neuvoja huoltajuuskiistaan kaipailisin

Käsitinkö oikein, että olette siis avoliitosta eroamassa ja sinulla on lapsen yksinhuoltajuus?



Nämä ovat vaikeita paikkoja kaikille osapuolille, erityisesti lapselle. Ja jos lasta aletaan käyttää kiistakapulana, siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Sano tämä miehellesi ja ratkokaa aikuisten välillä nämä asiat, kun kerran kai molemmat aikuisia olette.



Jos isä on tunnustanut isyytensä, lapsella on oikeus tavata häntä (tai siis käytännössä isällä on oikeus tavata lasta) lastenvalvojan luona sovitulla tai viime kädessä oikeuden määräämällä tavalla. Näissä ratkaisuissa katsotaan aina ensisijaisesti lapsen etua, mutta käsittääkseni oikeudessa ei käy perusteeksi, ettei isä ole tähänkään mennessä lastaan juuri hoitanut, jos hän on kuitenkin asunut samassa taloudessa..



Huoltajuus ja tapaamisoikeudet ovat kaksi eri asiaa ja toisistaan riippumattomia. Tapaamisoikeus isällä on automaattisesti, huoltajuus hänelle tulee vain avioliiton myötä (ei siis automaattisesti avoliitossa). Sinun ei ole pakko suostua yhteishuoltajuuteen, jos isällä ei ole huoltajuutta. On epätodennäköistä, että sitä lapsen isälle oikeusteitsekään myönnettäisiin, jos hän ei ole ollut siitä kiinnostunut tähänkään asti (eli ette ole vahvistaneet häntä lapsen huoltajaksi). Sen sijaan jos lapsen isä on jo huoltaja, huoltajuutta tuskin häneltä erossa viedään jos hän ei itse ole valmis luopumaan siitä..



Lain mukaan lapsen " huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista." Eli jos isä on lapsen huoltaja, hän voi yrittää oikeusteitse estää sinua muuttamasta lapsen kanssa toisaalle. Tosin tässä(kin) ratkaisussa punnitaan ensisijaisesti lapsen etua, eli tulos ei suinkaan ole yksiselitteisesti isän tahdon mukainen.



Sen sijaan jos lapsen isä ei ole lapsen huoltaja, hänellä ei ole oikeutta edes yrittää estää sinua ja lasta muuttamasta toiselle paikkakunnalle. Sen sijaan lapsen matkakustannukset tapaamisiin jaetaan tasapuolisesti - eli se tulee kalliiksi, jos tämä toinen paikkakunta on kovinkin kaukana.



Tämä näin juridiseksi selvennökseksi, toivottavasti tilanne lutviutuu etenkin lapsen kannalta hyvällä tavalla...

Meille lastenvalvoja sanoi, että oikeudessa on ennakkotapauksena vahvistettu, että tapaamiskustannukset kuuluvat tapaavalle vanhemmalle. Eli niitä ei tarvitse jakaa tasapuolisesti paitsi jos itse haluaa maksaa osansa. :)

Avioliitossa molemmat vanhemmat saavat automaattisesti lapsen huoltajuuden, avoliitossa sovitaan yleensä yhteishuollosta isyystunnustuksen yhteydessä. Onko niin että ette aikoinaan sopineet yhteishuollosta? Sinun ei ole pakko suostua yhteishuoltoon mutta jos olette jo yhteishuoltajia joudut viime kädessä hakemaan sen purkua oikeusteitse jos isä ei suostu luopumaan huoltajuudesta.

Avioliitossa molemmat vanhemmat saavat automaattisesti lapsen huoltajuuden, avoliitossa sovitaan yleensä yhteishuollosta isyystunnustuksen yhteydessä. Onko niin että ette aikoinaan sopineet yhteishuollosta? Sinun ei ole pakko suostua yhteishuoltoon mutta jos olette jo yhteishuoltajia joudut viime kädessä hakemaan sen purkua oikeusteitse jos isä ei suostu luopumaan huoltajuudesta.

Avioliitossa vanhemmat ovat automaattisesti lapsen huoltajina, avoliitossa sovitaan yleensä yhteishuollosta isyystunnustuksen yhteydessä. Jos teillä on nyt yhteishuolto joudut hakemaan yksinhuoltajuutta oikeusteitse jos isä ei suostu sopimaan asiasta.



Onko teillä jo tehtynä sopimus siitä kumman luona lapsi asuu? Jos näin on voit vapaasti muuttaa toiselle paikkakunnalle lapsen kanssa. Isä ei voi estää lapsen muuttoa mutta hän voi yrittää hakea lapsen asumista oikeusteitse. Hänen mahdollisuutensa olisivat kyllä aika heikot jos lapsi on koko ajan asunut luonasi.



Lapselle olisi parempi että voisitte sopia näistä asioista. Oletteko yrittäneet neuvotella lastenvalvojan luona?



Bodil Rosengren

Yksinhuoltajien ja Yhteishuoltajien Liitto

http://www.yyl.fi/

Asumme avoliitossa ja miehen pitäisi muuttaa joulukuun loppuun mennessä pois, mutta nyt yrittää kaikin tavoin hankaloittaa tilannetta. Ihan lapsen parhaaksikin on että muutamme erilleen koska riitelemme jatkuvasti ja lapsi on niissä tilanteissa läsnä. Itse yritän olla osallistumatta miehen uhituksiin ja riitoihin, koska ei ole lapsen hyvä olla sellaisissa tilanteissa. Monta kertaa lapsi rupeaakin itkemään kun mies korottaa ääntään.



Mutta mies uhkailee kaikin tavoin, että hän vie lapsen ja hakee oikeusteitse jonkun jutun että ei saada muuttaa toiselle paikkakunnalle ja on jopa uhkaillut minua etten muka voi liikkua enää kaupungilla kun hänen kaverinsa käy hoitelemassa. mutta eihän minulla ole siitä todisteita vainkun oma sanani, mutta se ei oikeudessa riitä..



Ja sitten kun miehellä on edellisestä avoliitosta kanssa poika joka on meillä joka toinen vkl. niin ei mies ikinä oikeastaan ole silloin edes paikalla. Minä olen sen pojan kanssa. Ok, hän tulee ehkä illalla ja hakee pojan mukaansa kaupungille pyörimään kavereidensa kanssa ja tuleevat kotia ehkä 21-22 aikaan. Mikä minun mielestä on 6-vuotiaan nukkuma menoaika. Mutta aika usein poika ei kyllä halua lähteä mukaan vaan jää mieluummin minun kanssa kotiin. Ja en halua omalle pojalleni tälläistä. Mutta siinäkään ei taaskaan päde minun sana..



Niin ja isyydentunnustuksen yhteydessä ei sovittu huoltajuudesta koska mies joka hoiti tämän tunnustuksen sanoi että tehdään se myöhemmin, koska emme olleet asuneet yhdessä vielä kovin kauaa niin sanoi että suosittelee sen tehtäväksi myöhemmin. Mistä olen iloinen jos minun ei ole pakko suostua yhteishuoltajuuteen. Tietysti haluan että poika tapaa isäänsä, mutta ei hän ole tähänkään asti ollut päättämässä pojan asioista mitn, niin ei hänen tarvitse päättää niistä myöhemminkään.