Voinko uudistaa miehen sukutilan sisustuksen ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tyhjennettiin koko talo ennen kuin veli sinne muutti avovaimoineen. Olihan se kälyn ilme maksamisen arvoinen, kun hän ymmärsi, että he eivät ostaneet irtaimistoa lainkaan. Sali ja ruokasali tyhjinä, ainoat tavarat oli veljen vinttikamarissa. Ei valaisimia, ei verhotankoja, ei mitään.

Neljä vuotta yrittivät yhdessä tehdä siitä kotia, mutta kun ei ollut rahaa, niin ei ollut rahaa.

Seuraavalle vaimolle kelpasivat vanhatkin tavarat, jotka haettiin vähitellen varastosta.

Kai se nyt asiakirjoissa on mainittu, siirtyykö talo irtaimistoineen vai ei? Onko sulla vähän yksinkertainen veli? Miten se pärjää tilan hoidosta?

Nimenomaan ilman irtaimistoa. Veli tiesi sen ja oletti, että hieno juttu, koska morsmaikku oli puhunut siitä, millaiseksi kaikki laitetaan. Olihan se fiksumpaa ryhtyä remontoimaan tyhjää taloa kuin kantamaan tavaraa ensin ulos. Mutta kun ei sitten ollutkaan rahaa.

No olipa niillä kerrassaan outo parisuhde, kun eivät ton vertaa keskenään tulevasta kodistaan puhuneet. Kuulostaa suorastaan porvoolaiselta pariskunnalta.

Olihan ne puhuneet! Että isä ja äiti muuttavat omaan taloon ja ottavat tavaransa mukanaan. Että veljen kanssa on tilakauppa tehty, muutto maaliskuussa. Mutta ei käly ymmärtänyt, että ne omat tavarat on nimenomaan kaikki se kiinteistön sisällä oleva "roina" ja lisäksi kaikki se, mitä hän oli ihaillut. Käly (tai ex-kälyhän se jo on) oli selittänyt, mitä kaikkea remontoidaan, kun hän sinne tulee ja veli oletti, että koska remonttia suunnitteli, niin toki sen maksaakin.

Tuo kyllä kuulostaa ihan siltä, että eivät ole pahemmin puhuneet, vaikka noin iso asia ollut kyseessä.

Kun näitä sukutiloja tulee myyntiin, kannattaa kuulostella niiden muiden sukulaisten ajatuksia jo ennen kaupantekoa. Jos siellä puhutaan, kuinka tärkeää on pitää talo suvussa "jotta siellä voi edelleen käydä", kannattaa selvittää, mitä se heidän näkökulmastaan tarkoittaa. Ajatellaanko sitä ilmaisena lomakotina, sukujuhlien pitopaikkana, paikkana johon voi koska tahansa mennä, ollaan siellä sitten kotona tai ei, jonka omenapuu on edelleen koko suvun yhteistä omaisuutta? Vai onko se paikka, johon mennään silloin kun/jos kutsu käy?

Sukuja ja sukulaisia on monenlaisia.

Arvokas sukutalo vain täyteen Ikeaa ja Jyskiä.

Vierailija kirjoitti:

Se on nyt teidän ja te teette sillä mitä haluatte.

Olet siis miehesi kanssa ostanut PUOLIKSI tämän tilan? Jos et ole nii sinulla ei ole oikeutta laittaa kaikkea uusiksi. 

3/5 tää on jo aika hyvä😁

Vierailija kirjoitti:

Mä oon nyt 7 vuotta asunut tällaisella sukutilalla ja luulen että lopullinen lähtölaskentani täältä on alkanut. Miehen ja navetan haluaisin pitää, mutta en vaan jaksa kun koti ei tunnu omalta, kuin olisin vieraana koko ajan. Appivanhemmat ja sisarukset käy täällä vähän väliä muistelemassa menneitä. Joka huonetta kierretään läpi ja muistellaan mitä missäkin oli ja mitä tehtiin ja mitä se sanoi kun seisoi tuossa kynnyksellä ja katsoi tuosta ikkunasta ulos. Liika on vaan liikaa.

Josnolet ostanut vähintään puolet tikasta niin sittenhän sinulla on jotain sanomista kuka sinne tulee. Jos olet ostanut 100 % voit kieltää tukemasta miehne sukulaisia.Ymmärtäkää että ne omistussuhteet on se mikä painaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos se on vanha talo, niin ota selvää kuinka sellaisen saa remontoida. Vain pellavaöljymaali, selluvilla, pellava ja yleensäkin hengittävät materiaalit sopivat. Väärillä maaleilla ja eristeillä tulee hometalo ja sen tyylikin menee piloille.

Hyvällä maulla ja talon entisiä huonekaluja säilyttäen et pilaa maalaistalon tyyliä.

Kyllä ne sukutilat on harvassa joita ei pilattu remonteilla jo joskus 60-70-l energiakriiseissä, viimeistään ysärillä ja jotka on säilyneet tähän paivään asti alkuperäisine eristeineen jne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin miehenä sanoisin että yritä saada mieheltäsi selkeä vastaus, kyllä tai ei. Itselle sisustus ei ole niin tärkeää eikä ole oikein silmää mihinkään, joten olen jättänyt sisustamisen suosiolla naiselle. 

Anteeksi mutta mitä? Mies päättää saako vaimonsa sisustaa, huh?

Jos se on yhteinen koti, niin yhdessä päätetään eikä niin, että nainen päättää ja mies maksaa.

Minä päätän ja minä maksan päätökseni. Kukaan typerä ukko ei elämääni pilaa rajoittamalla sisustuksiani.

T. Nainen

Jos nainen omistaa täysin asunnon niin tottakai saa tehdä kaikki sisutuspäätökse itse.

Joskus näillä avovaimoilla ja vaimoilla on puurot ja vellit sekaisin. Ei ehkä  omisteta kiinteistöstä neliötäkään vaan muutetaan toisella kierroksella sinne ja kuvitellaan että tila on hänen;)

Kannattaa puhua miesten sukulaisten kanssa.

Tottakai omasta kodista pitäisi voida tehdä oman näköinen.

Minulla on samantyyppinen tilanne ollut. Veli muutti avovaimonsa kanssa lapsuudenkotiimme. Minulta ei edes kysytty kiinnostaisiko minua se talo. Oli kova paikka jo muutenkin ja kun avovaimo sisusti paikan omanlaisekseen niin tunsin kyllä katkeruutta. En kuitenkaan ikinä sanonut mitään. Olen kyllä luonteeltani sellainen etten halua turhia riitoja. Yksin sitten itken asioita.

Oikeasti hienoa että mietit miehen sisarusten tunteita. Puhu heidän kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Joskus näillä avovaimoilla ja vaimoilla on puurot ja vellit sekaisin. Ei ehkä  omisteta kiinteistöstä neliötäkään vaan muutetaan toisella kierroksella sinne ja kuvitellaan että tila on hänen;)

Ihmeellistä ajattelua. Jos ollaan parisuhteessa ja yhdessä asutaan niin onhan se koti yhteinen vaikka toinen sen omistaisi. Ei ole yhteinen elämä kovin terveellä pohjalla jos toista tarvitsee kyykyttää tai toinen joutuu elämään anopin museossa saamatta tehdä kodistaan oman perheensä näköistä. Ei ihme että maaseutu on täynnä poikamiehiä.

Sukupolvenvaihdoksista suurin osa tehdään lahjanluonteisina kauppoina. Ostaja siis maksaa käyvän hinnan ja ostohinnan välisestä summasta lahjaveron.

Siskon mies osti maatilansa näin. Maksoi tilasta 200.000 ja lahjan arvoksi laskettiin n.700.000euroa, josta maksoi vähän yli 100.000 lahjaveroa.

Samalla kylällä tosi isolla tilalla tehtiin myös sukupolvenvaihdos ja se hoidettiin kokonaan lahjana. Silloin maksetaan vain lahjavero koko tilan arvosta.

Asutaan miehen sukutilalla, ja vuosien mittaan rahavarojen antaessa myöten mies on remontoinut taloa mieleisekseen. Nyt talo alkaa olla siinä kunnossa, että mies voi elää tässä vaikka loppuelämänsä ilman isompia huolia. Ja niin hän varmaan tulee elämäänkin, seuraava kotipaikka hällä on kirkonkylällä hautuumaa, sitten joskus kymmenien vuosien päästä. Minä todennäköisesti muutan tästä jossain vaiheessa töiden perässä pois, ihan alusta asti on ollut selvää, että talo ja tila on miehen ja yksin hänen, niin minun on tästä helppo lähteä. Muutenkin niin pystyyn kuollutta elämää täällä syrjäkylälle, että ei mulla ole täällä minkään tekoa.

Sukutilahulluille voin kertoa, että hyvin harva nainen sitä tilaanne haluaisi riesakseen. He ovat rakastuneet tilan poikaan ja haluaisivat tämän kanssa yhteisen elämän. Moni haluaisi varmasti aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta maatilalla se on hankalampi homma. Tilaa jatkava poika on hankalassa asemassa. Työpaikka on maatilan tuotantorakennuksissa, eikä sitä päärakennusta haluttaisi jättää rapistumaan, mutta sisarukset eikä enää vanhemmatkaan jaksa ja halua taloa hoitaa. Sitten tehdään nuoren parin elämä hankalaksi vaatimalla säilyttämään vanhat aarteet, jotka miniälle on enimmäkseen romua. Muistakaa, että täältä kukaan ei saa mitään mukaansa! Voihan olla, että jossain seuraavassa sukupolvessa tulee tilalle isäntä ja emäntä, jotka rohkenevat laittaa suvun talon matalaksi ja kärräävät romulavalle ne sukunne kalleudet ettekä mahda haudan takaa mitään. Antakaa ihmisten elää oman näköistä elämää se lyhyt aika kun täällä ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla on varaa, niin miksipä ei. Tilasta maksoitte pari miljoonaa ja nyt sitten rempasta semmoinen 300 000 e eli toivottavasti sinulla on varaa siihen. Jos ei ole esim. viemäreitä laitettu kuntoon, niin homma alkaa sillä, että teette koko likakaivosysteemin uusiksi ellei siellä sitten jo ole kunnan vesihuoltoa. Harvemmin maatiloilla on.

Tila on nyt virallisesti teidän eli kurkkaa tilillesi, onko varaa. Miehen tehtävänä ei ole maksaa sinun sisustusilotteluasi.

Pari miljoonaa? Missä mielikuvitusmaailmassa sä oikein elät :D

Niin tuo pari miljoonaa on alaraja, jolla elinkelpoisen maatilan tänä päivänä saa. Voi siihen mennä huomattavasti enemmänkin.

Maksoitko asunnosta osuutesi voi kuvitteletko saaneesi päätösvallan ulkonäöstä muiden omaisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus näillä avovaimoilla ja vaimoilla on puurot ja vellit sekaisin. Ei ehkä  omisteta kiinteistöstä neliötäkään vaan muutetaan toisella kierroksella sinne ja kuvitellaan että tila on hänen;)

Ihmeellistä ajattelua. Jos ollaan parisuhteessa ja yhdessä asutaan niin onhan se koti yhteinen vaikka toinen sen omistaisi. Ei ole yhteinen elämä kovin terveellä pohjalla jos toista tarvitsee kyykyttää tai toinen joutuu elämään anopin museossa saamatta tehdä kodistaan oman perheensä näköistä. Ei ihme että maaseutu on täynnä poikamiehiä.

Eli siis naiset kuvittelevat saavansa omaisuutta pelkästään jalkoja levittämällä ja ilman rahan sijoittamista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulla on varaa, niin miksipä ei. Tilasta maksoitte pari miljoonaa ja nyt sitten rempasta semmoinen 300 000 e eli toivottavasti sinulla on varaa siihen. Jos ei ole esim. viemäreitä laitettu kuntoon, niin homma alkaa sillä, että teette koko likakaivosysteemin uusiksi ellei siellä sitten jo ole kunnan vesihuoltoa. Harvemmin maatiloilla on.

Tila on nyt virallisesti teidän eli kurkkaa tilillesi, onko varaa. Miehen tehtävänä ei ole maksaa sinun sisustusilotteluasi.

Pari miljoonaa? Missä mielikuvitusmaailmassa sä oikein elät :D

Niin tuo pari miljoonaa on alaraja, jolla elinkelpoisen maatilan tänä päivänä saa. Voi siihen mennä huomattavasti enemmänkin.

Ei kukaan jatkaja maksa tuollaisia summia. Kun on katsellut noita vaihdoksia, niin ensin on erotettu metsäpalstat sisaruksille ennakkoperintönä, ostettu luopujille asunto ja sitten myyty tila jatkajalle hinnalla, joka vastaa sisarusten ennakkoperintöjä. Jatkaja maksaa lahjaveron lopusta.

Tietenkin saatte sisustaa ja remontoida oman kotinne juuri sellaiseksi kuin itse haluatte. Sinuna en kuitenkaan heittäisi pois mitään ennen kuin ne miehen siskot on saaneet käydä hakemassa pois tavarat jotka haluavat säilyttää. Siskoilla ei kuitenkaan ole mitään sananvaltaa teidän sisustukseen kun eivät taloa omista. Parempi että siskot oppivat heti, että se tila ja talo on nyt teidän eikä kyseessä ole enää mikään ilmainen kesäviettopaikka jonne voi noin vain lompsia sisälle ja määrätä ettei mitään saa muuttaa. Vaikka onkin heidän lapsuudenkoti niin nyt se on teidän koti ja vierailuista on sovittava etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus näillä avovaimoilla ja vaimoilla on puurot ja vellit sekaisin. Ei ehkä  omisteta kiinteistöstä neliötäkään vaan muutetaan toisella kierroksella sinne ja kuvitellaan että tila on hänen;)

Ihmeellistä ajattelua. Jos ollaan parisuhteessa ja yhdessä asutaan niin onhan se koti yhteinen vaikka toinen sen omistaisi. Ei ole yhteinen elämä kovin terveellä pohjalla jos toista tarvitsee kyykyttää tai toinen joutuu elämään anopin museossa saamatta tehdä kodistaan oman perheensä näköistä. Ei ihme että maaseutu on täynnä poikamiehiä.

Eli siis naiset kuvittelevat saavansa omaisuutta pelkästään jalkoja levittämällä ja ilman rahan sijoittamista?

Toivottavasti sä et ole yksi niistä inceleistä, jotka täällä ulisee päivästä toiseen, että miksi ei saa naista? Sun tapauksessa asian pitäisi olla täysin selvä.