Lue keskustelun säännöt.
Onko kellään enää pihassa karviaismarjapensaita? Ne tais olla 70-80 - luvun juttu
27.08.2022 |
Ne oli ihan hyviä kypsinä. Vähän sellaisia mälsärypäleitä
Kommentit (33)
On toki sekä vihertävää, keltaista ja punaista lajiketta. Yksi lajike taitaa olla tosi vanha kun marja on kunnolla "karvainen" tai siis piikikäs. Tykkään karviaisista paljon enemmän kuin esim. herukoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, kolmea eri lajiketta, kellanvihreitä ja isoja punaisia sekä pieniä punaisia vuoristokarviaisia. Niistä isoista punaisista tulee hienoin mehu ikinä.
80-luvulla kun olin lapsi äitini teki karviaisista mehua ja se oli herkkuani. Voi kun saisi sitä vielä joskus!
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla kun olin lapsi äitini teki karviaisista mehua ja se oli herkkuani. Voi kun saisi sitä vielä joskus!
Se mehu on kyllä hyvää.
Meillä yksi pensas. Heitän marjat sekaan, kun teen raparpereista mehua. Hyvä yhdistelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punainen kuoli, mutta vihreä voi hyvin. Lapsi on aina tykännyt niistä, käy napsimassa suoraan puskasta. Lopuista teen litran - puolitoista hilloa, se häviää hetkessä jogurtin kanssa syötynä, harvemmin ehtii yhtään rasiaa pakkaseen asti.
Jos niitä myytäisiin talvella pakasteena niin ostaisin.
tietenkin on... keitin pari maijallista mehua ja hyvää taaskin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kotona kuusi ja mökillä kaksi.
Se mikään kasarijuttu ole vaan vanhempi.
Lisäksi on luumupuita ja viinimarjoja, raparperia, omenapuita, perunaa, yrttejä.
Noi karviaiset syömme tuoreina. Monen viikon hedelmätarve tulee ilmaiseksi.
Vuonna 1905 tuotiin Amerikasta erehdyksessä karviaishärmä-niminen sienitauti, joka tappoi koko karviaissadon Euroopasta. Tauti voitettiin risteyttämällä eurooppalainen karviainen amerikkalaisten, härmänkestävien lajien kesken. Tarkkaan ottaen nykykarviainen ei siis ole sama alkuperäinen eurooppalainen, mutta ero lienee varsin pieni. Innostus marjaan kuitenkin laantui tämän onnettomuuden myötä, eikä se ole koskaan palautunut ennalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille on tulossa pihalle pensas, kunhan saadaan sille paikka. Lempparimarja meidän perheessä.
On on, tykkään! Koira kyllä syö ne aina ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On toki sekä vihertävää, keltaista ja punaista lajiketta. Yksi lajike taitaa olla tosi vanha kun marja on kunnolla "karvainen" tai siis piikikäs. Tykkään karviaisista paljon enemmän kuin esim. herukoista
Oi. Mummolassani oli 70-luvun alussa karviaisia, ja niissä oli myös tuollaisia karvaisia karviaisia. On tosiaan joku vanha lajike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herkkujen herkkua, kuten kaikki suomalaiset marjat.
Vierailija kirjoitti:
Herkkujen herkkua, kuten kaikki suomalaiset marjat.
En söisi esimerkiksi sudenmarjaa.
En ole milloinkaan käsittänyt karviaismarjapensaita.
Voi meillä on: Mustaherukkaa, punaherukkaa, karviaista ja pensas mustikkaa.
Mulla on neljä puskaa, kaksi vihreetä ja kaksi punaista. Ne tuli ekana marjapensaista, kun pihaa mietittiin 20 vuotta sitten. Sittemmin on herukat ja vadelmat saaneet paikkansa myös.. Karhunvatukka on järjettömän herkullinen ja suuri marjainen, mutta vähän turhan innokas leviämään.
Karviaisista teen sosetta pakkaseen, hilloa ja mehua. Paljon syödään sellaisenaan, kun on sen aika. Herkkua.
On pari-kolme. Lapset tykkää syödä niistä marjoista makean sisuksen ja kuoret löytyy sitten nurmikolta 😅 Teen myös mehuksi herukoiden kanssa.