Sähkölämmittäjät vertaistukiryhmä-miten selvitä ensi talvesta?

Silloin kun olin pikkulapsi niin mummo pesi meidän hiukset pienessä vesiämpärissä.. Ehkä tätä vanhankansan konstia voisi kokeilla vielä tänäkin päivänä lapsille tai miksei aikuisillekkin. Luultavasti tuossakin säästäisi aika monta litraa lämmintä vettä. :)

Ikkunateippi tai paperi liisterillä liimaten auttaa paljon. Ilmastoinnin rajoitus kylmässä säässä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun olin pikkulapsi niin mummo pesi meidän hiukset pienessä vesiämpärissä.. Ehkä tätä vanhankansan konstia voisi kokeilla vielä tänäkin päivänä lapsille tai miksei aikuisillekkin. Luultavasti tuossakin säästäisi aika monta litraa lämmintä vettä. :)

Noinhan moni etenkin kantoveden varassa oleva mökkiläinenkin toimii yhä edelleen ja kun tuohon vaan tottuu niin ei se edes ole hankalaa tai epämukavaa. Tosin pesuvati on kätevämpi mitä ämpäri. Lisäksi vesikauha jeesaa mutta ei se pakollinen ole.

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän maksan sähkölaskuni loppuvuodesta, jos valtio ei tee hinnannousulle mitään? Sähkölaskuni on ollut nyt n. 10e/kk (+ siirto, yht. 25e). Laskeskelin, että kymmenkertaisena tämä on tietenkin 150e, kakskytkertaisena 300e. Siirrot päälle. Mitenköhän helvetissä mulla on varaa maksaa lähes 500e kuussa sähköstä, vaikka kulutus on minimaalista? Olen opiskelija, ja kuukausibudjettini on tuo 500-600e. Tähän vielä lisäksi vuokran, ruuan ym. hinnannousu. Jouduin oikeastaan nyt hakemaan töitä, koska mulla ei ole ketään, joka voisi rahallisesti auttaa. Ja vaikka olisi, niin kohtahan tässä on kusessa koko kansa.

Kaiken kukkuraksi tarvitsen kouluhommiini jatkuvasti sekä läppäriä että puhelinta. IHANAA DIGITAALISIOTA. Eikö kenelläkään tullut mieleen, että digitalisaatio on mm. tämän riskin takia erittäin huono idea? Mikä vanhassa systeemissä ja fyysisissä kirjoissa oli vikana?

Helen oikeastaan ilmoitti toissapäivänä, että sopimukseni 14snt/kwh nousee 29snt/kwh. Ja tiedän jo, ettei tämä jää ainoaksi ilmoitukseksi Heleniltä.

T. N23

Muutat HOASin soluun, jos olet opiskelija. Sähkö ja vesi kuuluu vuokraan.

Eikö kenelläkään ole mitään käsitystä siitä miten sähkön hinta muodostuu?

Joka helkkarin lehdestä ja tuutista tunkee ruudulle pelkkää sensaationhakuista jaskaa. Tietämättömien ihmisten kirjoittamia pelottelujuttuja. Viikon tuulee hurjasti, sähkö tuotetaan tuulivoimalla, ja sitten sunnuntaina aamupäivällä alkaa tyyntyä. Käydään seuraavan päivän sähkön huutokauppa Nord Poolisssa niin kuin joka ikisenä päivänä, mutta ketään ei kiinnosta lähteä lämmittelemään voimaloita kesken sunnuntain, joten maanantain hinta nousee yli euroon kilowattitunnilta. Sillä hinnalla alkaa tuottaminenkin kiinnostaa, joten kaupat syntyvät.

Ja mitä tekee lehdistö? Sen sijaan että kysyisivät että mikä hitto on vialla kun markkinat eivät toimi, alkaa laulu jostain Venäjästä ja Ukrainasta ja pelottelu sillä kuinka pienituloiset pystyvät lämmittämään talonsa kun joka päivä pitää lämmittää myrskyn jälkeisenä maanantaina ja sähkö maksaa mielettömästi.

Ukrainan sodan ainoa tekninen vaikutus Suomen sähkönsaantiin on hyvin pieni: Venäjältä Viipurin kautta viime aikoina tuotu 900 megawattia on nyt poikki. Olkiluoto 3 tuottaa käynnistyttyään 1600 megawattia, eli siihen loppuu se harmi. Lisäksi Suomesta tulee sähkön nettotuottaja - olemme omavaraisia muutamia kulutushuippuja lukuun ottamatta. Kuten Fingrid sanoi 13. toukokuuta Venäjän linkkiä katkaistaessa: odotettavissa on lyhytaikainen nousu pörssisähkön hintaan. Mutta muutaman kuukauden aikavälin jälkeen ei ole mitään syytä, että sähkö maksaisi enempää kuin sen noin 5 senttiä kilowattitunnilta mitä tähänkin asti. Paitsi se, että nyt luodaan hirveän ahkerasti semmoista mielikuvaa, että sähkön hinta olisi jotenkin pysyvästi noussut. Ei ole. Ja vallan vahtikoirien pitäisi se ymmärtää.

Aamulehti kysyi neljä päivää sitten, että kuinka paljon Tampereen sähkölaitos tekee tappiota nyt, kun sähkön hinta on huipussaan, mutta monella on vielä vanhat halvat sopimukset voimassa ja joudutaan myymään ulos halvalla. Sähkölaitos: emme senttiäkään. Tuotanto on ostettu markkinoilta koko sopimuskaudeksi sillä hetkellä kun sopimus on tehty.

Eli tästä on nyt kysymys. Sähkön tuottajat ovat myyneet tuotantonsa vuodeksi kahdeksi eteenpäin kiinteillä hinnoilla ja nyt on kysymys niistä viimeisistä megawateista, jotka on totuttu rääpimään kasaan milloin mistäkin on saanut. Ja sen sähkön hinta on nyt ampaissut pilviin. Hetkeksi aikaa. Miksi se nyt valuu kaikkeen sähkönhintaan, että pörssisähkön hinta käy ajoittain korkealla, sitä en ymmärrä. Ei siihen ole mitään perustetta, koska valtaosa sähkön tukkukaupasta tapahtuu edelleen kiinteillä etukäteen sovituilla hinnoilla. Kyse on vain mielikuvista ja sähkölaitosten kyvyttömyydestä varautua energian tarpeeseen etukäteen - miksi varautua kun kerran pörssistä saa?

No ei tarvitsekaan varautua, jos kerran voi nostaa kaikkien toistaiseksi-voimassaolevat hinnat 33 senttiin kilowattitunnilta ja ketään ei edes tarvise uhkata tutkinnalla markkinoiden manipuloinnista.

Kokonaan toinen kysymys on, että onko tämä nykyinen sähköpörssiin perustuva kuormanohjaus loppujen lopuksi kansalaisten edun mukaista? Periaatteessa on, niin kauan kuin markkinoilla on muutakin kuin absoluuttista huippuhintaa tavoittelevaa tuotantoa. Mutta onko nyt ahneus ottanut vallan läpi koko sektorin?

Vettä virtaa koskessa, uraani hakeaa pöntössä, aurinko paistaa ja tuuli tuulee ihan samalla hinnalla kuin aiemminkin. Kivihiili on hinnassaan, mutta muuten ei ole mikään mihinkään muuttunut. Paitsi mielikuvissa, näköjään.

Pitääkö aina pelotella? Pitääkö aina tehdä klikkiotsikko?

Itse olen pulassa jos mun sähkölasku nousisi lisää. 

Tienaan kuukaudessa 2000e/kk nettona ja kuluni ovat:

-Asuntolainanlyhennys 500e/kk

-Yhtiövastike 200e/kk

-Polttoaineet 300e/kk(tarvitse autoa työmatkoihin)

-Puhelin,netti ja vakuutukset joku noin 100e/kk

-Sähkölasku nyt talvisin noin 100e/kk-150e/kk kun minulla on suht edullinen sopimus 8snt/kwh mutta jos mulla ois nyt soppari joka on 40snt/kwh niin sähkölaskuni olisi kuukaudessa noin 400e-500e talvisin.

Sitten tietenkin ruuan hinta on nykyään kallistuu jatkuvasti,autoa pitää katsastaa,autoa pitää huoltaa, autoveroa pitää maksaa yms.

Nykyisellä sähkösopparilla pärjään kyllä mutta en pärjäisi kalliimmalla sopparilla.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen pulassa jos mun sähkölasku nousisi lisää. 

Tienaan kuukaudessa 2000e/kk nettona ja kuluni ovat:

-Asuntolainanlyhennys 500e/kk

-Yhtiövastike 200e/kk

-Polttoaineet 300e/kk(tarvitse autoa työmatkoihin)

-Puhelin,netti ja vakuutukset joku noin 100e/kk

-Sähkölasku nyt talvisin noin 100e/kk-150e/kk kun minulla on suht edullinen sopimus 8snt/kwh mutta jos mulla ois nyt soppari joka on 40snt/kwh niin sähkölaskuni olisi kuukaudessa noin 400e-500e talvisin.

Sitten tietenkin ruuan hinta on nykyään kallistuu jatkuvasti,autoa pitää katsastaa,autoa pitää huoltaa, autoveroa pitää maksaa yms.

Nykyisellä sähkösopparilla pärjään kyllä mutta en pärjäisi kalliimmalla sopparilla.

Ja lisäyksenä tähän että asun 48 neliöisessä rivitaloasunnossa eli en todellakaan asu missään yli 100 neliöisessä omakotitalossa.

Asuntoni maksoi alle 100t euroa. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö kenelläkään ole mitään käsitystä siitä miten sähkön hinta muodostuu?

Joka helkkarin lehdestä ja tuutista tunkee ruudulle pelkkää sensaationhakuista jaskaa. Tietämättömien ihmisten kirjoittamia pelottelujuttuja. Viikon tuulee hurjasti, sähkö tuotetaan tuulivoimalla, ja sitten sunnuntaina aamupäivällä alkaa tyyntyä. Käydään seuraavan päivän sähkön huutokauppa Nord Poolisssa niin kuin joka ikisenä päivänä, mutta ketään ei kiinnosta lähteä lämmittelemään voimaloita kesken sunnuntain, joten maanantain hinta nousee yli euroon kilowattitunnilta. Sillä hinnalla alkaa tuottaminenkin kiinnostaa, joten kaupat syntyvät.

Ja mitä tekee lehdistö? Sen sijaan että kysyisivät että mikä hitto on vialla kun markkinat eivät toimi, alkaa laulu jostain Venäjästä ja Ukrainasta ja pelottelu sillä kuinka pienituloiset pystyvät lämmittämään talonsa kun joka päivä pitää lämmittää myrskyn jälkeisenä maanantaina ja sähkö maksaa mielettömästi.

Ukrainan sodan ainoa tekninen vaikutus Suomen sähkönsaantiin on hyvin pieni: Venäjältä Viipurin kautta viime aikoina tuotu 900 megawattia on nyt poikki. Olkiluoto 3 tuottaa käynnistyttyään 1600 megawattia, eli siihen loppuu se harmi. Lisäksi Suomesta tulee sähkön nettotuottaja - olemme omavaraisia muutamia kulutushuippuja lukuun ottamatta. Kuten Fingrid sanoi 13. toukokuuta Venäjän linkkiä katkaistaessa: odotettavissa on lyhytaikainen nousu pörssisähkön hintaan. Mutta muutaman kuukauden aikavälin jälkeen ei ole mitään syytä, että sähkö maksaisi enempää kuin sen noin 5 senttiä kilowattitunnilta mitä tähänkin asti. Paitsi se, että nyt luodaan hirveän ahkerasti semmoista mielikuvaa, että sähkön hinta olisi jotenkin pysyvästi noussut. Ei ole. Ja vallan vahtikoirien pitäisi se ymmärtää.

Aamulehti kysyi neljä päivää sitten, että kuinka paljon Tampereen sähkölaitos tekee tappiota nyt, kun sähkön hinta on huipussaan, mutta monella on vielä vanhat halvat sopimukset voimassa ja joudutaan myymään ulos halvalla. Sähkölaitos: emme senttiäkään. Tuotanto on ostettu markkinoilta koko sopimuskaudeksi sillä hetkellä kun sopimus on tehty.

Eli tästä on nyt kysymys. Sähkön tuottajat ovat myyneet tuotantonsa vuodeksi kahdeksi eteenpäin kiinteillä hinnoilla ja nyt on kysymys niistä viimeisistä megawateista, jotka on totuttu rääpimään kasaan milloin mistäkin on saanut. Ja sen sähkön hinta on nyt ampaissut pilviin. Hetkeksi aikaa. Miksi se nyt valuu kaikkeen sähkönhintaan, että pörssisähkön hinta käy ajoittain korkealla, sitä en ymmärrä. Ei siihen ole mitään perustetta, koska valtaosa sähkön tukkukaupasta tapahtuu edelleen kiinteillä etukäteen sovituilla hinnoilla. Kyse on vain mielikuvista ja sähkölaitosten kyvyttömyydestä varautua energian tarpeeseen etukäteen - miksi varautua kun kerran pörssistä saa?

No ei tarvitsekaan varautua, jos kerran voi nostaa kaikkien toistaiseksi-voimassaolevat hinnat 33 senttiin kilowattitunnilta ja ketään ei edes tarvise uhkata tutkinnalla markkinoiden manipuloinnista.

Kokonaan toinen kysymys on, että onko tämä nykyinen sähköpörssiin perustuva kuormanohjaus loppujen lopuksi kansalaisten edun mukaista? Periaatteessa on, niin kauan kuin markkinoilla on muutakin kuin absoluuttista huippuhintaa tavoittelevaa tuotantoa. Mutta onko nyt ahneus ottanut vallan läpi koko sektorin?

Vettä virtaa koskessa, uraani hakeaa pöntössä, aurinko paistaa ja tuuli tuulee ihan samalla hinnalla kuin aiemminkin. Kivihiili on hinnassaan, mutta muuten ei ole mikään mihinkään muuttunut. Paitsi mielikuvissa, näköjään.

Pitääkö aina pelotella? Pitääkö aina tehdä klikkiotsikko?

Siksi, että WEF ja the Great Reset. Kun kongitiivinen dissonanssi käy liian suureksi, on pakko hyväksyä älyllisesti se vaihtoehto, se palapelin pala, joka solahtaa paikalleen ongelmitta. Valitettavasti. 

Toimitusvelvollisuussähkö, mikä tämä on ,josta ei kerrota kuluttajille ja saa vain sähköyhtiön asiakaspalvelusta.

Vierailija kirjoitti:

Lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää joka päivä. Laittaa päälle vain jokatoinen päivä yöaikaan, niin säästä sähköä merkittävästi. Itsellä on etäohjaus, joten voi säätä. Mutta pystyy sen tekemään ihan manuaalisestikin kytkimestä.  Noin vuoden verran tullut testattua ja ainakaan meillä tämä ei ole napinaa perheessäkään aiheuttanut, kun lämmintä vettä on riittänyt.

"Lämminvesivaraajassa veden lämpötila on tavallisesti 55C80C. Tarvittava lämpötila riippuu varaajan koosta, veden käyttäjien määrästä ja siitä, lämmitetäänkö varaajan vesi vain yösähköllä. Mitä lähemmäksi 55 astetta pystyt lämpötilan säätämään, ilman että lämmin vesi loppuu kesken, sitä parempi. Älä säädä lämpöä kuitenkaan alle sen, koska silloin tulee vaara legionella-bakteerin pesiytymisestä vesiputkistoosi."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää joka päivä. Laittaa päälle vain jokatoinen päivä yöaikaan, niin säästä sähköä merkittävästi. Itsellä on etäohjaus, joten voi säätä. Mutta pystyy sen tekemään ihan manuaalisestikin kytkimestä.  Noin vuoden verran tullut testattua ja ainakaan meillä tämä ei ole napinaa perheessäkään aiheuttanut, kun lämmintä vettä on riittänyt.

"Lämminvesivaraajassa veden lämpötila on tavallisesti 55C80C. Tarvittava lämpötila riippuu varaajan koosta, veden käyttäjien määrästä ja siitä, lämmitetäänkö varaajan vesi vain yösähköllä. Mitä lähemmäksi 55 astetta pystyt lämpötilan säätämään, ilman että lämmin vesi loppuu kesken, sitä parempi. Älä säädä lämpöä kuitenkaan alle sen, koska silloin tulee vaara legionella-bakteerin pesiytymisestä vesiputkistoosi."

Veden tulee pysyä AINA tuon 55 asteen yläpuolella eli mikäli varaaja lämmittää vain yösähköllä tai asuja itse katkaisee lämmityksen huipputunteina, termostaatti tulee säätää korkeammalle. Yösähköllä suositus on 80 astetta, jotta asuminen olisi turvallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän maksan sähkölaskuni loppuvuodesta, jos valtio ei tee hinnannousulle mitään? Sähkölaskuni on ollut nyt n. 10e/kk (+ siirto, yht. 25e). Laskeskelin, että kymmenkertaisena tämä on tietenkin 150e, kakskytkertaisena 300e. Siirrot päälle. Mitenköhän helvetissä mulla on varaa maksaa lähes 500e kuussa sähköstä, vaikka kulutus on minimaalista? Olen opiskelija, ja kuukausibudjettini on tuo 500-600e. Tähän vielä lisäksi vuokran, ruuan ym. hinnannousu. Jouduin oikeastaan nyt hakemaan töitä, koska mulla ei ole ketään, joka voisi rahallisesti auttaa. Ja vaikka olisi, niin kohtahan tässä on kusessa koko kansa.

Kaiken kukkuraksi tarvitsen kouluhommiini jatkuvasti sekä läppäriä että puhelinta. IHANAA DIGITAALISIOTA. Eikö kenelläkään tullut mieleen, että digitalisaatio on mm. tämän riskin takia erittäin huono idea? Mikä vanhassa systeemissä ja fyysisissä kirjoissa oli vikana?

Helen oikeastaan ilmoitti toissapäivänä, että sopimukseni 14snt/kwh nousee 29snt/kwh. Ja tiedän jo, ettei tämä jää ainoaksi ilmoitukseksi Heleniltä.

T. N23

Laskes uudestaan.

Hups, piti laittaa 10-15e/kk. Ja väliäkö tuolla vaikka laskinkin väärin, kun summa tod.näk. tulee olemaan tuo.

N23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän maksan sähkölaskuni loppuvuodesta, jos valtio ei tee hinnannousulle mitään? Sähkölaskuni on ollut nyt n. 10e/kk (+ siirto, yht. 25e). Laskeskelin, että kymmenkertaisena tämä on tietenkin 150e, kakskytkertaisena 300e. Siirrot päälle. Mitenköhän helvetissä mulla on varaa maksaa lähes 500e kuussa sähköstä, vaikka kulutus on minimaalista? Olen opiskelija, ja kuukausibudjettini on tuo 500-600e. Tähän vielä lisäksi vuokran, ruuan ym. hinnannousu. Jouduin oikeastaan nyt hakemaan töitä, koska mulla ei ole ketään, joka voisi rahallisesti auttaa. Ja vaikka olisi, niin kohtahan tässä on kusessa koko kansa.

Kaiken kukkuraksi tarvitsen kouluhommiini jatkuvasti sekä läppäriä että puhelinta. IHANAA DIGITAALISIOTA. Eikö kenelläkään tullut mieleen, että digitalisaatio on mm. tämän riskin takia erittäin huono idea? Mikä vanhassa systeemissä ja fyysisissä kirjoissa oli vikana?

Helen oikeastaan ilmoitti toissapäivänä, että sopimukseni 14snt/kwh nousee 29snt/kwh. Ja tiedän jo, ettei tämä jää ainoaksi ilmoitukseksi Heleniltä.

T. N23

Muutat HOASin soluun, jos olet opiskelija. Sähkö ja vesi kuuluu vuokraan.

HOAS on vain pk-seudulla, haloo.... Olen helsinkiläinen alunperin kyllä, mutta nyt opiskelen Turussa. Täällä on niin karseat ludesolut, ja TYSsin yksiöt maksavat saman verran kuin nykyinen asuntoni. Lisäksi Turussa on kauhea asuntokriisi tällä hetkellä, kun etävuoden opiskelijat yrittävät saada asuntoja samaan aikaan uusien opiskelijoiden kanssa. Todella moni on edelleenkin ilman asuntoa, vaikka periodi alkaa ensi viikolla.

Niin, ja sopimussakkokin tässä asunnossa on.

N23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän maksan sähkölaskuni loppuvuodesta, jos valtio ei tee hinnannousulle mitään? Sähkölaskuni on ollut nyt n. 10e/kk (+ siirto, yht. 25e). Laskeskelin, että kymmenkertaisena tämä on tietenkin 150e, kakskytkertaisena 300e. Siirrot päälle. Mitenköhän helvetissä mulla on varaa maksaa lähes 500e kuussa sähköstä, vaikka kulutus on minimaalista? Olen opiskelija, ja kuukausibudjettini on tuo 500-600e. Tähän vielä lisäksi vuokran, ruuan ym. hinnannousu. Jouduin oikeastaan nyt hakemaan töitä, koska mulla ei ole ketään, joka voisi rahallisesti auttaa. Ja vaikka olisi, niin kohtahan tässä on kusessa koko kansa.

Kaiken kukkuraksi tarvitsen kouluhommiini jatkuvasti sekä läppäriä että puhelinta. IHANAA DIGITAALISIOTA. Eikö kenelläkään tullut mieleen, että digitalisaatio on mm. tämän riskin takia erittäin huono idea? Mikä vanhassa systeemissä ja fyysisissä kirjoissa oli vikana?

Helen oikeastaan ilmoitti toissapäivänä, että sopimukseni 14snt/kwh nousee 29snt/kwh. Ja tiedän jo, ettei tämä jää ainoaksi ilmoitukseksi Heleniltä.

T. N23

Oisko sulla tavaralle joku tuntihinta?

Pitää varmaan alkaa laskuttamaan poikaystävää seurustelusta.

N23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää joka päivä. Laittaa päälle vain jokatoinen päivä yöaikaan, niin säästä sähköä merkittävästi. Itsellä on etäohjaus, joten voi säätä. Mutta pystyy sen tekemään ihan manuaalisestikin kytkimestä.  Noin vuoden verran tullut testattua ja ainakaan meillä tämä ei ole napinaa perheessäkään aiheuttanut, kun lämmintä vettä on riittänyt.

"Lämminvesivaraajassa veden lämpötila on tavallisesti 55C80C. Tarvittava lämpötila riippuu varaajan koosta, veden käyttäjien määrästä ja siitä, lämmitetäänkö varaajan vesi vain yösähköllä. Mitä lähemmäksi 55 astetta pystyt lämpötilan säätämään, ilman että lämmin vesi loppuu kesken, sitä parempi. Älä säädä lämpöä kuitenkaan alle sen, koska silloin tulee vaara legionella-bakteerin pesiytymisestä vesiputkistoosi."

Veden tulee pysyä AINA tuon 55 asteen yläpuolella eli mikäli varaaja lämmittää vain yösähköllä tai asuja itse katkaisee lämmityksen huipputunteina, termostaatti tulee säätää korkeammalle. Yösähköllä suositus on 80 astetta, jotta asuminen olisi turvallista. 

Ei pidä paikkaansa. Esim. Maalämpöpumpuissa käyttövesivaraaja varaa veden useimmiten vain 50 asteeseen. Legionellabakteeria varten on erillinen ohjelma, jolla vedenlämpö nostetaan määräajoin 55 asteeseen ja sillä lämpötilalla vettä sekoitetaan tietty aika varaajassa olevalla sekoituspumpulla.

Legionella bakteeri voi pesiytyä aivan yhtälailla kylmävesiputkistoon varsinkin kesäaikaan, mikäli siihen on se bakteerikanta tulossa. Samasta putkesta se vesi tulee sekä lämminvesivaraajaan, että kylmävesiputkistoon.

Veden hehkuttaminen jonnekin 80 asteeseen on idioottimaista energiantuhlausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lämminvesivaraajaa ei tarvitse lämmittää joka päivä. Laittaa päälle vain jokatoinen päivä yöaikaan, niin säästä sähköä merkittävästi. Itsellä on etäohjaus, joten voi säätä. Mutta pystyy sen tekemään ihan manuaalisestikin kytkimestä.  Noin vuoden verran tullut testattua ja ainakaan meillä tämä ei ole napinaa perheessäkään aiheuttanut, kun lämmintä vettä on riittänyt.

"Lämminvesivaraajassa veden lämpötila on tavallisesti 55C80C. Tarvittava lämpötila riippuu varaajan koosta, veden käyttäjien määrästä ja siitä, lämmitetäänkö varaajan vesi vain yösähköllä. Mitä lähemmäksi 55 astetta pystyt lämpötilan säätämään, ilman että lämmin vesi loppuu kesken, sitä parempi. Älä säädä lämpöä kuitenkaan alle sen, koska silloin tulee vaara legionella-bakteerin pesiytymisestä vesiputkistoosi."

Veden tulee pysyä AINA tuon 55 asteen yläpuolella eli mikäli varaaja lämmittää vain yösähköllä tai asuja itse katkaisee lämmityksen huipputunteina, termostaatti tulee säätää korkeammalle. Yösähköllä suositus on 80 astetta, jotta asuminen olisi turvallista. 

Ei pidä paikkaansa. Esim. Maalämpöpumpuissa käyttövesivaraaja varaa veden useimmiten vain 50 asteeseen. Legionellabakteeria varten on erillinen ohjelma, jolla vedenlämpö nostetaan määräajoin 55 asteeseen ja sillä lämpötilalla vettä sekoitetaan tietty aika varaajassa olevalla sekoituspumpulla.

Legionella bakteeri voi pesiytyä aivan yhtälailla kylmävesiputkistoon varsinkin kesäaikaan, mikäli siihen on se bakteerikanta tulossa. Samasta putkesta se vesi tulee sekä lämminvesivaraajaan, että kylmävesiputkistoon.

Veden hehkuttaminen jonnekin 80 asteeseen on idioottimaista energiantuhlausta.

Sitäpaitsi. Missä välissä se bakteerikanta sinne tulee, jos kiinteistön vedenkulutus on 280l/vrk ja lämminvesivaraajan koko on 180l. putkisto ehkä 5-10l.

Nuo lämpötilasäännöt koskevat jotakin kerrostalokolhoosin tuhansien litrojen vedensyöttö järjestelmiä. Ei esim.omakotitalon modernia maalämpöpumppua.

Mihin lämpötilaan kuuma vesi kannattaisi laskea. 52 astetta lienee liian vähän, jos 55 asteessa kuolee esim. pöpöt, vai kuolevatko?

Siirry asumaan tuila niinku määkin. Jättäydyin pois töistä ku ei ollu varaa käyrä.

Ryhtykää pörssisähkön käyttäjiksi ja hyödyntäkää edulliset tunnit! Esimerkiksi ensi yönä sähöenergian hinta on halvimmillaan alle senti per kWh. Mediassa kirjoitetaan aina vain vuorokauden kalleimmasta tunnista tai vuoden korkeimmasta vuorokauden keskihinnasta, mutta ei koskaan siitä, että tuulisena yönä sähköä saa ilmaiseksi ja tuulisena päivänäkin muutamalla sentillä. Parin viikon pakkasjaksolla sähköön voi toki mennä useita satasia, mutta syksyn tuuliset nollakelit kompensoivat. Se, miten hyvin riippuu säästä.

Tyhmintä, mitä tässä vaiheessa voi tehdä, on sitoa itsensä kahdeksi vuodeksi 50 c/kWh maksavaan sähköön. Fiksuinta taas on hankkia katto täyteen aurinkopaneeleita ja toivoa, että vielä ensi kesänäkin sähkö on tavallista kalliimpaa. Toinen asia, josta media ei kerro, on aurinkosähkön myyntiehdot: Siitä maksetaan tuottajalle pörssisähkön hinta vähennettynä muutaman sentin kymmenyksen välityspalkkiolla. Tästä seuraa se, että monella mikrotuottajalla rahan suunta on energiayhtiöltä kotitalouden suuntaan eikä toisinpäin. Keskitalveen tämä ei tietysti auta, mutta katon täydeltä paneeleita tarkoittaa sitä, että jo helmikuun aurinkoisina päivinä sähköä alkaa riittää myyntiin.

http://www.nauhalainen.fi/wp/risumummo/

Risuilla