Nousuhumala on ihana vapaus
Mieli rentoutuu, uhat väistyvät ja maailma rupeaa vaikuttamaan valoisalta ja huolettomalta. Kaikki saa tarkoituksensa ja vapaus koittaa.
Harmi vain, että tämä ilo kestää hyvin lyhyen ajan, mutta seuraavana päivänä henkinen pudotus on raju, vaikka juodut määrät olisivat olleet pieniä ja vaikka krapulaa ei olisikaan. Nuorena henkinen pudotus oli pieni, nyt keski-iässä todella raju.
Siksi huomaan lopettaneeni juomisen. Tietoista päätöstä en ole tehnyt, mutta puoleen vuoteen ei ole tehnyt mieli. Luopumiseen liittyy surua. Haluaisin niin kovasti nousuhumalan hurman, mutta siitä maksettava hinta on vain itselleni liian kova.
Kommentit (2)
Ilman humalaa on ihanaa joka päivä, mutta nousuhumalassa taas ei. Nousuhumalassa on hetken iloa, jonka olisi saavuttanut jopa helpommin selvinpäin. Nousuhumalan jälkeen seuraa vitutus, kun kieli alkaa mongertaa, silmissä vilistää, iho punoittaa ja tasapaino heikkenee. Tulee vitutus siitä, että kehonhallinta ei ole täydellistä ja alkaa analysoimaan itseään, miten hölmö oli, kun edes maistoi alkoholia. Sitten odottaa selviämistä.
Aivan samaa mieltä :)