Tuntuu kuin elämä olisi yksi sosiaalinen peli, jota en osaa vain pelata
En osaa olla tarpeeksi huomioonottava tai kysyä vointeja oikeina aikoina, enkä osaa jutella hyväntuulisesti vitsiä heittäen tai piristää muita small talkilla. Hankala ylläpitää suhteuta tai varsinkin lähentää niitä.
Tiedän että osa johtuu varmasti lapsuudestani, kun muistan niin monta lyttäävää kommenttia siitä miten minun kannattaisi vain olla hiljaa tai jopa kiitoksen voi joku lukea niin, että kiitän vain saadakseni lisää. Kasvoin sellaisen vanhemman vaikutusvallan alla joka epäili jokaisen hyvää sanaa, ja puuskahti halveksuvasti aidolle kiltteydelle. En ole päässyt lapsena seuraamaan kunnolla miten toisista välitetään aidosti, tai nimenomaan sitä miten sitä näytetään.
Samalla alitajuntaisesti pelkään muiden olevan samanlaisia kuin äitini, ja katsovan kieroon hyvät sanani. Että yritän vaan jotain.
Usein siksi jätän sanomatta mitään ja yhteydet ympäriltäni kuihtuvat. Mielessäni muistan lämmöllä ja toivon kaikille vain hyvää. Hukassa katselen muiden perhe- ja ystäväelämää ja yritän sitä kömpelösti toistaa minkä pystyn.
Ainakin tästä on jäänyt se hyvä käteen, että en helposti oleta muista pahaa vaan ymmärrän että sen näennäiseen kylmyyden tai välinpitämättömyyden alla voi olla jotain ihan muuta.
Kommentit (36)
Vähän ehkä autismia, mutta paljon enemmän sydämen sivistystä, armollisuutta itselle ja omat vahvuudet on sitten vaan jossain muualla <3
Em tiedä, onko tästä huomiosta hyötyä, mutta minusta tuo kuulostaa aika yleiselle suomalaiselle kasvuympäristölle ainakin tuonne 80-luvulle asti. Toivon, että nykypolvet luovat jotakin parempaa.
Ihmiset eivät osaa itsekään sitä pelata kun kukaan ei tiedä nykyään pelin sääntöjä. Kaikki käy, mutta samaan aikaan kaikesta voi suuttua yms. Välttelen ihmisiä parhaani mukaan kun ei näistä ota nykyään selkoa.
Vierailija kirjoitti:
Peli eii ole itse ihmisissä vaan ihmiset ovat vaiin pelin edustajia.
Peliinhenki on kokonaiskuvan hahmottamisessa ja miten asioita peilaa. Yksi tärkeiimmistä elämän kysymyksistä on siinä mikä ajatus tässä on elii mikä on poiintti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli eii ole itse ihmisissä vaan ihmiset ovat vaiin pelin edustajia.
Peliinhenki on kokonaiskuvan hahmottamisessa ja miten asioita peilaa. Yksi tärkeiimmistä elämän kysymyksistä on siinä mikä ajatus tässä on elii mikä on poiintti.
Pelin henki on se, että hahmottaa toisten ajatuksenjuoksuista erilaisia kaavoja ja vastaa niihin sitten itseään hyödyttävällä tavalla. Mitään aitoa ei kannata tuoda itsestään ikinä ilmi koska saa vain paskaa niskaan heti. Ne toiset ihmiset eivät ole nimittäin sinusta oikeasti kiinnostuneita vaan arvosi tulee siitä mitä heille emotionaalisella tasolla tuotat nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli eii ole itse ihmisissä vaan ihmiset ovat vaiin pelin edustajia.
Peliinhenki on kokonaiskuvan hahmottamisessa ja miten asioita peilaa. Yksi tärkeiimmistä elämän kysymyksistä on siinä mikä ajatus tässä on elii mikä on poiintti.
Pelin henki on se, että hahmottaa toisten ajatuksenjuoksuista erilaisia kaavoja ja vastaa niihin sitten itseään hyödyttävällä tavalla. Mitään aitoa ei kannata tuoda itsestään ikinä ilmi koska saa vain paskaa niskaan heti. Ne toiset ihmiset eivät ole nimittäin sinusta oikeasti kiinnostuneita vaan arvosi tulee siitä mitä heille emotionaalisella tasolla tuotat nykyään.
Jos puhumme empatiiasta tarkoitus selvittää ja kyetä käsittämään miksi ihminen käyttäytyy miten käyttäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli eii ole itse ihmisissä vaan ihmiset ovat vaiin pelin edustajia.
Peliinhenki on kokonaiskuvan hahmottamisessa ja miten asioita peilaa. Yksi tärkeiimmistä elämän kysymyksistä on siinä mikä ajatus tässä on elii mikä on poiintti.
Pelin henki on se, että hahmottaa toisten ajatuksenjuoksuista erilaisia kaavoja ja vastaa niihin sitten itseään hyödyttävällä tavalla. Mitään aitoa ei kannata tuoda itsestään ikinä ilmi koska saa vain paskaa niskaan heti. Ne toiset ihmiset eivät ole nimittäin sinusta oikeasti kiinnostuneita vaan arvosi tulee siitä mitä heille emotionaalisella tasolla tuotat nykyään.
Jos puhumme empatiiasta tarkoitus selvittää ja kyetä käsittämään miksi ihminen käyttäytyy miten käyttäytyy.
Lähtökohtana on se etttä kaikelle löytyiisi jokin järjellinen selitys.
Pitkä prosessi. Sun pitää alkaa arvostamaan itseäsi, omia tuntemuksiasi. Kun voit oppia hyväksymään itsesi niin osaat laittaa muille rajat. Henkiset kuin fyysiset. Lue aiheesta videot. Löytyy kyllä materiaalia, kunhan maltat ja ymmärrät keskittyä neuvoihin.
Esim narsismi on sellaiselle ihmiselle vaikeaa ymmärtää jossei sitä ole kokenut itse. Tarkoitan siis parisuhdetta nrsistin kanssa
Itse olen vasta n 35v ymmärränyt mistä johtui (sinunkin ongelmaasi koskee)
Jatkuva paha olo. Vastaus oli lapsuusajan kohtelu.
Lue aiheesta esim: ihminen tavattavissa, lapsuuden kipeät kokemukset. Siitä alkaa avautua..
Kyllähän sosiaalisen kanssakäymisen voi tietynlaisena pelinäkin nähdä. Voi pelata tiedostamattaan, tai sitten nähdä sen pelin kautta iha just sen verran mitä huvittaa
Nostetaan kortti: Mene vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peli eii ole itse ihmisissä vaan ihmiset ovat vaiin pelin edustajia.
Peliinhenki on kokonaiskuvan hahmottamisessa ja miten asioita peilaa. Yksi tärkeiimmistä elämän kysymyksistä on siinä mikä ajatus tässä on elii mikä on poiintti.
Pelin henki on se, että hahmottaa toisten ajatuksenjuoksuista erilaisia kaavoja ja vastaa niihin sitten itseään hyödyttävällä tavalla. Mitään aitoa ei kannata tuoda itsestään ikinä ilmi koska saa vain paskaa niskaan heti. Ne toiset ihmiset eivät ole nimittäin sinusta oikeasti kiinnostuneita vaan arvosi tulee siitä mitä heille emotionaalisella tasolla tuotat nykyään.
Jos puhumme empatiiasta tarkoitus selvittää ja kyetä käsittämään miksi ihminen käyttäytyy miten käyttäytyy.
Lähtökohtana on se etttä kaikelle löytyiisi jokin järjellinen selitys.
Lähtökohta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on se, että ihminen peilaa toisia ihmisiä oman kokemusmaailmansa kautta joten kukaan ei koskaan ymmärrä syvällisesti toista ihmistä. Ihmisten motiivina kanssakäymiselle on vain ja ainoastaan se, mitä hän itse siitä saa henkisellä tasolla. Tuon kun sisäistät niin ymmärrät ihmisiä ja tuossa on kaiken järjellinen selitys vaikka ei äkkiseltään siltä näyttäisikään.
Vierailija kirjoitti:
Peli eii ole itse ihmisissä vaan ihmiset ovat vaiin pelin edustajia.
Ihmiset on tavallaan pelinappuloita ja pelivälineitä
Jokainen osaa pelata tavallaan, kyllä se siitä!
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät osaa itsekään sitä pelata kun kukaan ei tiedä nykyään pelin sääntöjä. Kaikki käy, mutta samaan aikaan kaikesta voi suuttua yms. Välttelen ihmisiä parhaani mukaan kun ei näistä ota nykyään selkoa.
Jokainen voi päänsä sisällä luoda niitä sääntöjä
Jos näette elämän pelinä niin siinä on mielestäni jo vika. Elämä on kokemus eikä siinä välttis saa uusintaa. Ainakaan kukaan ei ole pystynyt todistamaan että saisi uusintoja. Eikö se riitä että arkena tekee jotain kaikkien eduksi ja loput ajasta evvk muille?
Sitten voidaankin kysyä kuinka harvat toimii kaikkien eduksi? Ruuan tuotanto ainakin koska se on perus. Sitten toisena tuleekin nautinto aineet. Suhtautuminen niihin hakee muotoaan. Päihteitä/huumeita ihmiset ovat käyttäneet aina. Nyt aletaan tajuta ettei rikollisten järjestämä aineiden jakelu ole se järkevin tapa.
Ihmiset käyttää niin Järjetöntä antaa se myynti rikollisille.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset eivät osaa itsekään sitä pelata kun kukaan ei tiedä nykyään pelin sääntöjä. Kaikki käy, mutta samaan aikaan kaikesta voi suuttua yms. Välttelen ihmisiä parhaani mukaan kun ei näistä ota nykyään selkoa.
"Ei ihmisistä enää nykyään tiedä mistä ne on kiinnostuneet"
- Seppo Taalasmaa
Ap taitaa vaan tarkoittaa hyvää sosiaalisuutta eikä pelailua. En itsekkään niin kovin opetellut sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä ollessani nuori kun oli hankala nuoruus, niin jäänyt vähän osaamattomaksi. En itsekään pelaa mitään peliä sosiaalisissa suhteissa, niin ihmetyttää semmoinen, jos siitä joku jotain hyötyy.
Luulisin, että ihmiset huomaa jossain vaiheessa jos pelailee ja vehkeilee, ja olisin sitä mieltä, että rehellinen käytös on pitkäikäisempää.
Vierailija kirjoitti:
Jos näette elämän pelinä niin siinä on mielestäni jo vika. Elämä on kokemus eikä siinä välttis saa uusintaa. Ainakaan kukaan ei ole pystynyt todistamaan että saisi uusintoja. Eikö se riitä että arkena tekee jotain kaikkien eduksi ja loput ajasta evvk muille?
Sitten voidaankin kysyä kuinka harvat toimii kaikkien eduksi? Ruuan tuotanto ainakin koska se on perus. Sitten toisena tuleekin nautinto aineet. Suhtautuminen niihin hakee muotoaan. Päihteitä/huumeita ihmiset ovat käyttäneet aina. Nyt aletaan tajuta ettei rikollisten järjestämä aineiden jakelu ole se järkevin tapa.
Ihmiset käyttää niin Järjetöntä antaa se myynti rikollisille.
Uskomuksesi/näkemyksesi tuosta, että elämän pelinä näkeminen on itsessään vika, on mielen luoma sääntö. Se on sääntö jonka mukaisesti saatat "pelata" eli toimia ja nähdä maailman
Peli eii ole itse ihmisissä vaan ihmiset ovat vaiin pelin edustajia.