Lue keskustelun säännöt.
En uskalla sanoa psykoterapiassa sitä että mikään ei oikein tunnu miltään. Neuvoja?
16.08.2022 |
Osaan nauraa ja itkeä mutta ne ei tunnu syvemmin missään. Tunteet jää pintapuolisiksi ja lieviksi. Olen elänyt traumaattisen lapsuuden ja erilaisia asioita on tapahtunut myös nuorena aikuisena.
Kommentit (25)
Tämän aloituksen täytyy olla keksitty juttu. Noin olennainen asia olisi tullut ilmi jo psykiatrin kolmella haastattelukerralla b-lausuntoa varten eli terapia-arviossa. Ja se lukisi siinä b-lausunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tyypillistä jos on masentunut.
Minun jäi kertomatta paljon sellaisia asioita ja solmuja, jotka oikeasti ovat päällimmäisiä ongelmia elämässäni, koska en ilmeisesti oikein luottanut terapeuttiini niin että olisin voinut vapaasti puhua. Tämän yhdenkin terapeutin löytäminen vei puolitoista vuotta, ei ollut realistista "kokeilla kunnes löytää jonkun jonka kanssa kemiat sopivat yhteen".
se onki hiukan prceestä, että pitäis terapiaa tarvivan lukea ensin alan asiantuntijaksi, että osaa hankkia oikeanlaisen hoidon itselleen. Sitten pitäis olla loputtoman jaksava sen hoidon järkkäämisessä, vaikka se hoidontarpeen syy olis vieny tavallisetki voimat.
onhan se kyllä kallista lystiä käydä terapiassa olemassa hiljaa. ja kai aika turhaakin?