Enkelit.

Olisi ollut mukavaa lukea mielipiteitä.

Vierailija:

mutta toisaalta ainakin raamatunmukaan lapset pääsevät suoraan taivaaseen Isän luo.

" jumala" ei niitä enkeleitä kasvata, vaan ihmiset.

Opas ihmisillä erilaisia näkemyksiä! Minun mielestäni on kauheaa sitoa ajatuksella joku kuollut ajatusolentoon, jolloin hän ei pääse rauhassa eteenpäin eikä syntymään uudelleen. Kuolleita ei saa ajatella niin intensiivisesti minnekään paikkaan, vaan heidät pitää päästää pois, jatkamaan omaa tietään! Eikä heitä todellakaan saa häiritä kutsumalla! He voivat jäädä jumiin vaikka kuinka pitkäksi aikaa, jos heiltä jatkuvasti kysellään milloin mitäkin. Että olkaapa ystävälliset ja päästäkää heidät menemään, edes kuolleina, jotain rajaa sille läheisriippuvuudellekin nyt!

olettaisin, että keskenmenossa menehtyineille käy samoin. Lisäksi olen kuullut, että taivaassa nämä sitten kasvavat aikuisiksi.



Enkelien uskon olevan jotain ihan muuta kuin menehtyneitä sikiöitä.

Ihmisellä on fyysinen keho sekä astraalikeho, vaikka sieluksi sitä voisi ajatella. Kun kuolemme, oli ikämme mikä tahansa, fyysinen ruumis jää tänne ja maatuu, mutta " sielu" pääsee pois, toiseen ulottuvuuteen. Sinne, mihin herkimmät meistä saavat yhteyden. " Taivas" on täällä, koko ajan kanssamme, mutta eri ulottuvuudessa. Emme pysty sitä näkemään emmekä kokemaan, koska olemme niin sidottuja tähän fyysiseen elämään, ja niin sen kuuluu ollakin.



Sielumme ovat ikivanhoja, tulemme siitä toisesta ulottuvuudesta, ja sinne myös palaamme kun aika on. Ihmiset ja enkelit ovat kaksi eri asiaa. Ihmisistä ei tule enkeleitä, eikä enkeleistä ihmisiä, vaikka se kauniilta kuulostaakin. Enkelit ovat valo-olentoja, jotka auttavat ihmisiä ja kulkevat rinnallamme, he ovat ikuisesti. He eivät kuole eivätkä synny. Joskus enkelit voivat ottaa ihmisen hahmon, mutta elämää he eivät ihmisenä tule koskaan kokemaan.



Kannattaa tutustua enkeleihin, tarinoihin enkeleistä. Netistäkin löytyy sivustoja enkeleistä, ja kirjastosta sitten lisää kirjoja :)



Kun pyydämme ja herkistymme enkeleitten taajuudelle, saamme paljon viestejä heiltä. Monet ovat kertoneet tarinoita esimerkiksi siitä miten heidän eteensä saattaa tipahtaa valkoinen (tai jonkin muun värinen ) höyhen, siis ihan siten ettei sen pitäisi edes olla fyysisesti mahdollista. Eräs ystäväni kertoi miten erääseen kiveen kotonaan oli ilmestynyt enkelin kuva, ei kynällä vaan kuin kaiverrettuna.. Maailmassa on paljon ihmeellisiä asioita, kunhan vain avaa sydämensä niille ;))

Vierailija:

Sielumme ovat ikivanhoja, tulemme siitä toisesta ulottuvuudesta, ja sinne myös palaamme kun aika on.

En usko että sielumme ovat vanhoja, sen sijaan tiedän, että kuoleman jälkeen Jeesukseen uskovat menevät taivaaseen.

Enkeleistä vielä; he ovat Jumalan luomia, tarkoituksena palvella sekä Jumalaa että meitä ihmisiä.

:)

kun on näköjään muutama asia päässyt livahtamaan silmiesi ohi ihan noin niinkuin huomaamatta.

Tai ei " varmaan" vaan ihan oikeasti pitäisi kyllä.



Minulla on vahva lapsenusko sydämessäni, uskosta ei voi kiistellä vaikka kuinka yrität:)



Eli ota rennommin.

Enkelit on siis luotu enkeleiksi. Ihmisistä ei tule enkeleitä. Uskon sieluun. Siis kun ihminen kuolee, sielu menee " taivaaseen" tai muualle. Ja jotenkin uskon myös sellaiseen, että läpi aikojen samat sielut ovat yhdessä, sielunkumppaneita.



Mutta jokainenhan uskoo niin kuin haluaa. Kukaan näitä ei voi todistaa vai mitä? :) Mutta ap, minä uskon lujasti siihen, että keskenmenneen vauvan sielu tulee vielä äidin elämään tavalla tai toisella. Ehkä seuraavassa raskaudessa, ehkä siskon lapsena...



Saa sanoa tyhmäksi, mutta näin minä uskon.

Kirjoitin tuossa, että mielestäni sielu menee taivaaseen ja sitten myöhemmin, että samat sielut syntyvät uudelleen lähelle toisiaan. Uskon siis sielunvaellukseen, mutta että sielut " saavat hengähtää" välillä taivaassa ja syntyvät taas uudelleen kun ovat valmiita.



Varmaan monella on kokemuksia sellaisesta, että näette jonkun ihan tuntemattoman ihmisen, joka tuntuu niin tutulta... Kuin olisitte hänet aina tunteneet. Uskon, että tämä johtuu sielunvaelluksesta.

Koska kuoleman jälkeen luvataan, että sielu saa olla rauhassa ikuisesti taivaassa.



Ja onhan Jeesus nimeltä kutsunut meidät kaikki luokseen, eihän yhdellä sielulla voi olla usean eri henkilön nimeä...

Esimerkiksi elokuva Ihmeellinen on elämä. Jos jotain lohduttaa tuo ajatus, niin miksi teidän täytyy pilata se?

Sehän on vain jonkun käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan näkemys asioista. Jokaisella meistä on oma usko tai epäusko eikä niistä sovi välttämättä kiistellä. Tässä ketjussa on ihmiset vain tuoneet esille mihin itse uskovat.



Minulle suurimman rauhan ja ilon (Jeesukseen uskovien) kuolleiden suhteen tuo se, että tiedän kuolleiden pääsevän ikuiseen iloon ja rauhaan taivaaseen. Tiedän, että siellä ei ole mitään hätää vaan ainainen onnellisuus. Ei itkua, ei ongelmia.



Sen sijaan olisi aika ahdistavaa jos sielu vain kiertäisi ruumiista toiseen, kokien aina uudestaan ja uudestaan maalliset ongelmat ja tuskat. Taivaassa ei näitä ongelmia ole (sairauksia yms).

ilm 12:5

Matt. 19:14

Luuk. 1:17



Olishan näitä lasten menemisiä taivaseen enempikin, kun jaksaisi etsiä. mutta siis tässä sitten tullaan siihen että meitä raamatun tulkitsijoita on yhtämonta kuin on lukijaa ja uskovaa.

sielunvaellus kuulostaalähinnä Helvetille.????

Vierailija:

sielunvaellus kuulostaalähinnä Helvetille.????

Vaikka niinhän on sanottu, että me ihmset emme osaa edes kuvitella kuinka paha paikka helvetti on, lienee monin kerroin pahampaa kuin kuviteltu sielun kiertäminen maallisesta ruumiista ja tuskasta toiseen.

Ennen syntymistämme fyysiseen kehoon, saamme itse päättää millaiseen elämään tulemme. Millaiseen perheeseen, millaiseen elämään.. millaisia ovat ne ongelmat joita haluamme käsitellä tulevassa elämässämme. Joillakin se voi olla esimerkiksi ihmissuhteet, silloin hän on valinnut elämäänsä asioita joissa tämä näkyy. Olemme täällä kehittyäksemme, kasvaaksemme henkisesti. Kun olemme oppineet sen asian, jonka vuoksi olemme tänne tulleet, on aika lähteä.



En osaa tätä tarpeeksi selittää, mutta kannattaa lukea Sylvia Brownen kirja " kahdessa maailmassa" , se antaa paljon vastauksia näihin asioihin.



Kannattaa myös katsoa tämä linkki, liittyy asiaan :

http: //www. taivaankaari. fi/esittelyt/kam. html

Vierailija:

Ennen syntymistämme fyysiseen kehoon, saamme itse päättää millaiseen elämään tulemme. Millaiseen perheeseen, millaiseen elämään.. millaisia ovat ne ongelmat joita haluamme käsitellä tulevassa elämässämme. Joillakin se voi olla esimerkiksi ihmissuhteet, silloin hän on valinnut elämäänsä asioita joissa tämä näkyy. Olemme täällä kehittyäksemme, kasvaaksemme henkisesti. Kun olemme oppineet sen asian, jonka vuoksi olemme tänne tulleet, on aika lähteä.

Sen sijaan uskon, että Jumala valitsee tietyn ihmisen aina tiettyyn perheeseen, esim. sairaan lapsen ehkä sellaiseen perheeseen joilla on henkisiä voimia hoitaa lasta tai kovin ujon ja aran lapsen perheeseen jotka osaavat herkästi reagoida lapsen tarpeisiin. Tämä ei tietenkään ole täysin yksinkertainen ja mustavalkoinen juttu mutta näin uskon asian menevän.

Tuo lainaamani teksti on hieman outo. Minne tuon uskomuksen mukaan sielu lähtee? Mitä sen jälkeen tapahtuu?

Maailmassa riittää eri uskontoja ja kannattaa olla aina tarkka mihin uskoo.

sen jälkeen kun ihminen kuolee, sielu lähtee sinne taivaaseen kutsumaanne paikkaan, toiseen ulottuvuuteen. Sinne mistä kaikki olemme tulleet ja jonne ihan joka-ainoa meistä myös päätyy. Sen jälkeen, viivähdämme tuolla haluamamme ajan, ja synnymme uudelleen. Tai, mikäli olemme jo oppineet kaiken mikä tarkoituksenamme on oppia, jäämme sinne. Siellä " toisella puolen" on ihan erilainen aika käsitys kuin meillä täällä, siellä meidän käsittämämme vuodet kuluvat silmänräpäyksessä.

Vierailija:

Vierailija:

Ennen syntymistämme fyysiseen kehoon, saamme itse päättää millaiseen elämään tulemme. Millaiseen perheeseen, millaiseen elämään.. millaisia ovat ne ongelmat joita haluamme käsitellä tulevassa elämässämme. Joillakin se voi olla esimerkiksi ihmissuhteet, silloin hän on valinnut elämäänsä asioita joissa tämä näkyy. Olemme täällä kehittyäksemme, kasvaaksemme henkisesti. Kun olemme oppineet sen asian, jonka vuoksi olemme tänne tulleet, on aika lähteä.

Sen sijaan uskon, että Jumala valitsee tietyn ihmisen aina tiettyyn perheeseen, esim. sairaan lapsen ehkä sellaiseen perheeseen joilla on henkisiä voimia hoitaa lasta tai kovin ujon ja aran lapsen perheeseen jotka osaavat herkästi reagoida lapsen tarpeisiin. Tämä ei tietenkään ole täysin yksinkertainen ja mustavalkoinen juttu mutta näin uskon asian menevän.

Tuo lainaamani teksti on hieman outo. Minne tuon uskomuksen mukaan sielu lähtee? Mitä sen jälkeen tapahtuu?

Maailmassa riittää eri uskontoja ja kannattaa olla aina tarkka mihin uskoo.