INHIMILLINEN TEKIJÄ- tänään! Kun sikiöllä ei olekaan kaikki kunnossa.

Miksi odottaa 20 viikkoa ja haudata lapsi! Teki niin tai näin, hautajaiset oli edessä joka tapauksessa.

Surullisin oli se joka oli teettänyt abortin. Toki hänen lapsi olisi kuollut heti syntymän jälkeen. Patologin lausunto antoi hänelle " synninpäästön" , käytti itse tuota ilmaisua.



Mitenkäs siitä olisi selvinnyt jos patologin lausunto olisi kertonut että vauva oli terve. Olen 100 varma että se asia vaivasi häntä siihen lausuntoon saakka koko ajan.



Tuli sellainen ajatus että nuo seulonnat olisi syytä lopettaa. Tulee mitä tulee. Elinkelvottomat kyllä kuolee synnyttyään.

Varmasti ei voi koskaan tietää lapsen ennustetta. Ei ne ultrat ym ole takuuvarmoja. Sanotaan ehkä, että lapsi kuolee heti synnyttyään, mutta elääkin pitkän elämän ilman isompia kärsimyksiä. Itse en kestäisi sellaista epätietoisuutta, että tein turhaan abortin.

Mua hävettää teidän kaikkien puolesta, jotka itse tilannetta kokematta sanotte yhtään mitään asiasta. Se odottava äiti, Tarja, sanoi TOSI fiksusti että just näillä, jotka eivät asiasta mitään tiedä, tuntuu olevan vahvimmat ja voimakkaimmat mielipiteet...

Enkä koskaan teettäisi aborttia lapsen vamman takia.

Jotenkin noloa että ihmiset ovat tietävinään mistä puhuu vaikka ei ole omia HENKILÖKOHTAISIA kokemuksia.

ja päädyin keskeytykseen. Tuskinpa mielenterveyteni olisi säilynyt jos olisin koko loppuraskauden ajan tiennyt odottavani lasta joka ei elä hetkeäkään. Päätös keskeyttää ei sinänsä ollut vaikea koska elinmahdollisuuksia ei ollut. Keskeytyksen jälkeen sain itse aloitettua jonkinlaisen toipumisprosessin.

Jos olisin antanut raskauden jatkua surisin edelleen joka päivä ja tuska ja ahdistus vain pahenisivat " huipentuen" kuolleen lapsen synnytykseen. Joten älkää arvostelko heitä jotka keskeytykseen päätyvät. Suru ja ikävä eivät koskaan häviä.

Turhaahan tästä aiheesta on yrittää keskustella, varsinkaan av palstalla. Paljon jaksamista teille kaikille saman kokeneille ja vain ME voimme asian oikean laidan ymmärtää ja onneksi on vertaistuki palstat sitä varten!

Tuli ihan itku silmään kun sun tekstin luin. Olet tehnyt mielestäni oikein ja vaatii rohkeutta tehä tuollaista. Et ole ollut itsekäs, vaan ajatellut vauvan parasta ja kuunnellut järjen ääntä, mikä varmasti oli tuossa tilassa vaikeaa.... Lähetän sinulle paljon voimia ja haleja ja toivon sinulle kaikkea hyvää!!! Olet varmasti selviytyjä ja vahva ihminen!!!

sitä emme tekisi. Myös meillä on oikeus valita.

Kukaan ei tuomitse vanhempia jotka vievät elin kelvottoman vauvan odotusajan loppuun asti. Vain ne vanhemmat tuomitaan jotka päättävät keskyttää piinan aiemmin!

Itsellänikään ei onneksi ole kokemusta tuosta, vaikka en olekaan pitänyt terveitä lapsia itsestään selvinä asioina. On niin helppoa nostaa itsensä jalustalle ja sanoa " arvoihinsa" vedoten, että itse ei päätyisi moiseen ratkaisuun... ja samalla hiljaa mielessään tuntee olevansa hiukan parempi ihminen. Kyllä vihaksi pistää fanaattisuus näissäkin asioissa. Mielestäni on ihan järjetöntä edes vähässäkään määrin syyllistää abortin tehnyttä naista, jos lapsella on ennuste syntymän jälkeen 0%. Mitä hiton järkeä on jatkaa sellaista raskautta oman itsen ja myös syntymättömän lapsenkaan takia? EI MITÄÄN.

Jos lapsella ei ole mitään, siis korostetaan mitään mahdollisuuksia elää kohdun ulkopuolella, niin miksi keskeytyksen valinneita arvostellaan? Lopputulos on sama kummallakin, niin keskeytyksen valinnella kuin raskauden loppuun vieneelläkin?

Kukaan muu ei tiedä mistään mitään. Tottakai jokainen osaa ajatella omilla aivoillaan ja tehdä päätöksensä. Jos on sitä mieltä,että abortti oli aiheellinen ei kai sitä tarvitse sen enempää puolustella. Meillä, jotka emme aborttia vammaisuuden takia hyväksy, on samalla tavalla oikeus sanoa kantamme. Sinä teet noin ja minä teen näin, mutta minun ei tarvitse hyväksyä sinun tekoasi eikä sinun minun mielipidettäni. Tietoa kyllä löytää jokainen joka sitä haluaa.

Ultra voi näyttää lapsen olevan ilman aivoja, mutta näin ei ehkä olekkaan. On minullekin ultra näyttänyt sellaisia asioita, joita ei minussa ole. Ei ole varmaan tapaa tutkia sikiötä.

Moni on ajatellut tai ajattelee että; en tee keskytystä missään olosuhteissa.

Teoriassa toimii mutta käytännössä... Joillakin kummasti mielipide vaihtuu kun saa kuulla että kaikki ei olekkaan ok. Kun se sattuukin omalle kohdalle.

En tunne olevani jalustalla, vaikka antaisinkin raskauden mennä niin pitkälle kuin on mennäkseen. Varmaa ennustetta lapselle ei voi antaa. Olen nähnyt sellaisia tapauksia, joissa hyvin lyhyen ennusteen saanut lapsi elää vielä monien vuosien päästä eikä kärsi suinkaan koko ajan.

viikolla 26+5 aivoanenkefalian takia eli tytöllä ei ollut kasvanut aivoja lainkaan. Kuten jo yllä on jop mainittu, en minäkään olisi kestänyt loppuraskautta tietoisena siitä että lapseni ei tule elämään hetkeäkään.

Nykytekniikalla kyllä ihan varmasti nähdään ultralla se, että onko aivoja vai ei ja sillä sipuli. Samoin moni paljon detaljempikin juttu. Ja näitä tuomioita annettaessa on useampi sikiötutkimuksiin erikoistunut lääkäri paikalla, vain yhden kortin varaankaan asiaa ei jätetä. Joten tosiaan ärsyttää nämä " et voi olla varma" -jutut.

miksi sitten abortoiduissa on enemmän vääriä diagnooseja kuin oikeita?