En saa 6-vuotiasta tyttöäni menemään esikouluun!

Jos nyt on jo tuollaisia ongelmia, niin voi apua mitä ongelmia on tiedossa teini-iässä.

Mitä ilmoitat esikouluun lapsesi jäädessä sieltä pois? Että hän on kipeä?

No sehän ei ole lapsen päätettävissä meneekö hän kouluun vai ei. Eli menee jos äiti sinne vie.

Mutta kyllä toki kannattaa selvittää,miksi ei viihdy. Eli kysellä ohjaajilta ja seurata lasta. Voi olla, että vierastaa vielä paikkaa, mutta kunhan saa kavereita ja mukavaa tekemistä siellä niin varmasti viihtyy.

Minun aikaani ei ollut virallista esikoulua vaan käytiin päiväkodissa tekemässä jotain tehtäviä pari tuntia silloin tällöin. Oli kivaa, tykkäsin tehdä niitä.

Menin aikoinaan suoraan kouluun. En ollut missään esikoulussa, en edes päiväkodissa ja hyvin meni kaikki, mutta en usko, että olisin viihtynyt esikoulussa. Minulle sopi oikein hyvin aloittaa koulunkäynti 7-vuotiaana.

Vanhemmalla lapsellani oli eron jälkeen kanssa esikouluun lähdön vastustamista. Vaikeaa, kun pikkusisarus piti viedä toiseen päiväkotiin eikä minulla ole autoa. Pyysin äitini apuun eli, jos lapsi ei nätisti lähtenyt minun kanssa eskariin, hän meni sinne sitten äitini kanssa myöhemmin. Kaksi aamua tätä käytäntöä riitti ja sen jälkeen lapsi lähti nätisti aamuisin eskariin kanssani.

Itse olet lapselle opettanut, että jos pistät hanttiin niin saat jäädä kotiin. Aikuisen aiheuttama ongelma. Nyt et enää ikinä anna hänen jäädä kotiin, vaan sinne eskariin mennään ja piste. Olet vanhempi, et kaveri.

Onko ap sama kuin se, joka valitti kun lapsi hajottaa tavaroita? Tarina vähän eri nyt, mutta tyyli ja ajatus sama. Mitäpä jos nyt vain hoitaisit velvollisuutesi kasvattajana, niin ei muut sitten joudu kärsimään tuotoksiesi edesottamuksista myöhemmin elämässä. Koska nyt jos annat jäädä kotiin, mietipä mitä se on yläasteella, kun lapsi on sua isompi ja vahvempi ja haistattaa pskat kaikelle. Ongelmia luvassa ja isolla kädellä.

Tammikuun lapsi kirjoitti:

Menin aikoinaan suoraan kouluun. En ollut missään esikoulussa, en edes päiväkodissa ja hyvin meni kaikki, mutta en usko, että olisin viihtynyt esikoulussa. Minulle sopi oikein hyvin aloittaa koulunkäynti 7-vuotiaana.

Eskari on nykyään osa oppimisvelvollisuutta eikä vapaaehtoinen, niin kun sinun lapsuudessa.

Nyt on viikonloppu.

Jos yhdenkin kerran annat periksi ja lapsi saa jäädä kotiin, niin loputon tappelu on taattu.

Eli jos koulu on tylsää niin lapsesi ei mene sinnekään

Voit sanoa lapselle, että esikoulu on pakollinen kaikille lapsille ja hänenkin sinne on pakko mennä. Hän käy esikoulua itsensä vuoksi, että hän tulevaisuudessa pärjää koulussa ja työelämässä. Sitten et anna piiruakaan periksi, vaan viet ipanan sinne vaikka kantaen.

Ja aina voi pelotella, että jos ei eskariin mene, niin viranomaiset hakevat väkisin. Näin oikeasti käykin lopulta, jos jatkaa samaa menoa.

Itse aiheutettua todellakin, koska olet antanut periksi sen suhteen, ettei eskariin tarvitsekaan mennä. Jatkossa viet vaan sinne ja selvität vielä varmuuden vuoksi eskariopettajien kanssa yhteistyössä, että eihän esiinny kiusaamista tai jotain muuta, joka vaikuttaa lapsesi halukkuuteen käydä eskarissa. Joka tapauksessa vaihtoehtona ei ole, että lapsesi lakkaisi käymästä eskaria tai myöhemmin koulua.

Tajuatko ap, millaiset vaikeudet sulla on vielä edessä? Mulla oli kasiluokkalainen vähän kipeä ja hän oikein odotti, että pääsee taas kouluun. Sun on ap oltava nyt tiukka vanhempi. Mentävä on, se on pakko. Sitten voit kysellä eskarin aikuisilta, onko kiusaamista, syrjintää tms, että miksi hän ei halua mennä sinne. Syy on löydyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Voit sanoa lapselle, että esikoulu on pakollinen kaikille lapsille ja hänenkin sinne on pakko mennä. Hän käy esikoulua itsensä vuoksi, että hän tulevaisuudessa pärjää koulussa ja työelämässä. Sitten et anna piiruakaan periksi, vaan viet ipanan sinne vaikka kantaen.

Ja aina voi pelotella, että jos ei eskariin mene, niin viranomaiset hakevat väkisin. Näin oikeasti käykin lopulta, jos jatkaa samaa menoa.

Tuo viranomaisilla uhkailu toimii oikeasti hankaliin lapsiin. Omaanikin jouduin tuota joskus käyttämään ja se auttoi, kun mikään muu ei auttanut. Kukaan normaali lapsi ei halua pois kotoaan tuntemattomien luo asumaan, joten kun hänelle kertoo, että niin voi käydä, jos ei tottele, kummasti alkaa totteleminen kiinnostaa.

Sinä otat lapsen kainaloon, viet esikouluun ja menet töihin. Samaa lapsi sanoo vuoden päästä kun pitää mennä kouluun, mitäs sitten aiot tehdä?

Joo eskarit ei käydä siksi että siellä on kivaa

Vaan Dinis että tottuu muihin ihmisiin ja oppii lukemisrn alkeet ja tuntee jonkun edes kun koulu alkaa. Ja että ei jää jälkeen heti ekasta koulupäivästä

Mutta jos se on vaan sellainen lapsi joka ei yksinkertaisesti halua mennä sinne esikouluun. Viihtyy yksinkertaisesti niin hyvin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Joo eskarit ei käydä siksi että siellä on kivaa

Vaan Dinis että tottuu muihin ihmisiin ja oppii lukemisrn alkeet ja tuntee jonkun edes kun koulu alkaa. Ja että ei jää jälkeen heti ekasta koulupäivästä

Juuri näin. Jos vilkaisee nykyisiä 1. luokan kirjoja, niin oletus on, että lapsi osaa lukea.

Siis mitä ihmettä. Onhan tuo aloitus nyt trolli? Eihän tuo ole mahdollista, että  6v. päättää meneekö eskariin vai ei?? Ja jos on totta, niin vanhemmuus on ihan kadoksissa.  

Lapsihan menee kun aikuinen päättää. Eihän tuosta edes keskustella millään tasolla, ei tuollaista vaihtoehtoa ole.  Laitat lapselle vaatteet päälle ja kannat autoon tai kiskot kädestä kävellen. Jos ei suostu pukemaan niin k i r j a i m e l l i s e s t i  menee yöpuku päällä. Kyllä pukeutumisinto siitä kasvaa kun yökkärissä on pari kertaa eskarissa.

Järkyttävän pahalta tuntuu tällaisten lasten puolesta, kun perheessä ei aikuinen ole aikuinen. Niin turvatonta lapselle. 

Konfliktit ja ristiriitatilanteet ovat lapselle 100-kertaa helpompia, kun on aikuinen joka laittaa rajat ja kun lapsi näkee, että aikuiseen ja hänen asettamiinsa rajoihin voi luottaa. Asia erikseen sitten ne asiat, jotka lapsi saa päättää.