Sähkölämmittäjät vertaistukiryhmä-miten selvitä ensi talvesta?

Vierailija kirjoitti:

Naapurin gambialainen antoi luvan vetää parvekkeen kautta jatkoroikalla sähkön hänen asunnostaan mun jääkaapille, arkkupakastimelle, telkkarille jne. Katotaan sitten miten naapurin sulakkeet kestää voiko lisätä kuormaa. Ei kuulemma haittaa, kun Kela maksaa hänen sähkön. Lupasin kympin kuussa suoraan lapaseen. Melkoinen win-win.

Tää on jo niin hauska että tän on pakko olla totta!

Tärkeintä on huolehtia, ettei putket jäädy, ettei tule katastrofi. Sitten lämpötila alas. Tärkeää on myös seurata ulko-ja sisälämpötilan eroa, ettei kastepiste muodostu seinärakenteiden sisään. Yksi huone kannattaa pitää mukavan lämpimänä, esim. keittiö sellaisena ettei viileys stressaa. Jos on boileri, niin veden lämpötilan säätö 55-asteiseksi. Pesytyminen vadissa, kuin ennenvanhaan (tai pikasuihku vähällä vedellä). Rahan säästö esim. vain itse valmistetut ruuat kotona ja eväät mukaan. Lasten tulisi syödä reilusti koulussa. Jne. sinnittelyä. Keväällä sähkön hinta lienee jo alempi.

EU tajusi onneksi, mitä jo ehdotinkin täällä. Sähkön hintaa tulisi säädellä EU:tasolla:

"Komission puheenjohtajan mukaan sähkön pilviin kivunnut hinta on paljastanut EU:n nykyisten sähkömarkkinoiden rajoitukset.

"Ne on kehitetty erilaisiin olosuhteisiin. Siksi suunnittelemme hätätoimia ja rakenteellista uudistusta sähkömarkkinoille”, Von der Leyen sanoi AFP:n mukaan.

Myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz vaati maanantaina EU:ta ryhtymään toimiin sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Scholzin mukaan EU:ssa tarvitaan muutoksia, joilla saadaan huimaa sähkön hintaa alennettua."

https://www.hs.fi/talous/art-2000009035446.html?utm_medium=promobox&utm…

Itsellä asuinpinta-alaltaan 200 m2 talossa kaksikin ilmalämpöpumppua, silti kulutus ollut yli 20 000 kWh vuosi. Vanha talo isoilla ikkunoilla ja huonohkoilla eristeillä.

Vierailija kirjoitti:

Pidä kiirettä jo kirjoitti:

Miksei sähkölämmitteisen talon omistaja ole hankkinut edes ilmalämpöpumppua? Sen nyt kallistuvan sähkön erotuksella voi kk-erämaksulla ostaa ko. pumpun. Mieluiten ilmavesilämpöpumpun, jos on varaa ja käy talon systeemeihin.

Siksi että en ole vakuuttunut pumpun tuomasta säästöstä. Kotitalousvähennyksen jälkeen hinta n. 2000 euroa. Sähkönkulutus 10000, josta arviolta reilu puolet käyttösähköä. Patterit päällä max. 5 kk, sisälämpötila 16-18. Jos pumpun käyttöikä 10 vuotta niin jaa-a.

Alapeukuttajilta kuulisin mielelläni kommentteja. Ilmalämpöpumpulla ei voi lämmittää kokonaan. Sitä ei kestä rakenteet. Hinnat on tuota luokkaa, koska juuri kilpailutin. Jos sisälämpötilan laskee vaikka 13 asteeseen niin paljonko pumpulla säästää olettaen, että kesällä ei viilennetä eikä pumppua käytetä kuin kylmillä ilmoilla. Kovilla pakkasilla (täällä pakkasilla) hyötysuhde laskee jopa 2:1. Vaikka lasken näillä huippuhinnoilla, en ole tullut vakuuttuneeksi säästöistä.

Saksassa on uhattu laittaa uimahallit kiinni... mitenkähän käy Suomessa? Niissä saattaa olla paljon pesulla kävijöitä talvella...

Vierailija kirjoitti:

Tosi juttu..isäni on ollut tekemässä OL3:sta. Nyt jo ollut haudassa 3 vuotta. Hänen vanha työkaveri sanoi about 5 vuotta sitten, että jos tuo OL3 joskus oikeasti käynnistyy, niin hän on luvannut perheelleen, että ainakin heidän perhe on silloin kaukana. Asuvat siis. Eurajoella. Ja nythän siellä ei edes suomen kieltä enää kuule. Lähes kaikki työntekijät ovat muualta.. Ja tuo on oikeasti sellainen järkyttävä fakta jonka tulisi tulla myös isommin julki. Nyt.

Suomesta on kadonnut metallityöosaamista. Ammattikoulutus ei kiinnosta nuoria. Tilalle on tullut byrokratiaa, sääntöyhteiskunta.

Kuten joku aiheellisesti huomautti, OL1 rakennettiin 5 vuodessa, OL3:a rakennettu 17 vuotta, eikä vieläkään valmis.

Miettikääpä Suomen hallitusta. Montako talouden tai tekniikan koulutuksen ja työkokemuksen omaavaa ministeriä siellä on? Saisi olla, energiapäätökset ovat monimutkaisia hoiva-, hallinto ja runotieteilijöille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OL3 käynnistyi eilen ja oli tarkoitus testiä 60 prosentin tehoilla. Tänään aamupäivällä olikin jo taas pelit seis ja lisää taas huolletaan.

Tämä on tosi jännä kyllä 

OL1  rakentaminen aloitettiin 1974, kytkettiin verkkoon 1978 ja kaupallinen tuotanto alkoi 1979

OL2 rakentaminen aloitettiin 1975, kytkettiin verkkoon 1980 ja kaupallinen tuotanto alkoi 1982

OL3 rakentaminen aloitettiin 2005, kytkettiin verkkoon 2022 ja kaupalinen tuotanto ei ole edes vielä alkanutkaan! 

Miten hemmetissä 1970 luvulla ydinvoimalat rakennettiin noin nopeasti sen ajan tekniikalla ja tietotaidolla kun taas OL3 on rakennettu jo ihan älyttömän kauan? 

OL1 siis rakennettiin 5 vuodessa ja OL2 rakennettiin 7 vuodessa ja OL3:sta on rakennettu jo 17 vuotta.

Joku tuossa OL3 asiassa haiskahtaa ja pahasti vai eikö enää täällä osata rakentaa ydinvoimaloita? 

Tässä välissä ydinvoima alettiin nähdä ongelmallisena ja vaarallisena, kuten se onkin. Mutta tällaisissa yhtäkkisissä tilanteissa siihen pitäisi olla valmius.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi juttu..isäni on ollut tekemässä OL3:sta. Nyt jo ollut haudassa 3 vuotta. Hänen vanha työkaveri sanoi about 5 vuotta sitten, että jos tuo OL3 joskus oikeasti käynnistyy, niin hän on luvannut perheelleen, että ainakin heidän perhe on silloin kaukana. Asuvat siis. Eurajoella. Ja nythän siellä ei edes suomen kieltä enää kuule. Lähes kaikki työntekijät ovat muualta.. Ja tuo on oikeasti sellainen järkyttävä fakta jonka tulisi tulla myös isommin julki. Nyt.

Suomesta on kadonnut metallityöosaamista. Ammattikoulutus ei kiinnosta nuoria. Tilalle on tullut byrokratiaa, sääntöyhteiskunta.

Kuten joku aiheellisesti huomautti, OL1 rakennettiin 5 vuodessa, OL3:a rakennettu 17 vuotta, eikä vieläkään valmis.

Miettikääpä Suomen hallitusta. Montako talouden tai tekniikan koulutuksen ja työkokemuksen omaavaa ministeriä siellä on? Saisi olla, energiapäätökset ovat monimutkaisia hoiva-, hallinto ja runotieteilijöille.

Myös omituinen "duunaritöiden" halveksunta ilmestyi kuvioihin, noin suunnilleen internetin myötä, kuin kaikki asiat ilmestyisivät suoraan sieltä puhelimesta jos vain oikein kovasti toivoo ja tekee ajatustyötä.

Vierailija kirjoitti:

Tosi juttu..isäni on ollut tekemässä OL3:sta. Nyt jo ollut haudassa 3 vuotta. Hänen vanha työkaveri sanoi about 5 vuotta sitten, että jos tuo OL3 joskus oikeasti käynnistyy, niin hän on luvannut perheelleen, että ainakin heidän perhe on silloin kaukana. Asuvat siis. Eurajoella. Ja nythän siellä ei edes suomen kieltä enää kuule. Lähes kaikki työntekijät ovat muualta.. Ja tuo on oikeasti sellainen järkyttävä fakta jonka tulisi tulla myös isommin julki. Nyt.

Joo ei levyseppä hitsaajan hommat oikein enää suomalaisia nuoria miehiä kiinnosta.....it hommat on nii paljon coolimpia. Ja parempi palkkaisia.

Vierailija kirjoitti:

Naapurin gambialainen antoi luvan vetää parvekkeen kautta jatkoroikalla sähkön hänen asunnostaan mun jääkaapille, arkkupakastimelle, telkkarille jne. Katotaan sitten miten naapurin sulakkeet kestää voiko lisätä kuormaa. Ei kuulemma haittaa, kun Kela maksaa hänen sähkön. Lupasin kympin kuussa suoraan lapaseen. Melkoinen win-win.

Tuohan on vihreiden kannattamaa vertaistaloutta. Hyvä, jatkaakaa samaan malliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi juttu..isäni on ollut tekemässä OL3:sta. Nyt jo ollut haudassa 3 vuotta. Hänen vanha työkaveri sanoi about 5 vuotta sitten, että jos tuo OL3 joskus oikeasti käynnistyy, niin hän on luvannut perheelleen, että ainakin heidän perhe on silloin kaukana. Asuvat siis. Eurajoella. Ja nythän siellä ei edes suomen kieltä enää kuule. Lähes kaikki työntekijät ovat muualta.. Ja tuo on oikeasti sellainen järkyttävä fakta jonka tulisi tulla myös isommin julki. Nyt.

Suomesta on kadonnut metallityöosaamista. Ammattikoulutus ei kiinnosta nuoria. Tilalle on tullut byrokratiaa, sääntöyhteiskunta.

Kuten joku aiheellisesti huomautti, OL1 rakennettiin 5 vuodessa, OL3:a rakennettu 17 vuotta, eikä vieläkään valmis.

Miettikääpä Suomen hallitusta. Montako talouden tai tekniikan koulutuksen ja työkokemuksen omaavaa ministeriä siellä on? Saisi olla, energiapäätökset ovat monimutkaisia hoiva-, hallinto ja runotieteilijöille.

No ei ole ihme jos ammattikoulutus ei kiinnosta! Miten paljon tälläkin palstalla haukutaan ja vähätellään amiksia, duunareita, käytännön työn tekijöitä vaikka käytännön työssä ei ole mitään hävettävää. Ot. Palaan ruotuun.

Mitäpä jos menisitte töihin valittamisen sijaan? Töissä kun käy niin saa palkkaa jolla voi sitten maksaa laskuja.

Töissä kun käy niin saa helposti käteen joka kuukausi vähintään 2500e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se nyt on vaan fakta, että omakotitaloasuminen on edullisin asumismuoto ja sitä on kenenkään turha väittää muuksi.

Osakkeissa ja omakotitalossa on tasan samat kiinteistöön liittyvät korjaus ja huoltokulut, mutta osakkeissa on paljon kuluja, joita ei omakotitaloissa ole ja jo tuo tekee omakotitaloasumisesta edullisempaa.

Puhumattakaan sitten siitä, että osakkeissa huoltoyhtiöt hoitavat piha-alueet, kun omakotitalossa sen tekee itse.

Itselläni ei ikinä olisi varaa perheasuntoon asunto-osakkeessa, osakkeet ovat myyntihinnaltaankin kalliimpia kuin omakotitalot ja vastikkeet perheasunnoissa liki 2x sen, mitä kaikki omakotitalon kulut, vastikkeen lisäksi osakkeessa pitää maksaa vielä käyttösähkö+vesi+vakuutukset jne.

Äitini muutti 120m2 omakotitalosta 110m2 kerrostaloon, hän sai tuon omakotitalon myyntihinnalla maksettua vajaa puolet kerrostalokopin hinnasta ja juoksevat kulut (vastikkeet yms) ovat 2x kalliimmat kuin hieman suuremmassa omakotitalossa olivat kulut.

Omakotitalon polttaminen 🙄 ja muutto kerrostaloon olisi taloudellinen itsemurha, asuntolaina ei katoa tuhopoltolla ja sitten asuminen betonikuutiossa maksaa vielä enemmän, mitä sen omakotitalon kulut ovat.

Tässä juuri jonkun keskustelun jälkeen kävin katsomassa oman kaupunkini as oy tarjonnan, laitoin hakuehdoksi 4-5h+k (omakotitalo jossa asun on 5h+k, 110m2). Noilla neliöillä löytyi yksi asunto, vastike n.3x /kk sen verran, mitä meillä nyt juoksevat kulut omakotitalossa, n. 75-80m2 asuntoja oli runsaammin tarjolla, kuukausittaiset juoksevat kulut olivat halvimmassakin vaihtoehdossa vastikkeen osalta samat, mitä nyt omakotitalon kulut, mutta siinä asunnossa piti itse maksaa lämmitys, eli kulut olisivat olleet 2-3krt suuremmat, mitä omakotitalossa.

Siten 110m2 omakotitalon vaihtaminen 75m2 kerros tai rivaripätkään nostaisi elämisen kuluja vähintään 300€/kk ja tässä ei ole huomioitu osakkeen kalliimpaa ostohintaa.

Ihmisillä on hassu käsitys siitä, että omakotitalo = 200m2, ei ole. On olemassa pieniäkin omakotitaloja ja ihmisen, joka haluaa asua taloudellisesti kannattaa ehdottomasti valita omakotitalo asumismuodoksi.

Lisäksi omakotitalossa on onneksi mahdollisuus puulla lämmittämiseen, joka on ehdoton taloudellinen etu nykyisessä tilanteessa verrattuna osakkeessa asumiseen.

Kyllähän tätä asiaa on tutkittu. Asumiskustannukset olivat kerrostalo asunnossa hieman edullisemmat kuin neliömäärältään vastaavassa omakotitalossa, siis ennen tätä nykyistä energianhinnan nousua, joka toimii kerrostalo asumisen eduksi.

Kerrostaloissa toki asumisen hintaan vaikuttaa olennaisesti vastike ja sen tasoon taas vaikuttaa aivan olennaisesti se, miten pitkäjänteisesti yhtiötä on hoidettu. Onko remontteja tehty kauaskantoisesti ja ennakoiden.

Esimerkiksi mainitsemasi 5h+k asunnon vastike voi olla mitä vain 300 euron ja 1000 euron välillä perinteisessä 1970-luvun betonitalossa. Omassa yhtiössäni 5h+k se on noin 475 euroa/kk (sisältää putkiremontti lainan lyhennyksen).

Iso taloyhtiö, esimerkiksi 50-150 kotitalouden, saa yleensä kilpailutettua kaikki hankintansa aivan erilaiseen ostohintaan kuin yksittäinen omakotitalo asuja.

Suuri osa omakotitaloista ei myöskään sijaitse taajama alueilla hyvien julkisten kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Jos sijaitsevat taajamissa, niin useimmiten niiden laitamilla. Tarvitaan siis lähes poikkeuksetta 2 autoa kotitalouteen. Kerrostalossa perhe tasd pärjää keskimäärin yhdellä autolla, monet myös kokonaan ilman autoa. Omassa yhtiössäni noin 3/5 omistaa oman auton, moni autoton taas hoitaa satunnaiset autoilu tarpeensa vuokra autolla, jonka saa halutessaan kotipihalle toimitettuna ja maksaa murto-osan oman auton ylläpitokustannuksista.

Toki jos ei kulje töissä tai paljon muuallakaan, omistaa omaa metsää useamman hehtaarin, asuu pienehkössä hyvin eristetyssä ok talossa jossa on monta tehokasta tulisijaa ja käyttää sähköä erittäin säästeliäästi, saattaa omakotitalo asuminen tulla edullisemmaksi.

Tai jos asuu taajamassa uudehkossa passiivi energia ok talossa, jossa on vilp, maalämpö, aurinkopaneeleita yms, tosin tällaiset talot yleensä myös maksavat melkoisen paljon.

Hih😁 On noi kerrostaloissa asuvat vekkuleita, kun laskevat auton kulut asumiskuluihin, jotta saadaan edes jotenkin kalliit asumisen kulut näyttämään edullisemmilla 😁😁😁

Ps. Auton kulut eivät ole asumisen kuluja, kun jätät ne auton kulut laskematta se omakotitalo voittaa 6-0

Ja mitä tulee tuohon vastikkeeseen, 475€/kk on ihan järkyttävän kallis vastike, etenkin kun sen lisäksi maksat käyttövedestä,sähköstä ja vakuutuksista.

Meillä ihan realistiset kulut (lasken joka vuosi) sisältäen sähkön, veden, vakuutukset, tiemaksun, pihan aurauksen, vartioinnin, nuohouksen olivat viime vuonna 275€/kk

Eli 200€ vähemmän kuukaudessa, kun teidän pelkkä vastike.

Ja ne remontit: ne on osakkeissa ihan järkyttävän paljon kalliimpia kuin omakotitaloissa.

Tätä keskustelua lienee välissä jatkettu vaikka kuinka, mutta otetaan esimerkkinä remonteista vaikkapa putkiremontti. Kerrostaloissa taitaa hinta jyvittyä neliöiden mukaan per osakas. Meillä tehtiin omakotitaloon kylppäri/saunaremontin yhteydessä putkiremontti, joka maksoi yksinään muutaman tonnin. Kas kun kaikki vesiputket on samassa linjassa - alakerrassa kylppäri, erillinen vessa ja keittiö "seläkkäin", ja suoraan yläpuolella yläkerran vessa. Ei siinä ihan hirveän montaa metriä putkia tarvinnut laittaa. 120 neliön kerrostaloasunnossa sama remontti olisi tod näk ollut aika lailla kalliimpi. 

Vaikka omakotiasujia ollaan, meillä on vain yksi auto, eikä sitäkään välttämättä arjessa hirveästi edes tarvita. Ollaan molemmat vanhemmat etätöissä, lapset on max 3km päässä hoidossa/koulussa ja isot marketit reilun kilsan päässä. Silti meillä on mukavan iso tontti, riittää tilaa lasten leikkeihin, hyötyviljelyyn ja muuhun puutarhurointiin. Erityisesti pidän siitä, että oman tontin voi laittaa niin vehreäksi ja pölyttäjäystävälliseksi kuin itse haluaa, ei tarvitse elää paljaan ruohoaavikon keskellä. Eikä edes asuta missään tuppukylässä, vaikka kivenheiton päässä on myös luonnonsuojelualuetta.

Tottahan se toki on, että näihin nelilöihin mahtuisi enemmänkin asukkaita kuin neljä. En vaan tiedä, mikä hyöty siitä sitten olisi, jos me tästä muutettaisiin johonkin lähiökopperoon. Tämähän pitäisi saada ensin myytyä, purkaminen ei liene järkevää, kun ei laina yksinään mihinkään katoa, maksaa se täytyy. Vai talo sileäksi ja tontti grynderille? Vaatisi kaavamuutosta, tähän ei valitettavasti voisi rakentaa kuin max paritalon. Tai no, rakennusoikeutta on sen verran, että rakentaisihan tähän vaikka neljä 100 neliön uutta taloa, jos tontin pistäisi paloiksi.... Valintoja, valintoja. Itsekkäästi kyllä mielelläni asuisin tässä edelleen, joten ei auta kuin kiristää vyötä ja lykätä puuta takkaan ja kiukaaseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OL3 käynnistyi eilen ja oli tarkoitus testiä 60 prosentin tehoilla. Tänään aamupäivällä olikin jo taas pelit seis ja lisää taas huolletaan.

Tämä on tosi jännä kyllä 

OL1  rakentaminen aloitettiin 1974, kytkettiin verkkoon 1978 ja kaupallinen tuotanto alkoi 1979

OL2 rakentaminen aloitettiin 1975, kytkettiin verkkoon 1980 ja kaupallinen tuotanto alkoi 1982

OL3 rakentaminen aloitettiin 2005, kytkettiin verkkoon 2022 ja kaupalinen tuotanto ei ole edes vielä alkanutkaan! 

Miten hemmetissä 1970 luvulla ydinvoimalat rakennettiin noin nopeasti sen ajan tekniikalla ja tietotaidolla kun taas OL3 on rakennettu jo ihan älyttömän kauan? 

OL1 siis rakennettiin 5 vuodessa ja OL2 rakennettiin 7 vuodessa ja OL3:sta on rakennettu jo 17 vuotta.

Joku tuossa OL3 asiassa haiskahtaa ja pahasti vai eikö enää täällä osata rakentaa ydinvoimaloita? 

Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (OL1 ja OL2) ovat identtisiä kiehutusvesireaktoreita.

OL3

European Pressurized Water Reactor (suom. eurooppalainen painevesireaktori, lyh. EPR) on kolmannen sukupolven ydinreaktorityyppi, joka perustuu painevesireaktoriin eli PWR:ään

Vierailija kirjoitti:

Pidä kiirettä jo kirjoitti:

Miksei sähkölämmitteisen talon omistaja ole hankkinut edes ilmalämpöpumppua? Sen nyt kallistuvan sähkön erotuksella voi kk-erämaksulla ostaa ko. pumpun. Mieluiten ilmavesilämpöpumpun, jos on varaa ja käy talon systeemeihin.

Siksi että en ole vakuuttunut pumpun tuomasta säästöstä. Kotitalousvähennyksen jälkeen hinta n. 2000 euroa. Sähkönkulutus 10000, josta arviolta reilu puolet käyttösähköä. Patterit päällä max. 5 kk, sisälämpötila 16-18. Jos pumpun käyttöikä 10 vuotta niin jaa-a.

Jos lämmitysenergian tarve on vähäinen niin ei siihen silloin kannata investoida. Tosin ILP investointi on aika mitätön ja laitteiden elinkaari on kokemukseni mukaan pikemmin 20 vuotta kuin 10. Meillä menossa 15.vuosi enkä ymmärrä mitä sille pitäisi tehdä että vaihtaa pitäisi. Eihän se mikään auto tai asunto ole (sic!).

JUMALAUTA! Sähkösopimus päättyy 1.10. ja uuden toistaiseksi voimassa olevan hinta 63,30c/kwh!! Mitä aktuaalista vittua!!!!!!🤬🤬

Vierailija kirjoitti:

JUMALAUTA! Sähkösopimus päättyy 1.10. ja uuden toistaiseksi voimassa olevan hinta 63,30c/kwh!! Mitä aktuaalista vittua!!!!!!🤬🤬

Äänestäjien vika, raivoa heille. Energiakriisi on ihan suomen sekä eu:n päättäjien itse aiheuttamia asioita.

Hymyile vähän kun me kuitenkin olemme maailman onnellisin kansa.

Pakastimien sähkönkulutus on erittäin pieni verrattuna esim. sähkökiukaaseen. Sähköuuni ja sähköliesi kuluttavat myös aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OL3 käynnistyi eilen ja oli tarkoitus testiä 60 prosentin tehoilla. Tänään aamupäivällä olikin jo taas pelit seis ja lisää taas huolletaan.

Tämä on tosi jännä kyllä 

OL1  rakentaminen aloitettiin 1974, kytkettiin verkkoon 1978 ja kaupallinen tuotanto alkoi 1979

OL2 rakentaminen aloitettiin 1975, kytkettiin verkkoon 1980 ja kaupallinen tuotanto alkoi 1982

OL3 rakentaminen aloitettiin 2005, kytkettiin verkkoon 2022 ja kaupalinen tuotanto ei ole edes vielä alkanutkaan! 

Miten hemmetissä 1970 luvulla ydinvoimalat rakennettiin noin nopeasti sen ajan tekniikalla ja tietotaidolla kun taas OL3 on rakennettu jo ihan älyttömän kauan? 

OL1 siis rakennettiin 5 vuodessa ja OL2 rakennettiin 7 vuodessa ja OL3:sta on rakennettu jo 17 vuotta.

Joku tuossa OL3 asiassa haiskahtaa ja pahasti vai eikö enää täällä osata rakentaa ydinvoimaloita? 

Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (OL1 ja OL2) ovat identtisiä kiehutusvesireaktoreita.

OL3

European Pressurized Water Reactor (suom. eurooppalainen painevesireaktori, lyh. EPR) on kolmannen sukupolven ydinreaktorityyppi, joka perustuu painevesireaktoriin eli PWR:ään

No sitten. Johan sen nimikin sanoo, ettei mikään painepesurireaktori voi olla mistään kotoisin.

Tää oli joku poliittinen EU-kähmä-päätös, jossa mentiin ihan joku muu kuin tehokkuus tai laadukkuus edellä. Joku sai tästä hyvästä komissaarin pestin kenties?