Mikä ei tapa, vahvistaa. Uskotko tähän?
Itse uskon, tai ainakin haluan uskoa, että näin on asianlaita. Ihminen tarvitsee positiivista ajattelua, kun kohtaa elämässään vastoinkäymisiä. Ja kukapa vastoinkäymisiä ei elämässään kohtaisi.
Kommentit (29)
Positiivinen ajattelu on sitä että näkee ja tunnustaa negatiiviset asiat itselleen.
en usko, minusta on tullut hyvin särkynyt ja rikkinäinen ihminen kaiken kokemani jälkeen
Mulla on pitänyt elämässäni paikkaansa, minua on vahvistanut koulukiusaaminen, masennusjakso, burnout töissä jne.
Mutta ei se mikään yleinen laki ole että näin käy. Esim. jos jo pienenä lapsena jotenkin traumatisoituu, ei ihminen vielä osaa millään positiivisella ajattelulla, asenteella yms. kääntää asiaa paremmin päin. Itselläni oli kotoa hyvä perusta, ja siksi on ollut resilienssiä kohdata kaikenlaista elämään kuuluvaa negatiivistakin niin, että lopputulos on ollut hyvä. Ja ihan perimäkin tähän tiettävästi vaikuttaa. Eli jos minä olenkin selvinnyt hyvin, niin katson olevani onnekas, että geenit + kasvuympäristö on tuottanut melko resilientin ihmisen, enkä voi onnitella itseäni siitä että olisin jotenkin aikaansaanut tämän itse.
Joskus sanottiin, että se mikä ei tapa, sattuu aivan saa kelisti. Se on helpompi uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus sanottiin, että se mikä ei tapa, sattuu aivan saa kelisti. Se on helpompi uskoa.
Just tuon olin tulossa kirjoittamaan mutta ehdit ensin. Tuo sanonta on ainakin totta.
Naurettava ajatus, että pitäisi oikeasti paikkansa. Pelkkä tyhjä lohdutusyritys. Sairastuin vakavasti, selvisin hengissä, mutta fyysinen terveyteni ja voimat ovat mennyttä. Henkisestikään en ole vahvistunut, sairaus on aiheuttanut suuren loven omaan itsetuntoon ja pystyvyydentunteeseen.
Nyt ja tänään: Otan kiinni siitä mistä saan. Pieniä ovat ne asiat.
Kyllä minä uskon, mutta se vahvistuminen ei tapahdu automaattisesti, vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Jos ei tee, niin sitten musertuu tai katkeroituu.
Katkerat ihmiset ovat raskaita ihmisiä. Myös itselleen.
Saattaa joutua hoitoonkin lataamoon, niin kuin kävi tuo sanonnan keksijälle...
Resilienssilässytyskin toimii, jos ongelmat ovat jokseenkin ratkaistavissa omalla aktiivisuudella. Resilienssi ei oikein toimi vakavan sairauden kanssa tai pahoja traumoja tai menetyksiä kokiessaan.
En usko. Minulla on ollut vastoinkäymisiä jotka ovat heikentäneet minua.
Vierailija kirjoitti:
Resilienssilässytyskin toimii, jos ongelmat ovat jokseenkin ratkaistavissa omalla aktiivisuudella. Resilienssi ei oikein toimi vakavan sairauden kanssa tai pahoja traumoja tai menetyksiä kokiessaan.
Joo muutenkin ärsyttää tuo resilienssipuhe. Laitetaan kaikki yksilön vastuulle ja jos et kestä, olet vain heikko ja sinulta puuttuu ominaisuuksia. Tosiasiassa yksin, täysin ilman muiden apuja ja/tai yhteiskunnan palveluja ei juuri kukaan nouse pohjalta.
Silkkaa paskapuhetta. Kaikki vastoinkäymiset, siis suuremmat, vain ja ainoastaan kuluttavat ihmistä. Vai ovatko kaikkein kovimmin kohdellut ihmiset kovinkin iloisia?
Toinen järjetön mantran lailla hoettu järjettömyys on epämukavuusalueella työskentelyn positiivinen vaikutus ihmiseen ja tämä saa jopa tietoisesti jotkut meistä toimimaan epämukavuusalueellaan.
Paskapuhetta tämäkin.
Henkisesti terveen ihmisen luonnollisin olomuoto on pyrkimys onnellisuuteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Kaikki muu on sulaa hulluutta.
Vierailija kirjoitti:
Resilienssilässytyskin toimii, jos ongelmat ovat jokseenkin ratkaistavissa omalla aktiivisuudella. Resilienssi ei oikein toimi vakavan sairauden kanssa tai pahoja traumoja tai menetyksiä kokiessaan.
Juuri näin.
Tietyllä tavalla uskon että on noin. Kyllä esim. suruihin ja murheisiin ja vaikeuksiin voi tulla tiettyä toleranssia sietää ja kestää niitä. Sanoisin kuitenkin että joku raja voi olla siinä mitä ihminen lopulta kestää ettei se jollakin tavalla näkyisi esim. ihmisen luonteessa tai persoonassa.
En usko. Se mikä ei tapa, antaa sinulle trauman joka rampauttaa sinut loppuelämäksi.
Vain jos ei-tappavasta asiasta on mahdollista selvitä itse omalla asenteella ja työllä. Selviäminen voi olla myös muiden ansiota tai hyvää onnea.
Tuo on vain sanonta, joka ei pidä paikkaansa.
Ja vastaavia sanontoja riittää, jotka on keksitty aikojen saatossa ikään kuin lohduttaakseen ihmispoloista kovien vastoinkäymisten aallokoissaan elämänsä varrella.