Milloin olit biletysiässä?

Kun olin fuksi eli 19-20v. Se oli lyhyt vaihe mutta hauskaa oli. 36v olin kotiäiti ja odotin kuopusta.

18 - 55 v

(mies 61 v, Espoo)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin moni kertoo ettei biletys kiinnosta. Ei ihme, että Suomi on masentuneita pullollaan. Sitä en tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus. Bilettävät harvemmin kuitenkaan ovat masentuneita.

Meinaatko, että hermomyrkyn nauttiminen tekee onnelliseksi?

Jotenkin vähän ristiriitaista..

Äläs nyt ole tyhmä. Ehkä pikemminkin se sosiaalisuus ja hetkessä eläminen. Läheskään kaikki eivät tarvitse päihteitä biletykseen. Käy hei jossain bileissä, vaikutat kovin synkältä.

Hetkessä voi elää muuallakin kuin bileissä. Vaikka ihan koko ajan ja nauttia pienistä yksinkertaisista asioista.

Voi toki, mutta onhan se toki erilaista riehaantua riemukkaasti ystävien kesken kuin ihailla auringon kiloa laiturin nokassa. Molemmilla tavoilla on paikkansa, eivätkä sulje pois toisiaan. Ei ainakaan minun elämässäni.

Eniten oli 20-25, mutta on edelleen. Saa bilettää, uskovainenkin. Ei se automaattisesti tarkoita holtittomuutta.

N53

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teininä. 21 vuotiaana lopetin sen homman täysin, koska en saanut ryyppäämisestä kavereiden kanssa enää mitään iloa.

Lopetin alkoholin juomisenkin reilu pari vuotta sitten, kun tuntui, että on mukavampi olla oma itsensä ja selvä aina. Vanhin lapseni on nyt 21 vuotias ja ei ole kertaakaan juonut alkoholia ja sama juttu hänen ystävillään. He ovat kaikki urheilullisia fiksuja nuoria ihmisiä, jotka ottavat ilonsa esimerkiksi hyvästä ruuasta.

Vaikka oletkin raitis nyt, niin alaikäisenä kännännyt ihminen on täysin mätä pas ka

Ok, no olen sitten onnellinen mätä kakka! :) Lapset ovat osin jo aikuisia upeita ihmisiä, mies on paras ystäväni ja on ollut vierelläni 25 vuotta, talo on oma, lainat maksettu jo kymmenen vuotta sitten, ansaitsen hyvin ja pidän työstäni paljon + muuta mukavaa, mutta mielestäsi mätää kakkaa.

Onneksi sinun asiasi ovat hyvin ja tasapainossa! Haleja ja pusuja!

Onko varaa puhua tasapainoisuudesta kun on tuollainen alaikäisenä ryypännyt hulttio

18-21 en silloinkaan kyllä yhtään nauttinut baari illoista mutta suostuin kuitenkin lähtemään kavereiden kanssa ulos ja aina oli yhtä tuskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin moni kertoo ettei biletys kiinnosta. Ei ihme, että Suomi on masentuneita pullollaan. Sitä en tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus. Bilettävät harvemmin kuitenkaan ovat masentuneita.

Meinaatko, että hermomyrkyn nauttiminen tekee onnelliseksi?

Jotenkin vähän ristiriitaista..

Äläs nyt ole tyhmä. Ehkä pikemminkin se sosiaalisuus ja hetkessä eläminen. Läheskään kaikki eivät tarvitse päihteitä biletykseen. Käy hei jossain bileissä, vaikutat kovin synkältä.

Hetkessä voi elää muuallakin kuin bileissä. Vaikka ihan koko ajan ja nauttia pienistä yksinkertaisista asioista.

Voi toki, mutta onhan se toki erilaista riehaantua riemukkaasti ystävien kesken kuin ihailla auringon kiloa laiturin nokassa. Molemmilla tavoilla on paikkansa, eivätkä sulje pois toisiaan. Ei ainakaan minun elämässäni.

Eivät sulje toisiaan pois tietenkään, mutta riehaantuminen ei oo kaikkien juttu. Ainakaan selvin päin. Ja humalan avulla riehaantumista seuraa aika helposti seuraavan päivän moraalikrapula. Itellä ainakin tulee ihan naurettavan pienistäkin asioista sellainen häpeä ja ahdistus seuraavana päivänä, kun ei normaalisti vaan toimis niin. Sekin toki menee ajan kans ohi, mutta alkoholin jälkeinen olotila kehossa jo kertoo, että ei se oo hyvinvointia tukeva juttu

Vierailija kirjoitti:

Ensin siinä 20-25. Sitten 35-40. Nyt oon jo vähän rauhoittunut, kun ei jaksa enää valvoa. Mummoutuminen siis alkanut.

N42

Minä jaksan helposti valvoa, mutta ei minua kiinnosta missään  valvoa missään erityisessä seurassa vaan istun mielummin kotona tietokoneen ääressä vaikka aamuyöhön asti. Ihmisiä on mukavinta tavata päiväsaikaan selvinpäin kahvilassa ja heidän kanssaan ehti hyvin jutella ne isommat ja pienemmät asiat 2-3 tunnin aikana. Kuuntelen myös mieluiten musiikkia keskittyneesti omista stereoista eikä siihen liity tanssimista vaan kuuntelen enemmänkin laulun sanoja ja siinä soitettavia instrumentteja. Lisäksi minua kiinnostavat erilaiset musiikin tekemiseen liittyvät taustatekijät kuten mihin albumin nimi viittaa tai ketä muusikoita levyllä soittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovin moni kertoo ettei biletys kiinnosta. Ei ihme, että Suomi on masentuneita pullollaan. Sitä en tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus. Bilettävät harvemmin kuitenkaan ovat masentuneita.

Meinaatko, että hermomyrkyn nauttiminen tekee onnelliseksi?

Jotenkin vähän ristiriitaista..

Äläs nyt ole tyhmä. Ehkä pikemminkin se sosiaalisuus ja hetkessä eläminen. Läheskään kaikki eivät tarvitse päihteitä biletykseen. Käy hei jossain bileissä, vaikutat kovin synkältä.

Hmm... Olen hyvin sosiaalinen jo työelämässänikin, eli reipas kahdeksan tuntia päivässä, se riittänee minulle. Hetkessä elän aina, siihen ei alkoholia tarvita. Olen peruspositiivinen ihminen ja en jahkaile menneitä tai tulevia paljoakaan. En ole myöskään katkera tai vihamielinen niin kuin sinä taidat olla.

Minulla on paljon samanlaisia upeita ihmisiä lähelläni ja juu, tänään olimme ajatelleet juhlia perheeni kanssa grillaten omalla pihalla. Mietin tässä jo mitä herkkuja grillaisimme, kanaa, kasvisvartaita, maissia tai jotain vastaavaa ainakin omasta maasta nostettujen perunoiden kanssa. Pitääpä vähän etsiä hyviä reseptejä!

Vierailija kirjoitti:

18-21 en silloinkaan kyllä yhtään nauttinut baari illoista mutta suostuin kuitenkin lähtemään kavereiden kanssa ulos ja aina oli yhtä tuskaa.

Sama oli minulla. Lähdin kavereiden seuraksi, join, tanssin ja huusin liian kovalla pauhaavan musiikin yli ystäville, mutta eivät ne illat olleet oikeasti kivoja. Sen jälkeen oli ääni käheänä, korvissa tinnitti ja rahaa oli mennyt kohtuuttoman paljon.

Lopetin vaareissa ja yökerhoissa käymisen 21 vuotiaana kokonaan ja sen jälkeen ei ole edes tehnyt mieli minnekään. Työkavereiden kanssa olin kerran laivalla risteilyllä aikaa ennen koronaa ja se oli ihan hauska ilta, koska kukaan ei juonut paria lasillista enempää ja saimme kerrankin juteltua kunnolla. En kuitenkaan lähtisi sellaiselle enää ohan heti, vaan ehdottaisin mielummin vaikka piknikkiä Suomenlinnassa.

23-27, sinkkuna ja opiskelija.

Lopetin baareilun 30 vuoden tienoilla. En enää kehdannut mennä lasten joukkoon yli-ikäisenä. Lisäksi oli perhe ja työ joten ei ollut edes aikaa.

Tein lapset 20-24 v. Bilettämisen aloitin kun lapset oli yli 10 v eli noin 35-vuotiaana. Vieläkin biletän muutaman kerran vuodessa. Olen nyt 60-vuotias kahden lapsenlapsen mummo.

20-25-vuotiaana biletin ja kivaa oli. En senkään jälkeen ole kotiin jumittanut mutta bilettäminen ei enää jaksa kiinnostaa. Käyn ravintoloissa syömässä, terassilla ja istutaan iltaa ystävien kanssa, bilettämistä se ei ole. Toki joskus kun lapset on hoidossa, saattaa sitä riehaantuakin esim. poolpartyissä tai brunssilla, mutta järki pysyy kaikilla päässä. Aikuisen ihmisen pääasia ei enää ole pää täyteen ja baariin.

18-65 ja jatkuu edelleen.

Biletin paljon kun olin 12-15 -vuotias, sitten lopetin touhuun, koska se oli lapsellista. Siis koulubileissä ja kotibileissä kävin. 36-vuotiaani oli jo niin paljon vastuuta muista ihmisistä, että ei olisi tullut kysymykseenkään.

Mitä väliä iällä on? Miksi Sannan ikäinen on se kauhistelun asia?

Kyse on siitä, että hän on ehkä maamme vastuullisimmassa virassa.

Itselläni "parhaat" biletysvuodet olivat 26-30.

Nyt ikää 33, eikä Alko enää maistu. Krapulat kestävät viikon eikä Pollari enää kestä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä iällä on? Miksi Sannan ikäinen on se kauhistelun asia?

Kyse on siitä, että hän on ehkä maamme vastuullisimmassa virassa.

Itselläni "parhaat" biletysvuodet olivat 26-30.

Nyt ikää 33, eikä Alko enää maistu. Krapulat kestävät viikon eikä Pollari enää kestä.

Siis PÄÄ ei enää kestä.

Sain lapsen 23-vuotiaana. Siihen loppui biletys. Ei ole aikaa, jaksamista tai mielenkiintoa pienen lapsen äitinä enää. Joskus harvoin pääsen vapaalle, niin voin kavereiden kanssa mennä yökerhoon/baariin. Olen 25-vuotias nyt.

Kovin "biletysikä" sijoittuu yleensä 18-25v väliin, ennenkuin rupeaa muutkin jutut olemaan mielessä.

Toisaalta taas ei kukaan voi "biletysikää" määrittää, koska jokainen tekee ihan mitä huvittaa.