Olenko itsekäs? Laitan kuopuksen osa-päivähoitoon vaikka olen kotona.

ja oli kauheaa, kun lapsi itki ihan kauheasti joka kerta. Ei lohduttanut minua paljon, kun itku kuulemma loppui pian lähdettyäni. Lapsihan luovutti jollain tapaa, kun äiti sitten lähti. En itse suosittele, mutta oli melkein pakko lähteä töihin. nyt 3-vuotiaana paljon isompi ja kypsempi. Hoitajat oli tosikoita ja välinpitämättömiä. Työkkärin työllistettyjä. Kurjaa. Nyt poika taas kotona turvassa, ihanaa! Avoimissa päiväkodeissa käydään.

ku mun mielestä sun pitäisi miettiä sitä myös esikoisen kannalta. mitä hän ajattelee kun toinen menee hoitoon, ja hän ei pääse? tai mitä ajattelee kuopus kun joutuu hoitoon, ja esikoinen jää kotiin? siinä mielessä olet kyllä itsekäs, kun et tätä näkökulmaa näe.

hoitoon kun vanhin menee eskariin. Tai kun yksi viedään kerhoon ja muut eivät pääse. Tässä tehdään ongelma asiasta, joka ei ole ongelma.

Itse varmaan laittaisin kahtena päivänä 5-7 h. Tarkoittaisi sitä, että lapsi söisi aamiaisen, lounaan, nukkuisi päikkärit ja vielä söisi välipalankin hoidossa.



Kolmessa tunnissa ei ehdi juuri mitään....

Kukaan muu ei tunne lapsianne taatusti paremmin kuin sinä. Ei edes oma miehesi, jos nimenomaan sinä olet ollut kotona tähän asti... Eli turhaa on muiden huudella tuota " ei-alle-3-vuotiaana" -mantraa, kun lapset ovat yksilöitä. Varmasti huomaat nopeasti, miten teidän lapsi reagoi osapäivähoitoon, ja voit sitten pähkäillä tarvittaessa valintaa uusiksikin (vaikka tuskin on tarvetta!).



Ja harvaa pientäkään lasta lyhyet hoitopäivät oikeasti muutenkaan vahingoittavat, jos hoitopaikka on turvallinen (pysyviä hoitajia ja riittävästi motivoitunutta henkilökuntaa). Itse asiassa on olemassa jopa päinvastaisiakin tutkimustuloksia, puhumattakaan omakohtaisista kokemuksista (siis jo aikuisikään ehtineiden)! Ja todellakin 2,5-vuotias on jo niin iso, että ymmärtää hyvin puhetta ja saattaa hyvinkin vain aidosti ilahtua lasten leikkiseurasta parina aamupäivänä viikossa ilman äitiäkin.



Eli vie ihmeessä, jos teille on sellainen mahdollista taloudellisesti! Varmaan suurinta mökää pitävät ne, joilla vastaavaa tilaisuutta ei koskaan ole tullut eteen... Kateelliset tai epävarmat äidit yleensä pitävät suurinta ääntä omien valintojensa puolesta.

Kannattaa varmaan vain joustaa tuossa ajassa tosiaan sen verran, että määritteleen sen olevan 3-4 tuntia kerrallaan ja 2-3 päivänä viikossa (riippuu, miten homma lähtee käyntiin ja miten lapsi viihtyy). Jos lapsi syö kotona aamupalan, ehtiikö hän mukaan aamun leikkeihin vai jääkö piipahdus vain ulkoilun mittaiseksi + ruokailu...?



Meidän päiväkodissa on aamupiiri n. klo 9 ja ulos mennään n. klo 10. Lounas syödään viim. klo 11.30, ja sen jälkeen mennään päiväunille. Paras rytmi minusta on ollut sellainen, että osapäivälapsi tulee heti aamulla (8-8.30) aamupalalle ja lähtee lounaan jälkeen kotiin. Näin hän pääsee paremmin leikkeihin mukaan. Jos aamupalan haluaa antaa mieluummin kotona, kannattaa tähdätä suoraan ulkoiluun (muuten menee eestaas pukemiseksi). Päiväunien nukkuminen päiväkodissa ei minusta edistä LAPSEN asiaa, kun eihän hän siinä saa leikkiseuraa ;) Toki joillekin se on paras vaihtoehto siksi, että lapsi on kotona huono nukkumaan... Eli miettikää aikataulua kaikelta kannalta ja kokeilkaa teille sopiva malli.



Itselläni ainakin on vain hyviä kokemuksia osapäivälapsista, joiden vanhemmat on aidosti miettineet kokonaisuutta lapsenkin kannalta. Eli et ole mielestäni ainakaan liian itsekäs, ennemminkin terveen itsekäs, ja ehkä jopa epäitsekäs (jos lapsi innostuu asiasta itsekin). Moni jättää nimittäin osapäivähoitomahdollisuuden käyttämättä vähemmän jaloista syistäkin, kun se on aika kallis ja vaivalloinen vaihtoehto... Kerhoilu ei aina ole paras vaihtoehto! Toki alle 3-vuotiaalle riittää usein kotihoito, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö muutakin voisi soveltaa ja etteikö se voisi olla jopa lapsenkin kannalta ihan mukavaa ja hyödyllistä.

Joten vähän kade kyllä olen : (

Onnea sulle ja lapselle tosin!

Odotin melkoista ristiinnaulitsemista...



No 54 oli huolissaan esikoiseni hyvinvoinnista :) Et tainnut lukea tekstiäni/tekstejäni kunnolla, eli esikoinen on esikoulussa silloin kun kuopus on hoidossa. Eli kumpaakaan lasta ei olisi kotona, vaan minä saisin opiskella rauhassa.



Täytyy vielä miettiä tuota 3 tuntia ja jutella hoitopaikan kanssa, mikä olisi heidän mielestä paras järjestely. Haluaisin kuitenkin, että poika nukkuisi päiväunet kotona. Hoito ei ole siis vielä alkanut, alkaa parin viikon päästä.



Kiitos jälleen vastanneille!



ap

Et ole mielestäni itsekäs. Mä olen kolmelapsisen perheen nuorin, asuin rivarissa, jossa olin nuorin. Äiti oli kotona siihen asti, kunnes menin eskariin tai kouluun, en oikein muista.



Onneksi äiti vei mua aina välillä puistoon, seurakunnan päiväkerhoon jne. Oikeastaan mun rakkaimmat lapsuusmuistot on tarhasta, siis eskarista.



Kotona olemisesta muistan sen, että aika kului hitaasti, aina odotin, et kaverit tulis kotiin hoidosta ja yritin houkutella äitiä pelaamaan miljoonatta kertaa jotain pelejä, mitä se ei kuitenkaan kovin tohkeissaan jaksanut pelata.



En ole vieläkään erityisen sosiaalinen ja mun on vähän vaikea tutustua ihmisiin. Mua varmaan pidetään sosiaalisena, koska olen kova puhumaan jne. en pelkää sanoa mielipidettäni - mutta en ole kovin hyvä kuuntelemaan tai ajattelemaan asioita muilta kuin omalta kannaltani. Uskon, että olisin oppinut enemmän sosiaalisia taitoja, jos olisin lapsuudessani ollut enemmän tekemisissä toisten, ikäisteni lasten kanssa tasa-arvoisena. Perheen nuorimpana mua kuitenkin aina kohdeltiin vähän eritavalla, ikäeroa veljeen on 3 ja isosiskoon 6 vuotta.

Äiti hoiti hyvin ja lapsuuteni oli tosi rauhallinen - en valita, mutta kyllä kerho oli minusta aina kivaa vaihtelua.



Itse olin 3 v hoitovapaalla oman lapseni kanssa - huonointa päiväkodissa mun mielestä on se, että päivät saattavat venyä liian pitkiksi. Sun tapauksessa osa-aikahoito kuulostaa hyvältä.