Sähkölämmittäjät vertaistukiryhmä-miten selvitä ensi talvesta?

Nestekaasu maksaa 18c/kwh eikä lämmittimet ole kalliita. Hankkikaa valmius siihen. Eli pörssisähköä kun tuulee ja nestekaasua kun pläkä.

Kaasua kaasua kirjoitti:

Nestekaasu maksaa 18c/kwh eikä lämmittimet ole kalliita. Hankkikaa valmius siihen. Eli pörssisähköä kun tuulee ja nestekaasua kun pläkä.

Miten pienituloisella on varaa ostaa kaasulämmitin sekä kaasupullo? 

Asetus määrää, että verkkoon lähtevän veden lämmön pitää olla +58...+65. Käytännössä vähempikin riittää. Legionella-bakteeri, jota vastaan nuo lämpötilat on määrätty, alkaa voida huonosti lämpötilan ylittäessä 46 astetta. Käytännössä on niin, että jatkuvasti yli 50-asteisessa vedessä ei esiinny terveydelle haitallisia määriä legionellaa. Varaajan lämpötilaa ei kannata alentaa, mutta sekoitusventtiiliä voi suhteellisen huolettomasti säätää niin, että kraanasta tulevan veden lämpötila on n. 54 astetta.

Muutamaa astetta merkittävämpi vaikutus on kuitenkin veden virtausnopeudella. Useimmiten suihkusta tulee hanan ollessa täysillä 10-15 litraa vettä minuutissa. Sen sijaan pienin virtaus, jolla hana pysyy suihkun puolella ilman vippaskonsteja, on noin 5-6 litraa minuutissa. Vippaskonstien (jotakin pitämään veden suunnan valinta väkisin suihkun puolella tai letkun siirto hanan poresuuttimen paikalle, suihkupään vaihto bidee-suihkuun tms.) avulla tuon pystyy vielä puolittamaan. Yhdistelmä 3 l/min virtaama ja viiden minuutin suihku alkaa olla varsin ekonominen.

Vierailija kirjoitti:

Kaasua kaasua kirjoitti:

Nestekaasu maksaa 18c/kwh eikä lämmittimet ole kalliita. Hankkikaa valmius siihen. Eli pörssisähköä kun tuulee ja nestekaasua kun pläkä.

Miten pienituloisella on varaa ostaa kaasulämmitin sekä kaasupullo? 

Jos talous on noin tiukalla, niin suunta kohti sossua kysymään, kumpaan saa helpommin tukea, lämmittimeen ja kaasupulloon vai sähkölaskuun.

simpe73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaasua kaasua kirjoitti:

Nestekaasu maksaa 18c/kwh eikä lämmittimet ole kalliita. Hankkikaa valmius siihen. Eli pörssisähköä kun tuulee ja nestekaasua kun pläkä.

Miten pienituloisella on varaa ostaa kaasulämmitin sekä kaasupullo? 

Jos talous on noin tiukalla, niin suunta kohti sossua kysymään, kumpaan saa helpommin tukea, lämmittimeen ja kaasupulloon vai sähkölaskuun.

Saako suomessa muka sossusta rahaa jos käy töissä? 

Kaasua kaasua kirjoitti:

Nestekaasu maksaa 18c/kwh eikä lämmittimet ole kalliita. Hankkikaa valmius siihen. Eli pörssisähköä kun tuulee ja nestekaasua kun pläkä.

Nestekaasu tuo kosteutta lämmitettävään ilmaan niin paljon, että tarvitset ilmankuivaimen... tai muuten ihmettelet hörystyviä ikkunoita ja keväällä hometta.

Puhutaan, että laittakaa yöllä astianpesukoneet ja pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja kuivauskaapit päälle. Mitäs, jos laite syttyy yöllä palaan? Ovat päällä, kun itse nukkuu... mielestäni melko suuri riski!

Pakkasella ilma on muutenkin liian kuivaa.

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan, että laittakaa yöllä astianpesukoneet ja pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja kuivauskaapit päälle. Mitäs, jos laite syttyy yöllä palaan? Ovat päällä, kun itse nukkuu... mielestäni melko suuri riski!

 

Eihän tuo edes ole mitenkään realistista työssäkäyville. Suurin osa käy aamu-/päivätöissä, ei silloin pysty valvomaan tai siivoamaan pitkin yötä. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö kenelläkään ole mitään käsitystä siitä miten sähkön hinta muodostuu?

Joka helkkarin lehdestä ja tuutista tunkee ruudulle pelkkää sensaationhakuista jaskaa. Tietämättömien ihmisten kirjoittamia pelottelujuttuja. Viikon tuulee hurjasti, sähkö tuotetaan tuulivoimalla, ja sitten sunnuntaina aamupäivällä alkaa tyyntyä. Käydään seuraavan päivän sähkön huutokauppa Nord Poolisssa niin kuin joka ikisenä päivänä, mutta ketään ei kiinnosta lähteä lämmittelemään voimaloita kesken sunnuntain, joten maanantain hinta nousee yli euroon kilowattitunnilta. Sillä hinnalla alkaa tuottaminenkin kiinnostaa, joten kaupat syntyvät.

Ja mitä tekee lehdistö? Sen sijaan että kysyisivät että mikä hitto on vialla kun markkinat eivät toimi, alkaa laulu jostain Venäjästä ja Ukrainasta ja pelottelu sillä kuinka pienituloiset pystyvät lämmittämään talonsa kun joka päivä pitää lämmittää myrskyn jälkeisenä maanantaina ja sähkö maksaa mielettömästi.

Ukrainan sodan ainoa tekninen vaikutus Suomen sähkönsaantiin on hyvin pieni: Venäjältä Viipurin kautta viime aikoina tuotu 900 megawattia on nyt poikki. Olkiluoto 3 tuottaa käynnistyttyään 1600 megawattia, eli siihen loppuu se harmi. Lisäksi Suomesta tulee sähkön nettotuottaja - olemme omavaraisia muutamia kulutushuippuja lukuun ottamatta. Kuten Fingrid sanoi 13. toukokuuta Venäjän linkkiä katkaistaessa: odotettavissa on lyhytaikainen nousu pörssisähkön hintaan. Mutta muutaman kuukauden aikavälin jälkeen ei ole mitään syytä, että sähkö maksaisi enempää kuin sen noin 5 senttiä kilowattitunnilta mitä tähänkin asti. Paitsi se, että nyt luodaan hirveän ahkerasti semmoista mielikuvaa, että sähkön hinta olisi jotenkin pysyvästi noussut. Ei ole. Ja vallan vahtikoirien pitäisi se ymmärtää.

Aamulehti kysyi neljä päivää sitten, että kuinka paljon Tampereen sähkölaitos tekee tappiota nyt, kun sähkön hinta on huipussaan, mutta monella on vielä vanhat halvat sopimukset voimassa ja joudutaan myymään ulos halvalla. Sähkölaitos: emme senttiäkään. Tuotanto on ostettu markkinoilta koko sopimuskaudeksi sillä hetkellä kun sopimus on tehty.

Eli tästä on nyt kysymys. Sähkön tuottajat ovat myyneet tuotantonsa vuodeksi kahdeksi eteenpäin kiinteillä hinnoilla ja nyt on kysymys niistä viimeisistä megawateista, jotka on totuttu rääpimään kasaan milloin mistäkin on saanut. Ja sen sähkön hinta on nyt ampaissut pilviin. Hetkeksi aikaa. Miksi se nyt valuu kaikkeen sähkönhintaan, että pörssisähkön hinta käy ajoittain korkealla, sitä en ymmärrä. Ei siihen ole mitään perustetta, koska valtaosa sähkön tukkukaupasta tapahtuu edelleen kiinteillä etukäteen sovituilla hinnoilla. Kyse on vain mielikuvista ja sähkölaitosten kyvyttömyydestä varautua energian tarpeeseen etukäteen - miksi varautua kun kerran pörssistä saa?

No ei tarvitsekaan varautua, jos kerran voi nostaa kaikkien toistaiseksi-voimassaolevat hinnat 33 senttiin kilowattitunnilta ja ketään ei edes tarvise uhkata tutkinnalla markkinoiden manipuloinnista.

Kokonaan toinen kysymys on, että onko tämä nykyinen sähköpörssiin perustuva kuormanohjaus loppujen lopuksi kansalaisten edun mukaista? Periaatteessa on, niin kauan kuin markkinoilla on muutakin kuin absoluuttista huippuhintaa tavoittelevaa tuotantoa. Mutta onko nyt ahneus ottanut vallan läpi koko sektorin?

Vettä virtaa koskessa, uraani hakeaa pöntössä, aurinko paistaa ja tuuli tuulee ihan samalla hinnalla kuin aiemminkin. Kivihiili on hinnassaan, mutta muuten ei ole mikään mihinkään muuttunut. Paitsi mielikuvissa, näköjään.

Pitääkö aina pelotella? Pitääkö aina tehdä klikkiotsikko?

Ensimmäisenä tulee mieleen että ei taida olla nyt markkinatalous hallussa. 😂 Kysyntä ja tarjonta määrittää. Tietty sähkössä asiat menee vähän eritavalla, mutta teoriassa kuitenkin samaan tapaan. Miksi sähköntuottaja myisi sähköä alle markkinahinnan jos saksaa tai ranskaan voi myydä kymmenen tai kaksikymmentä puhumattakaan 500 kertaiseen hintaan.

En minäkään myisi minun omenoita ostajalle joka on valmis maksamaan niistä vain 10c kilolta jos joku toinen ostaa kaikki omenat 100euron kilohintaan. Joten jos tämä toinenkin haluaisi ostaa minulta omenoita saisi pulittaa saman hinnan tai oikeastaan korkeamman koska ei ole ostamassa koko varastoa tyhjäksi, voihan se nimittäin olla että tuo rikas ostaja perääntyisi kaupasta kun ei olekaan enää niin paljoa myytävää.

Summa summarun. Ainoa tapa suojautua olisi että olisimme täysin omavaraisia ja valtio kieltäisi sähkön myynnin rajojen ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan, että laittakaa yöllä astianpesukoneet ja pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja kuivauskaapit päälle. Mitäs, jos laite syttyy yöllä palaan? Ovat päällä, kun itse nukkuu... mielestäni melko suuri riski!

 

Kai sulla on palohälytin? En usko että päivälläkään reagoisit sen nopeammin, paitsi jos istut koneen vieressä aina kun se on käynnissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää joka päivä. Laittaa päälle vain jokatoinen päivä yöaikaan, niin säästä sähköä merkittävästi. Itsellä on etäohjaus, joten voi säätä. Mutta pystyy sen tekemään ihan manuaalisestikin kytkimestä.  Noin vuoden verran tullut testattua ja ainakaan meillä tämä ei ole napinaa perheessäkään aiheuttanut, kun lämmintä vettä on riittänyt.

"Lämminvesivaraajassa veden lämpötila on tavallisesti 55C80C. Tarvittava lämpötila riippuu varaajan koosta, veden käyttäjien määrästä ja siitä, lämmitetäänkö varaajan vesi vain yösähköllä. Mitä lähemmäksi 55 astetta pystyt lämpötilan säätämään, ilman että lämmin vesi loppuu kesken, sitä parempi. Älä säädä lämpöä kuitenkaan alle sen, koska silloin tulee vaara legionella-bakteerin pesiytymisestä vesiputkistoosi."

Veden tulee pysyä AINA tuon 55 asteen yläpuolella eli mikäli varaaja lämmittää vain yösähköllä tai asuja itse katkaisee lämmityksen huipputunteina, termostaatti tulee säätää korkeammalle. Yösähköllä suositus on 80 astetta, jotta asuminen olisi turvallista. 

Ei pidä paikkaansa. Esim. Maalämpöpumpuissa käyttövesivaraaja varaa veden useimmiten vain 50 asteeseen. Legionellabakteeria varten on erillinen ohjelma, jolla vedenlämpö nostetaan määräajoin 55 asteeseen ja sillä lämpötilalla vettä sekoitetaan tietty aika varaajassa olevalla sekoituspumpulla.

Legionella bakteeri voi pesiytyä aivan yhtälailla kylmävesiputkistoon varsinkin kesäaikaan, mikäli siihen on se bakteerikanta tulossa. Samasta putkesta se vesi tulee sekä lämminvesivaraajaan, että kylmävesiputkistoon.

Veden hehkuttaminen jonnekin 80 asteeseen on idioottimaista energiantuhlausta.

Sitäpaitsi. Missä välissä se bakteerikanta sinne tulee, jos kiinteistön vedenkulutus on 280l/vrk ja lämminvesivaraajan koko on 180l. putkisto ehkä 5-10l.

Nuo lämpötilasäännöt koskevat jotakin kerrostalokolhoosin tuhansien litrojen vedensyöttö järjestelmiä. Ei esim.omakotitalon modernia maalämpöpumppua.

Asumisterveyttä koskevat pykälät koskevat ihan jokaista asumusta. Legionellabakteeri ei tiedä, asettuuko se asumaan omakotitalon lämpimän käyttöveden putkeen vai kerrostalokolhoosin vastaavaan. Omakotitaloissa edellytykset biofilmin muodostumiselle on kerrostaloja paremmat, koska OKT:ssa vain harvoin veden virtausnopeus saavuttaa mitoituksen perusteena olevaa 2-4 m/s nopeutta. Hidas virtaus vähentää veden ja putken välistä kitkaa, jonka seurauksena vesi ei vie putken pinnalle kertyneitä epäpuhtauksia mennessään. Se on totta, että pieniin maalämpöpumppuihin laitetaan oletusasetuksena varaajan lämpötilaksi +50 ja sitten esimerkiksi kerran viikossa lämmitetään muutamaksi tunniksi +55 asteeseen. Näin menetellään siksi, että kompuran hyötysuhde heikkenee yli 10 %, jos järjestelmää ajetaan asetuksen edellyttämällä tavalla. Lain ja asetusten noudattaminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Omakotitalossa kiinteistön omistaa yleensä talossa asuvat, joten asumisterveysmääräysten rikkominen on omalla vastuulla.

Vastuslämmitteisissä varaajissa +80 asteen lämpötila on ihan OK erityisesti silloin, kun varaaja on muutenkin lämmitettävässä tilassa. Varaajasta karkaava lämpö ei tällöin mene hukkaan kuin muutamana kesäkuukautena. Muuna aikana vuotolämpö vähentää lämmitystarvetta. Kotitalouksiin myytävillä maalämpöpumpuilla teoreettinen maksimi on 63...68 astetta eikä yli 60 asteen lämpötilojen tavoitteleminen ole järkevää sen paremmin pumpun hyötysuhteen (laskee alle 2,0) kuin pumpun kestävyydenkään (paine noin 45 bar) kannalta. Niinpä maalämmön toteuttaminen varaavana järjestelmänä edellyttää varsin messeviä varaajia.

Ei koske meikäläistä kun määräaikainen on voimassa vielä reilun vuoden ja energian hinta on jotain hieman päälle 5 snt/kWh

Kaukolämpö lienee jo maalämpöä halvempi kun maalämpö haukkaa kuitenkin sähköä jonkin verran

simpe73 kirjoitti:

Ryhtykää pörssisähkön käyttäjiksi ja hyödyntäkää edulliset tunnit! Esimerkiksi ensi yönä sähöenergian hinta on halvimmillaan alle senti per kWh. Mediassa kirjoitetaan aina vain vuorokauden kalleimmasta tunnista tai vuoden korkeimmasta vuorokauden keskihinnasta, mutta ei koskaan siitä, että tuulisena yönä sähköä saa ilmaiseksi ja tuulisena päivänäkin muutamalla sentillä. Parin viikon pakkasjaksolla sähköön voi toki mennä useita satasia, mutta syksyn tuuliset nollakelit kompensoivat. Se, miten hyvin riippuu säästä.

Tyhmintä, mitä tässä vaiheessa voi tehdä, on sitoa itsensä kahdeksi vuodeksi 50 c/kWh maksavaan sähköön. Fiksuinta taas on hankkia katto täyteen aurinkopaneeleita ja toivoa, että vielä ensi kesänäkin sähkö on tavallista kalliimpaa. Toinen asia, josta media ei kerro, on aurinkosähkön myyntiehdot: Siitä maksetaan tuottajalle pörssisähkön hinta vähennettynä muutaman sentin kymmenyksen välityspalkkiolla. Tästä seuraa se, että monella mikrotuottajalla rahan suunta on energiayhtiöltä kotitalouden suuntaan eikä toisinpäin. Keskitalveen tämä ei tietysti auta, mutta katon täydeltä paneeleita tarkoittaa sitä, että jo helmikuun aurinkoisina päivinä sähköä alkaa riittää myyntiin.

Hui mikä ehdotus! Pakkaspäivinä hinnat tuppaa olevan korkealla. Itsellä palaa vaivaiset 150kWh vuorokaudessa kunnon pakkasilla. Ajattele jos hinnat nousee balttian hintahuippuihin ( 4eur/kwh) tuollaosina kunnon pakkas päivinä, ja mitä jos niitä päiviä on viikon verran.

Tässä hetkessä pörssisähkö on täysi itsemurha.

Juuri oli paikallisessa lehdessä juttua että vedenhinta tulee nousemaan ja vastikkeet tulevat myös nousemaan eli vuokrat tulevat myös nousemaan. 

Ruuan ja palveluiden hinnassa ei vielä näy tuo kallis sähkö. 

Pahin on vielä edessä eli kaikki hinnat tulevat vielä nousemaan reilusti sekä verotus kiristyy 2023. 

Taidan pistää talon kylmäksi kun syksy tulee ja muutan vuokrayksiöön lähikaupunkiin. Säästöä tulee reippaasti. Pitää vaan tyhjentää vesiputket, etteivät jäädy.

Vierailija kirjoitti:

simpe73 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaasua kaasua kirjoitti:

Nestekaasu maksaa 18c/kwh eikä lämmittimet ole kalliita. Hankkikaa valmius siihen. Eli pörssisähköä kun tuulee ja nestekaasua kun pläkä.

Miten pienituloisella on varaa ostaa kaasulämmitin sekä kaasupullo? 

Jos talous on noin tiukalla, niin suunta kohti sossua kysymään, kumpaan saa helpommin tukea, lämmittimeen ja kaasupulloon vai sähkölaskuun.

Saako suomessa muka sossusta rahaa jos käy töissä? 

Sanotaanko näin että ei kovin helpolla. Aikoinaan kun olin työttömänä kävin rutisemassa paikallisessa sosiaalitoimistossa kun kela katkaisi toimeentulotuen 300euron veronpalautusten takia koska palautukset olisivat pitänyt riittää 2-3kk eteenpäin. Paikallinen sossukaan ei myöntänyt mitään avustusta vaikka tilit olivat tyhjät. Aloin käymään leipäjonoissa. Kunnes kelan laskelmien mukaan olin taas oikeutettu tt-tukeen.

Näin se valtio auttaa heikompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää joka päivä. Laittaa päälle vain jokatoinen päivä yöaikaan, niin säästä sähköä merkittävästi. Itsellä on etäohjaus, joten voi säätä. Mutta pystyy sen tekemään ihan manuaalisestikin kytkimestä.  Noin vuoden verran tullut testattua ja ainakaan meillä tämä ei ole napinaa perheessäkään aiheuttanut, kun lämmintä vettä on riittänyt.

"Lämminvesivaraajassa veden lämpötila on tavallisesti 55C80C. Tarvittava lämpötila riippuu varaajan koosta, veden käyttäjien määrästä ja siitä, lämmitetäänkö varaajan vesi vain yösähköllä. Mitä lähemmäksi 55 astetta pystyt lämpötilan säätämään, ilman että lämmin vesi loppuu kesken, sitä parempi. Älä säädä lämpöä kuitenkaan alle sen, koska silloin tulee vaara legionella-bakteerin pesiytymisestä vesiputkistoosi."

Veden tulee pysyä AINA tuon 55 asteen yläpuolella eli mikäli varaaja lämmittää vain yösähköllä tai asuja itse katkaisee lämmityksen huipputunteina, termostaatti tulee säätää korkeammalle. Yösähköllä suositus on 80 astetta, jotta asuminen olisi turvallista. 

Ei pidä paikkaansa. Esim. Maalämpöpumpuissa käyttövesivaraaja varaa veden useimmiten vain 50 asteeseen. Legionellabakteeria varten on erillinen ohjelma, jolla vedenlämpö nostetaan määräajoin 55 asteeseen ja sillä lämpötilalla vettä sekoitetaan tietty aika varaajassa olevalla sekoituspumpulla.

Legionella bakteeri voi pesiytyä aivan yhtälailla kylmävesiputkistoon varsinkin kesäaikaan, mikäli siihen on se bakteerikanta tulossa. Samasta putkesta se vesi tulee sekä lämminvesivaraajaan, että kylmävesiputkistoon.

Veden hehkuttaminen jonnekin 80 asteeseen on idioottimaista energiantuhlausta.

Tässä maassa on satoja tuhansia normaaleita vesiboilereita ilman mitään sekoittimia ja älytoimintoja. 

4.5 centtiä/kwh+siirrot+verot eli noin 12 cent/kwh. Kyllä kelpaa lämmittää taloa talvella. Sopimus päättyy vasta maaliskuun lopulla:)