Lue keskustelun säännöt.
Lääkäripula - mitä ennen tehtiin toisin
19.08.2022 |
Lääkäripulasta etenkin pienemmillä ja syrjäisemmillä paikkakunnilla tulee jatkuvasti uutisia, mutta se mikä minua ihmetyttää, on että miksi samanlaista pulaa ei ollut aikaisemmin.
Eli mitä joskus aikaisemmilla vuosikymmenillä tehtiin eri tavalla, niin että myös pienempien ja syrjäisten paikkakuntien terveyskeskuksiin löytyi sinne työhön halukkaita lääkäreitä, vaikka ne paikkakunnat olivat silloin ihan yhtä (tai jopa nykyistä enemmänkin) "kaukana kaikesta" kuin nykyäänkin
Kommentit (19)
Lääkäripula helpottuisi rutkasti jo ihan sillä, että nykyistä useampi lääkäri tekisi osa-aikaisen työn sijaan täyttä työpäivää. Suuri palkka mahdollistaa sen, että valtava osa lääkäreistä tekee osa-aikatyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan lääkäri oli iso herra pienellä paikkakunnalla. Osa paikallista yläluokkaa. Nyt hän on tavallinen tallaaja muiden joukossa ja hyville ansoille voi päästä paremmillakin seuduilla. Kun olt elämäsi tehnyt jollain seudulla, niin harvaa kiinnostaa lähteä ihan vieraalle paikkakunnalle, jos on vaihtoehtoja.
Ennen ei menty heti lääkäriin, vaan vaivat hoidettiin kotona ja kansanparantajia.
Vierailija kirjoitti:
Väestön ikärakenne oli tasapainossa. Nyt on mummoa ja ikätanttaa niin maan perhanasti.
Eikö pappaa ja ikäkalevia lainkaan?
Käsittääkseni ennen oli sihteerit?
Lääkäreiden aikaa menee ns. 'kirjaamiseen', johon voi upota paljonkin aikaa.
Esimerkkinä erikoislääkärillä (ykstyinen) käynti: lääkäri arviolta 60+ vuotias, pätevä ns. alallaan, MUTTA vastaanotosta meni valehtelematta yli puolet siihen kun teki 'tietokonehommia'. Työterveys maksoi, jos olisin itse maksanut olisin vaatinut hinnan ns. lyhyemmän ajan perusteella.
Oli tiettyjä syitä miksi hänen piti käyttää aikaa koneella, mutta ns. 'kahdella sormella naputtelu' ja 'mistäs tämän sai nyt tulostettua' tai 'no missä se lomake nyt olikaan...' jne. ei ollut tehokasta.
Jos huoneessa olisi sihteeri joka olisi hoitanut koneella hommat ja lääkäri VAIN tutkinut olisin ollut max 15 min ulkona, nyt meni melkein 45min.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäripula helpottuisi rutkasti jo ihan sillä, että nykyistä useampi lääkäri tekisi osa-aikaisen työn sijaan täyttä työpäivää. Suuri palkka mahdollistaa sen, että valtava osa lääkäreistä tekee osa-aikatyötä.
Yhä useampi lääkäri on nuori nainen, jolla on pienet lapset ja haluavat antaa lapsillekin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäripula helpottuisi rutkasti jo ihan sillä, että nykyistä useampi lääkäri tekisi osa-aikaisen työn sijaan täyttä työpäivää. Suuri palkka mahdollistaa sen, että valtava osa lääkäreistä tekee osa-aikatyötä.
Niinpä. palkat pienemmiksi, lisää lääkäreitä tai osa-aikatyölle kielto ellei kyseessä ole perhevapaa, vuorotteluvapaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian vähän opiskelupaikkoja, hakijoita kyllä riittäisi. Ja paikkoja ei ammattikunta halua enempää avata, koska palkkataso laskisi määrän kasvaessa. Eli ihan poliittinen syy, joka johtuu ahneudesta.
Nykyisin suurin osa menee lääkikseen palkan takia, ei siksi, että oikeasti kiinnostaa kyseinen työ. Ennen oli kunnia-asia hoitaa työnsä kunnolla. Nyt tehdään vain pikkuisen ja vaaditaan siitä kymppitonnin palkka, koska on niin vaativaa sanoa asiakkaalle, ettei sinua mikään vaivaa. Seuraava!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitomenetelmiä oli kai huomattavasti vähemmän ja ne olivat yksinkertaisempia - tyyliin ota buranaa ja mene kotiin.
Nyt pitää tehdä enemmän suuremmalle joukolle potilaita.
Menneistä vuosikymmenistä voisi kertoa erään lappilaisen kunnanlääkärin näkökulmasta, kun oli yksin ainoana lääkärinä koko kunnassa. Välillä kävi sijaistamassa toisen kunnan lääkäriä, jotta hän pääsi välillä lomalle.
Silloin hän saattoi joutua tekemään jopa leikkauksia silloisessa kunnansairaalassa ja antaa aihetta kirjailijatutun romaaniin Ei loitsu eikä rukous. Ei todellakaan ollut kyse siitä, että olisi ollut vähemmän hoitoja kuin nykyisin!
Vasta viime aikoina juuri ennen tätä nykyiseen etäpalveluun siirtymistä oli käytössä tuo "ota buranaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjaamista/tietokonehommia oli vähemmän. Koska sanelivat koneelle lääkärikäyntien asiat? Sihteeri ym purki ne sanelukoneelta.
Ennen ei elämä keskittynyt kaupunkeihin, joten opiskelujen jälkeen palattiin kotiseudulle.
Ennen jopa oltiin kotoisin sieltä jostain, nyt miljoonat ihmiset asuvat yliopistokaupungeissa jo valmiiksi.
Ennen suuret ikäluokat olivat töissä ja paljon pienempi määrä vanhuksia vain muutaman vuoden eläkkeellä.
Nyt on suuret ikäluokat eläkkeellä, eletään yhä vanhemmaksi ja sairaammaksi.
Myös nuoret ovat sairaampia, kroonisia sairauksia on monilla. Osa elintavoista johtuvia, osa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäripula helpottuisi rutkasti jo ihan sillä, että nykyistä useampi lääkäri tekisi osa-aikaisen työn sijaan täyttä työpäivää. Suuri palkka mahdollistaa sen, että valtava osa lääkäreistä tekee osa-aikatyötä.
Sekä se lääkäripula. Lääkäri voi aivan hyvin sanella, että tulen teille töihin, jos saan aina perjantait vapaaksi.
Kunta ottaa mieluummin lääkärin ma-to kuin on kokonaan ilman omaa lääkäriä.
Milloinkahan se aloittajan tarkoittama "ennen" oikein on mahtanut olla?
Muutama tekijä kuitenkin:
- Ikärakenne oli erilainen. Väestömäärästä isompi osuus oli työikäisiä kuin nykyään on, siinä samalla lääkärien. Vanhuksia oli olennaisesti vähemmän kuin nykyään, ja vanhukset sairastavat paljon.
- Lääkäriin ei menty niin helpolla, miehet varsinkaan.
- Lääketiede on kehittynyt. Yhä useampia tauteja voidaan hoitaa, ja ihmiset tietävät sen, ja osaavat vaatia sitä hoitoa myös. Samalla lääkäreille aukeaa yhä enemmän mahdollisuuksia erikoistua jollekin alalle, eikä terveyskeskustyö (eli se sama, mitä ennen tekivät kunnanlääkärit) enää kiinnosta. Myös julkisia resursseja pistetään yhä enemmän erikoissairaanhoitoon, päinvastaisista puheista huolimatta. Terveyskeskukset ruuhkautuvat ja entisestään ankeuttavat niissä työskentelyä.
Sitä voi kyllä miettiä, onko Suomessa pahempi lääkäripula kun muissa maissa, joissa lääkärien osuus väestöstä on yhtä suuri. Viitteitä tästäkin on saatu. Yksi syy voi olla työterveyshuolto, joka, vaikka onkin ideana kaunis, on johtanut siihen, että suuri osa lääkärikuntaa hoitaa töissäolevien pikkuvaivoja samalla kun köyhemmän väen vakavatkin ongelmat jäävät huomiotta (esim. lastenpsykiatrian katastrofaalinen tila).
Sihteereistä luopumista moni syyttää, mutta olen itse tavannut nuorempia lääkäreitä, jotka ihmettelevät, mitä se muka aikaa säästäisi jos olisi sihteeri, kun hänelle joutuisi kuitenkin sanelemaan asiat. Mieluummin nopeasti kirjaavat kaiken itse. Tietojärjestelmän toimivuudella kyllä on vaikutusta, ts. onko jossakin yhdellä ja samalla sivulla se kaikki, mitä jonkin peruspotilastapauksen yhteydessä joutuu kirjauksia tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Kirjaamista/tietokonehommia oli vähemmän. Koska sanelivat koneelle lääkärikäyntien asiat? Sihteeri ym purki ne sanelukoneelta.
Lääkäreiden käyttämät ohjelmat ovat lisäksi ihan susia. Jonkin ihan tavallisen asian tekeminen kuten reseptin kirjoittaminen voi vaatia pitkän taistelun koneen kanssa. Ennen raapustit sen käsin ja se oli siinä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjaamista/tietokonehommia oli vähemmän. Koska sanelivat koneelle lääkärikäyntien asiat? Sihteeri ym purki ne sanelukoneelta.
Näin toimitaan pääasiassa julkisella puolella edelleen. Vain yksityisissä lääkärikeskuksissa joutuu itse hoitamaan nuo kirjaukset.
-Lääkäri
Mun serkku on eläkkeelle kohta pääsevä lääkäri.
Hänen vinkki olisi 1 lääkäri ja 2 sairaanhoitajasihteeriä.
Yhdessä huoneessa sairaanhoitaja tekisi esitutkimuksen, sitten lääkäri tulisi paikalle ja tekisi oman diagnosin, tällä aikaa olisi toinen vst toisessa huoneessa.
Iso osa menee samojen asioiden selvittämiseen.
Kun lääkäri tulisi huoneeseen, voisi sairaanhoitaja kertoa kaikki, mitä on kerrottavaa ja hän osaisi tehdä sanelun, jossa olisi oikeat, tarvittavat tiedot.
Kun potilaat on loppu, vikan tunnin lääkäri lukee puhtaaksikirjoittajan raportit läpi. Se on nykyään nopeaa työtä
Väestön ikärakenne oli tasapainossa. Nyt on mummoa ja ikätanttaa niin maan perhanasti.