo se hajukin ja tunnistaisi edelleen hajun mikä oli valmistustiloissa.

Käytän lihatuotteita minimaalisen vähän. En koskaan leikkeleitä. Lihaa joskus jauhelihana joissain mutta äärimmäisen vähän ja harvoin.

Muutenkin ihmiset ovat vähentäneet lihansyöntiä ja se jatkuu. Tiedämme lihansyönnin riskin mm tiettyjen syöpien synnyssä. Maha ja suolistosyöpiin vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä nähtiin ihan pienestä pitäen prosessi lemmikkipossusta joulukinkuksi. Lapsena siinä olikin tehtävänä hämmentää verta , ettei se saostu. Saatiin sitten verilettuja. Ja kallosta ja muista luista saatiin materiaalia lihahyytelöön.

Mielestäni tuota ei voi verrata metsästykseen.

Ei possua metsästetä eikä ajeta takaa kilometrikaupalla. Kerralla nappi otsaan.

Meidän kylällä oli teurastaja, joka kävi ampumassa possun syksyllä. Me lapset emme sitä nähneet, eikä kukaan halunnut nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta olisi hyvä, jos lasten kanssa käytäisiin ylipäänsä metsässä kävelemässä. Ihmeteltäisi, että mikä kasvi se tuo on ja mikä lintu ja puu tuo. Opeteltaisiin tekemään nuotiotulet ja käyttämään puukkoa. Opeteltaisiin kulkemaan metsässä muita häiritsemättä ja roskaamatta.

Juuri noin. Viimeinen lause varsinkin 👍