**LOKAMASUJEN PERJANTAI**

Oma olo on...noh, parempi ku en sano mitään.

Liitoskivut oli koko yön sitä luokkaa, että itkun kans sai sängystä ylös vääntäytyä.

Muutenkaan todella vaikeaa keksiä mitään positiivista just nyt. Tuntuu, että haluttas perua koko juttu; raskautta ei jaksas enää YHTÄÄN päivää, mutta toisaalta ei haluais synnyttääkään niiden pirun jälkisupistusten vuoksi :O



Toivottavasti muilla menee edes hieman paremmin :P



Mianni 40+6 (juu ja nyt ei tunnu enää yhtään hienolta sanoa, että huomenna paukkuu viikot)

eilisestä asti koskenut mahaan,mutta ei todellakaan viittaa synnytykseen.tuntuu enemmän joltain ruuansulatus tai suolistovaivoilta.

vettä sataa ulkona,eli eipäs sinnekkään tule lähettyä.vaikken kyllä jaksaiskaan.

niin ja mittasin kuumeenkin kun on hieman kipeä olo.37,4.ja nuhaa...

eli enpä haluais tänään synnyttää :)

ei muuta kun parantelemaan oloa.

ainiin oli jokupäivä puhetta vauvan sukupuolesta ym.en tiedä kumpi tulossa vaikka viikko sitten kävin ultrassa,mut ihan kiva yllätyksenä pitää.ja onhan se aivan sama kumpi on.

tytölle ois varma nimi mut pojalle on hieman vaikeampi keksiä se paras

moi.

Mies kysyi aamulla ekana että eikö mitään merkkiä. Äsken laittoi sähköpostin töistä että hänelle tulee niin paha mieli kun siellä aina kysyvät että eikö vieläkään. Sanoin että niinpä, arvaa miten paha mieli tulee

mulle

kun kyse on

mun

kropasta ja kysytään ikään kuin että eikö se vieläkään ole toiminut... :(

Että ei mitään merkkiä, ei. En tänään jotenkin jaksa uskoa koko hommaan enää. Tää loppukuusta yli LA:n oleminen on vielä siitä mälsää kun viestejä tulee niin paljon vähempi ja odottajia on paljon vähemmän, tuntuu että ois helpompaa alkukuusta kun tietää ettei ainakaan viimeiseksi jää.

Käytiin eilen vanhempieni luona ja äiti (joka oli mukana neuvolassa maanantaina esikoisen vahtina ja kuuli mitä terkkari puhui) puhui niinkun itsestäänselvyytenä siitä että " nythän sä meet sitten sinne Kättärille ja ne ultraavat siellä sitä kokoa ja..." . Sanoin että joo, VIIKON PÄÄSTÄ SITTEN on se yliaikaiskontrolli, eikä ne siellä todennäköisesti mitään käynnistystä väsää.

MIANNI, tuskinpa helpottaa mutta oot nyt mun henkireikänä että niin kauan pärjään oman typerän ahdistuksen ja masennuksen kanssa kun sinäkin oot kotona, kun sunkin " piti" lähteä etuajassa ja yhä vaan täällä mun kanssa. Niin että jos lähdettäs sitten yhtaikaa?

Pläh ei mulla mitään muuta ole. Ketuttaa vaan kun kaikki päivät menee samaa rataa eikä vauvaa koskaan näy :( Lopetan valittamisen nyt kun ei tästä mitään hyötyä oo kellekään, tai siis jatkan sitä itsekseni...

Coe rv 40+5

Halusin vaan tulla lähettämään teille MEGASUURET suppariaallot tai lapsivesienmenoaallot ja yritän parhaani mukaan lähettää teille sellaiset vibat että TÄNÄÄN pääsette molemmat lähtemään,)



Tiedän ja muistan hyvin millaista oli odottaa kun olo oli tuskainen.



Terkuin Nazu

En oo koko yönä nukkunu kun on 2 asti supistellu. Kylläkin vain 8-10min välein, mutta törkeen kipeitä ovat jo. Toivottavasti tästä tihenevät niin pääsis edes näytille sairaalaan.. En muistanukkaa miten kaameita nämä on :/



Mutta nyt vasta tajuan että te jotka ootte kärsiny näistä suppareista etukäteen, teillä on ollu ihan SIKAMAISEN inhottavaa :( Kun ei ne oo ne supparit mihinkää johtanu.



Toivottavasti mulla ei nämä lopahda. Mies kyllä sano että en voi vielä lähtä synnyttään ku hällä on enkunkoe 3:lta. Phah!



Itellä on persaukko niin tulessa, ku koko yön saanu juosta kakkosella. Näin alko myös esikoisen synnytys.. toiveet on korkealla, vaikka toisaalta yritän pitäytyä maan rajassa ku niin monella ollu niitä ennakkosuppareita jotka ei oo tehny mitään!



Mutta nyt aamupalalle...

Jääsydän rv 39+3



Ihan tosi tosi isot supistusaallot Coe ja Mianni teille molemmill!!!

JÄÄSYDÄN: Onnea matkaan, kyllä tuo jo tosi hyvältä kuulostaa!!



COE: Jep, lähetään vaan samaan aikaan! Mulla on yks ihan livekaverikin, jonka kans on vitsailtu kimppakyytillä Oysiin, kun hänellä on tänään laskettu aika ja asuu tässä aika lähellä. On se kyllä mahtavaa, että ei tarvi ihan yksin kärvistellä. Mieskin _yrittää_ aina välillä ymmärtää, mutta mistäpä vi***a se OIKEESTI tietäs miltä minusta tuntuu!!? Nyt on aivan yhdentekevää, vaikka tuliski se Oulun reissu, mielummin synnyttäisin esim. huomenna siellä kuin viikon päästä täällä! Sanoinki miehelle jo eilen, että eka, joka tulee mulle sanomaan, että " yritä nyt pidätellä ensviikkoon, ettei vaan tarvi Ouluun lähteä" saa multa kyllä nyrkistä. Kun sitä tässä on ihmiset jo kuukauden hokeneet mulle aina perjantaisin.



Joten rakas COE, miten ois vaikka tänään iltapäivällä se startti, niin ei tarvis ambulanssin pimeellä ajaa?? ;)



Miten muuten te muut loppukärvistelijät, jaksatteko te entisenlailla panostaa kotitöihin, isompiin lapsiin jne? Mulla on nyt semmonen fiilis, että ihan yks ja sama miltä talo näyttää ja lapsillekin on tullu vaan luettua 1000 kirjaa päivässä, että saa itse siinä samalla levätä. Nalle Puh pyörii myös ihan surutta pari kertaa päivässä ja ulkoilut on jo muutaman päivän (vai viikon?) rajoittunut tuohon omaan kotipihaan. Reppanat, eihän tämä niiden vika ole, mutta kun EI VAAN JAKSA!

Poika onneksi on jo sen verta isompi, että ymmärtää, kun selitän miksi äiti on " vähän" väsy ja kiree...



Jeps, mutta nyt syömään ja kohta lähdetään isomman tytön kans parturiin ja varaamaan Titinalle-konserttiin lippuja. Onpahan edes hetkeksi muuta ajateltavaa kuin tämä maha ja synnytys.

Täällä herättiin klo 2 yöllä h...moisiin juilimisiin alapäässä. Ei kuitenkaan mitään isompia suppareita, ja sekin juilinta loppui sitten klo 3 mennessä. Sattui vaan juuri niin kivasti, että herätti oikein kunnolla ja unta tuli uudestaan vasta klo 4.30 ja seitsemältä taas ylös " pirteänä" ...



Mulla on alkanut tulla sellainen fiilis, että nyt alkoi sitten minun 5 viikon piina näiden kipuilujen kanssa, kun tuntuu, että heti kun alkaa tapahtua, niin puolen tunnin päästä on taas kaikki oireet loppu. Jos tämä vaikka edes vähän lohduttaisi Miannia ja Coea, jotka heitetään kohta odotus-puolelta väkisin pois. :) Oottekos näitä perinteisiä lastenkasvatusmenetelmiä käyttäneet: uhkailu, pelottelu, kiristys? Meillä ollaan jo uhkailtu ensi vuoden joululahjojen menettämisellä jne... :)



Mies sanoi, että pitää ilmoitella, jos suppareita alkaa tulemaan, mutta enpä viitsi mistään pikkusuppareista ilmoitella... Oli jo töissäkin kertoillut, että on varmaan ensi viikon pois töistä. Eräs on vähän optimistinen, ja sekin ottaa mua päähän (tiedä sitten miksi). Ja sitten ne lausunnot ärsyttää, jossa sanotaan, että kyllä sun synnytys on tosi helppo ja nopea, kun raskausaikakin on ollut niin vaivaton. MITEN NIIN???? Ihan yhtä hyvin se voi olla järjettömän hankala. Ärsyttävää spekulointia.



Että tällaista valivalia täälläkin. Sitä paitsi tuolla ulkona alkoi nyt sellainen myräkkä, ettei Erkkikään viitsi tänään lähteä laitokselle. Neljän seinän sisällä vaan! Jeejee.



Mutteri 39+3

Isäntä vaihtelee talvirenkaita mun autoon, ettei tarvi sit miettiä minkälaiset renkaat on alla jos tosiaan on tulossa oikein kiva keli ja pitäis lähtee laitokselle. Mun tuli hyvä mieli kun luin teidän viestit. Mä oon jo pitkään epäilly että raskausvaikuttaa pääkoppaan negatiivisesti ja nyt se on todistettu: MIANNI ja COE, ette todellakaan ole yksin. Miannille tälläinen kevennys; menimme mummulaan pari päivää sitten niin toi meidän 5,5 vee totesi ovelta " moi mummu, me tultiin nyt mut äiti on sit tosi väsynyt " ... heh heheh... Nuorempi kattoo nytkin videoo ja parina päivänä tunnustan että se on saanut tehdä ihan mitä vaan kunhan mä saan maata sängyssä sairastamassa. Koti on aivan hirveessä kunnossa ( mä sain sen siivottua kuukausi sit oikein kunnolla ja tein itselleni listan, jolla sain sen pidettyä fiksun näköisenä, ilman että teen kerran viikkoon suursiivouksen) No puolitoista viikkoo on mennyt enkä oo jaksanut kuin imuroida ja tää näyttää siltä niinkuin täällä ei olisi ikinä pesty lattioita, ikkunoita tms. HEI HALOO, puolitoista viikkoo??? Minkähän näköinen tää kämppä on sitten kun tää nykyinen maha-asukki osallistuu isin ja muitten lasten kanssa sen sotkemiseen????? Tuleeko musta kokopäiväinen siivooja ilman palkkaa?



Coe: meillä isäntä meinannut muuttua pandakarhun näköiseks muutaman kerran noilla kommenteilla eihän vaan tänään/ huomenna tarvi lähtee, kun tarvis tehdä.... V...tu mulle on yks hailee mitä tarvii tehdä, jos vähänkin näyttää siltä että pitäis lähtee...



WAIMO: superkiitokset tosta kalaohjeesta. NAM, tuli oikein vesikielelle, meillä sukulaiset kun syö mieluummin kala kuin lihakakkua ja kunnollisia kalaohjeita mulla ei ollut ainuttakaan.

Aika monta väsynyttä mammaa täällä, ja onko tuo ihme. Ilmakin on niin masentava että vähemmästäkin tympii.



Täällä olis kuulkaa eräpäivä tänään! Eipä taida vauva syntyä... Yölläkin kävin kurkkimassa josko joku täällä kärvistelisi mutta ei ketään. Sain kuitenkin nukuttua keskimääräistä paremmin viime yön.



RAPUTYTTÖ: Kiitos sivuvinkistä, sieltähän löytyi monta ohjetta mitkä oli gluteeniton, munaton, maidoton ja vielä ihan hyvä näköisiä, menis kaikki yhdellä iskulla!



Jokohan JÄÄSYDÄN on lähtenyt?



Talon hoidosta: Musta tuntuu että nyt mä vasta puunaankin kun uskallan jotain tehdä. On niin pitkään ollut sellaista että tekee jotain pientä --> supistelee --> äkkiä maate ettei vauva vaan synny ennen aikojaan. Nyt vasta on jotenkin tajunnu että eihän mun ENÄÄ tarvi sitä varoa;) Ja on jotenkin ihana että pystyy tekemäänki jotain!



Mies on puhunut vauvalle jo viikon verran iltaisin että " tule ulos sieltä" , eipä vaan oo tehonnut... Muuten mua ei vielä ole mitenkään ärsyttänyt kyselyt vauvan syntymästä, ehkä ne ens viikolla sitten alkaa kiusaamaan.



Kovasti suppareita teille pisimpään odottaneille!



Waimo rv 40+0

Kiitokset taas sympatiasta kaikille, vitsi että ottaa päähän valitella täällä :/ Mutta kun ei oo oikein ketään muutakaan kelle valittaa. Ne jotka eivät itse ole raskaana viimesillään eivät tietenkään voi ymmärtää, en oletakaan sitä.



KODIN KUNNOSSAPIDOSTA JA JAKSAMISESTA: Mä oon jaksanut siivota koska se kuluttaa aikaa... mitään pikkutilpehöörejä en sit ookkaan jaksanut tehdä, tai ei ole löytynyt mitään saumaa. No toissailtana päällystin pari esikoisen seinäjulistetta, mutta olis nippu kehyksiä maalaamatta vielä seinää varten ja vauvan unikopan tekstiilit kaipaisi pesua, samoin sohvatyynyt olis tekemättä (kankaat pitäis eka pestä, plääh). No ehkä otan noita sitten tänään projektiksi vaikka kun muksu nukkuu.



PIHALEIKIT YMS: Esikoisen kanssa en jaksa leikkiä ollenkaan niin kuin haluaisin, siis olen jotenkin mieleltäni niin tylsistynyt esim. tänään :( Käytiin äsken kyllä suihkussa yhdessä (kakkasi muuten kylpyammeeseen eka kertaa elämässään, olipas kivaa) mutta dvd-soittimen kellon mukaan 45 minsaa on katsellut tänään jo Teletappeja... Pihaleikeissä mä en ole hänen kanssaan käynyt ainakaan viikkoon, vaunulenkeillä on kyllä käyty vähintään joka toinen päivä paitsi niinä päivinä kun on vaan mua itkettänyt. Tänään olis oikeastaan haluttanut mennä leikkimään pihalle, mutta kun on ollut niin HIRVEÄ KELI täällä pk-seudulla! Mutta toi esikoinen rukka mua säälittää kun äiti vaan on tylsä ja surkea :( Tulee kauheen huono omatunto. No, ajattelen että onneksi sentään en vaan makaa sängyssä itkien - sekin on koettu nuorempana kun masentaa - enkä myöskään huuda hänelle, kai tää on parempi kuin ei mitään?!



Mä muuten ajattelin SOITTAA ÄITIPOLILLE tänään ja varata jo ajan siihen yliaikaiskontrolliin. Terkkari sanoi että perjantaina tai maanantaina. Ihan sama se mulle on vaikka aika olisi odottamassa, ei se vauva sen hitaammin sieltä tule. Ajattelin että samalla voisin kysyä vähän sitä että missä vaiheessa Kättärillä yleensä käynnistetään ja millä perusteilla + myös kysyä kun mua huolettaa se että noi supparit aina loppuu kesken, että mistä se johtuu.



Mitähän oli vielä asiaa. Ainakin WAIMOLLE piti sanoa sen verran että heh, mäkään en saanut yöllä unta ja ajattelin että tuun katsomaan oletko sinä avannut ketjun... mutta olikin nettiyhteys poikki niin en päässyt.



Ja JÄÄSYDÄMELLE tietysti lähtötsemppejä, vähän väsyneitä sellaisia :) Mutta oikeesti todellakin lähdöltä tuo kuulostaa ja todellakin toivottavasti myös sitä on, en mä kyllä ainakaan kaipaa kellekään muulle tätä turhaa tuskailua!!!



Vauva on muuten edelleen ihan hirveen hiljainen. Aamulla tein liikelaskentaa ja tuli kyllä 10 liikettä, mutta tosi hiljaa on pitkin päivää. Lähinnä liikettä tulee siitä kun painaa peppua ihan kohdun yläreunaan, ja se on saanut mut kyllä miettimään että minkä kokoinen vauva oikein on kun todellakin edelleen aiheuttaa närästystä sillä että painaa aivan tuonne kohdun yläreunaan, vaikka pää on siis jo todella syvällä ollut pitkään. Tuntuu että olis pitkä vauva - ehkä sitten poika? Esikoinen oli vain 49 cm.



Sellastakin oon muuten päässä pyöritellyt että jos varaisin huomiseksi ultran yksityiseltä niin sais tietää noita vauvan mittoja ja kohdunsuun tilannetta. Kun Kättärillä ultra on kai sitten vasta ke-to ens viikolla. Mieskin kysyi että haluanko varata, että se vois ehkä henkisesti jotenkin helpottaa... Mutta on se sen verran kallista että ei taideta.



No joo, jos tästä menis vaikka tekemään ruokaa. Tunnin päästähän tytön saa laittaa jo nukkumaan ja sitten unien jälkeen jo pian mies tuleekin kotiin, ja sitten on edessä viikonloppu niin ettei ainakaan yksin tarvi enää täällä valittaa ja masistella pariin päivään. Luulenpa että mieskin jo toivoo kovasti ettei enää joudu maanantaina menemään töihin, saa nähdä... :(



Niin ja MIANNI - Tottamaar sopis lähtö tässä iltapäivällä, mut kertoisitko vielä että miten se saavutetaan??



Coe

Viimesen tunnin pistäny ihan perkeleesti tuohon oikeen persposken yläpuolelle. Ei oikeen kestä seistä, ei kävellä eikä oikeestaan istuakaan. Miksi jotenki tuntuu, että MIKÄÄN paikka kropsta ei oo enää kunnossa. Voi hemmetti!



COE: Miten ois, jos lyödään miehille virkkuukoukut käteen ja käsketään ronkkia kalvot puhki ;)) Tai jos vaan mennään synnärille, kahlitaan ittemme synnytyssänkyyn kiinni ja huudetaan, että me ei täältä enää kokonaisena kadota! Äh, en minä tiedä. OIkeesti ei enää oikeen mikään jaksa naurattaa...



TOISAALTA, nyt ois varmaan aika ajatella, kuinka HYVÄ on, kun vauvat pysyy masussa loppuun asti. Ois aika toista saada joku rv 25 syntynyt keskonen, joka taistelee hengestään tms. Mutta minä en vaan ole niin hyvä ihminen, että moiset ajatukset kauaa päässä pysyis vaan hetikohta olen taas valittamassa OMAA olotilaani. Tämä tuli vaan mieleen, kun tosiaan kaveri sai vasta poikansa reilun kuukauden etuajassa ja nyt pieni siellä lastenosastolla opettelee syömistä jne.



Noh, jotain hyvääki; mies pääsee tänään jo 13.30 töistä ja on kai koko viikonlopun kotona. IHANAA!!!



Mutta nyt taas lukemaan isommalle tytölle kirjoja sohvan nurkkaan.. Kuopus onneksi nukkuu ja poika on vielä koulussa.



JAKSETAAN ME KAIKKI VIELÄ VÄHÄN AIKAA, JOOKOS!?

mutta lähtöä tehdään. On puoli 10 asti supistellu vaihtelevasti mutta pääasiassa 5min välein. Välillä säikähin jo että tehot hiipuu, mutta nyt taas tuli sellasia suppareita pari peräjälkeen että heti ku mies on syöny niin lähetään ainaki nyt näytille...on se kumma jos nämä supparit ei oo mitää tehny, toivon vaan että iltaan mennessä on vauva kainalossa.

Mutta saas nähä...jotenki kokoajan sellanen olo että varmaan nää tästä vielä loppuu- ku on niin monella niin käyny.

No, tuun illalla ilmottaan itestäni jos pistävät takas kotio maitojunalla.



Jääsydän tuskasena

Tänne sitä vaan pitää tulla kurkkimaan teidän vointeja, on vielä niin hyvässä muistissa tuo oma tuskailu mahan kanssa.



Minähän olen ollut aina varma että lähtö tulee mulle yöllä, niin oli kyllä megaluokan ylläri, että tällä kertaa ajeltiin synnärille ihan päivänvalossa. Ja tosiaan tsemppaan teitä, että se lähtö saattaa tulla ihan yllättäen ilman isompia ennakko varoituksia!!! Että toivottavasti itse kukin pääsee pian haistelemaan vauvantuoksuja!!!



Mianni, lohdutuksen sananen sulle noista jälkisuppareista, niin mulla kans aina ollu ihan megaluokkaa monta päivää, mutta tällä kertaa eka päivä suht kivulias, mutta burana ja joku muu lääke vei ne kyllä suht hyvin pois ja tokana päivänä jo ihan siedettävät. Muutenkin tää neljäs synnytys/jälkiaika on ollu kaikista helpointa näistä kaikista! Samaa toivon sydämmestäni myös sinulle!!!



Ihana mieheni lähti poikien kanssa luistelemaan ja vauva nukkuu, niin mahtava hiljaisuus meidän huushollissa! =)



Mahdollisimman rentouttavaa viikonloppua kaikille!



Neljäs

Aluksi tsempitykset Coelle, Miannille ja muille vielä kärvisteleville. Olin kyllä ihan varma että olisin seurananne pitkälle marraskuun puolelle, mutta toisin kävi... Rv 39+4 päätti meidän neiti putkahtaa pikavauhdilla maailmaan. Tämä tapahtui siis lauantaina 21.10.



Oli aika erikoinen synnytys... Esikoisestani siis kyse, mutta vauhtia oli kuin uudelleensynnyttäjällä.



Heräsin aamulla 7.30 menkkajomotukseen. Mulla ei ollut ollut yhtään kipeetä supistusta eikä mitän limajuttuja ennen tätä. Jomotusta tuntui kolmen supistuksen verran ehkä 5 min välein, ja päätin nousta. Samantien supistuksia alkoi tulla 2 min välein! Ne oli tosi lyhyitä eikä sattunu paljoakaan. Olin lievästi ihmeissäni... Lähdettiin sairaalaan ja automatkalla supisteli 4 min välein.



Sairaalassa oltiin klo 10 eikä mulla ollut mitään hätää. Olin 2 cm auki, kävin suihkussa ja söin ihan hyvävointisena. Jossain vaiheessa aloin ottaa ilokaasua. Sitten mulle laitettiin kohdunkaulapuudutus ja alkoikin tapahtua samantien. Ponnistusvaihe kesti 23 minuuttia ja ennen kahta oli neiti maailmassa!



Eilen kotiuduttiin ja nyt yritän saada itseäni kuntoon. Menetin paljon verta joten hg on alhaalla, miljoona tikkiä jomottaa ja niskat on aivan jumissa. Vauva kuitenkin voi tosi hyvin, syö paljon ja masuvaivojakaan ei ole.



Koitan saada perusteellisemman synnytyskertomuksen väsäiltyä jossain vaiheessa...



Minea ja pikkuneiti 6 vrk

onpa tosiaan ankea päivä tänään, mua tekee pahaa koko ajan, alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys tuntui ihan tältä. Väkisin väänsin itseni ulos vaikka vettä tuli kuin esterin peestä ja tuuli, koirakaan ei suostunu lähteen mun mukaan! Ihan hyvää teki pieni lenkki kumpparit jalassa ja sateenvarjo niskassa. Kattelin sitten tuossa tv:tä ja suppareitakin tuli 10min välein mutta vain niitä rupusellaisia...



On kyllä tosiaan sellainen olo että tekis mieli itkeä, eilen repesinkin ihan täysin äitipolilla kun lääkäri kysyi että miten jaksan ja kestääkö pää. Tässä on oltu aika kovilla kun on saanut pelätä miltei koko raskauden että miten käy ja nyt kun meneekin yli niin sitä on ihan ihmeissään että miten tässä näin kävi. Vaikka mulla on ollut sellainen tunne jonkun aikaa että marraskuussa tämä vauva täältä vasta tulee. Edelleen pelottaa tosi kovasti se, että vauvalle tapahtuukin vielä jotain.



Otin marjoja pakkasesta ja ai että vadelmat maistuikin hyvälle, ihan samalle kuin kesällä. Ajattelin tehdä rahkaa, en tiedä meniskö miehelle läpi että syödään ranskalaisia ja makkaraa kun niitä just toissapäivänä oli. Mun vaan tekis niitä taas mieli... Ei oikein terveellinen oo tämä ruokavalio.



Nyt mua on toisaalta alkanut mietityttämään se käynnistyskin ensiviikolle että onko se ihan järkevää, kai se menis vielä pari viikkoa ilmankin mutta sitten taas toisaalta kun vauvan painoarviokin oli ihan sama kuin 2 vkoa sitten niin mietityttää sekin että entäs jos hän ei kasvakkaan siellä nyt enää ja onkin joku hätä. Napavirtaukset oli kuitenkin ihan ok... Kyllä mä ennemmin ottaisin sellaisen raskauden missä käytäis pari kertaa ultrassa ja lääkäriä tapais liian harvoin kuin tällaisen missä seurataan joka viikko jotain. Tieto lisää tuskaa.... Vauva oli eilen käyrälläkin tosi hiljainen, ei meinannut herätä vaikka kuinka tuupittiin, oli ilmeisesti just uniaika ko käyrää ajettiin. Kaikki pelottaa!



Miten te muut, suhtaudutteko ihan luottavaisesti synnytykseen, aika monella tosin taitaa olla siitä kokemustakin jo...



ja mitähän mun vielä piti sanomani, ei nyt taas muista=) voin sitten kohta täyttää palstaa lisää...

Eli täällä kans yks yliaikainen odottaja, sunnuntaina tulee 42 viikkoa täyteen. Esikoinen syntyi tasan rv42 ihan oma-aloitteisesti, käynnistys oli sovittu seur. aamuksi. Joten pientä toivoa on että tääkin asukki lähtis omillaan tulemaan, en haluais käynnistystä. Onko kellään siitä kokemuksia? Oon kuullut että saattaa olla tosi rajut supistukset ja päätyvät useammin sektioon. Se vaan mietityttää, että mulla ei laskettua aikaa lähdetty siirtämään kun olis siirtynyt " vaan" 4 päivää eteenpäin, eli tavallaan on vast rv41 tänään. No, sanoivat keskiviikkona yliaikakontrollissa että 42+2 asti odotellaan. Huomenna mennään taas näytille, katotaan tän lääkärin mielipide.



Joku kyseli että suhtautuuko synnytykseen/odotukseen luottavaisin mielin. Mä ainakin odotan että saan vauvan tohon masun päälle ja kuulen kätilön sanovan että kaikki on hyvin, ennenkuin uskon! Siihen asti jännittää!!



Tällä viikolla on ollu aivan julmetun kipeitä vihlaisuja/puukoniskuja tonne sisäreisiin, tuntuu kuin vauva päällään aikois litata jotkut hermopunokset aivan lyttyyn, aargh! Ja iskias on ollu pahana kans, yks päivä mies tuli kesken päivän töistä kun en päässyt liikkumaan ja esikoisen(1v8kk) kans pitäis kuitenkin pystyä jotenkin toimimaan.



No, tämmöisiä tällä erää, katotaan ketä tääl on jäljellä ens kerran kun ehdin koneen ääreen!



T. Sebastian ja " Papu" rv 41+5



Ps. Ne Teletapit pyörii täälläkin aika tiheään... :) Väsyneen äidin pelastus!!!

Kävin tänään (viikkoja 39+4) Kättärillä ultrassa ja sisätutkimuskin tehtiin.



Sisätutkimus teki ihan sairaan kipeää mutta tulipa iloisia uutisia: Kohdunsuu on pehmeä ja sen pituus on enää 0,5 senttiä ja se on 0,5 senttiä auki! Lääkäri sanoi, että ei varmaan menee paljoa lasketun ajan yli. Parempi ettei, kun nyt näin toivo jo virisi... En jaksaisi enää olla raskaana yhtään, kun olen jo niin monivaivainen ollut viikkoja.



Onko teillä muilla tietoa, mitä nuo mitat tarkoittavat? Olen kyllä kuullut, että joillakin on paikat jo pitkään (jopa viikkoja) olleet pehmenneet ja avautuneet, mutta reippaasti menee yli. Oletteko ylipäänsä saaneet viime aikoina noita mittoja tietoonne?



Kyselin tätä tuolla ihan omana aiheenaankin, mutta olisi kiintoisaa kuulla teidän lokakuisten kanssasisarten kommentteja aiheesta. = )

Oma edellinen (ja ymmärtääkseni viimeinen) sisätutkimus tehtiin rv 36+ ja , yllätysyllätys, silloin oli paikat kiinni. Seuraava mahdolisuus olisi yliaikaiskontrollissa ainakin neuvolantädin mukaan. Miten sä pääsit tuonne tsekkiin kättärille? Tahtoo kans!



Mutteri 39+3

Ajattelinpa ilmottautua tännekin kärvistelijöitten joukkoon. Tänään oli yakontrolli, viikkoja 41+2, kaikki hyvin minulla sekä vauvalla. Huonot uutiset: ei mitään edistystä kohdunsuulla ja kanavaakin 2 cm jäljellä... Siis neljä viikkoa supistellu, välillä kivuliaastikin ja menkkakipuilua joka päivä, tälläkin hetkellä jomottaa mutta EI MITÄÄN EDISTYSTÄ!!! Vähänkö on nyt semmonen olo että olen vaan liiotellut noita kipuja eikä mua oikeesti ole edes supistellut, kuvittelen vaan... Kaikki on koko ajan toitottanu että just ne kivut kertoo siitä että jotain tapahtuu niin eipä päde tämä täällä. No jotain hyvää sentäs; alkavat käynnistää keskiviikkoaamuna jos ei siihen mennessä mitään tapahdu. Sillon viikkoja 42 tasan niin eipä tarvi ainakaan sen yli odotella. Vauvan painoarvio oli nyt 3200-3300 g eli ei mikään jättiläinen ole sentäs tulossa vaikka voihan nuokin heittää. Ja lantiossa tuntuis meikäläisellä olevan hyvin tilaa vaavin tulla ulos. :) Jee mulla on synnyttäjän lantio! :))) Hehee... Kroppa vaan ei tajua synnytystä käynnistää.... Näin täällä.



Tsemppiä muille odottavaisille!

kaupassa käydessä jalat kastui ja jotain nestettä tuolta valahti, en sitten tiedä oliko pissaa vai lapsivettä mutta pidättääkään ei voinut. Saa nyt sitten nähdä tuunko maitojunalla takasi kotiin...