Mieheni sisko valitsi kuolleen lapseni nimen, omalle tyttärelleen

Jöpö höpö

Jos se luuli että olet aivan otettu

Vierailija kirjoitti:

Jos se luuli että olet aivan otettu

Vaikka taustalla olisikin ollut kaunis ajatus niin olisihan sitä ollut fiksua kysyä etukäteen.

Onko lapsi tosiaan nimetty sinun lapsesi mukaan, vai onko vain saman niminen? Niissä on iso ero. Olen pahoillani puolestasi, mutta en usko että kukaan nimeää omaa lastaan toisen kuolleen lapsen mukaan. Ehkä hän on jo kauan sitten päättänyt antavansa kyseisen nimen, jos tytön saa (kuten itse tein), tai nimi on heidän suvussaan käytössä.

Otan osaa! Kuinka vanha lapsesi oli kuollessaan?

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi tosiaan nimetty sinun lapsesi mukaan, vai onko vain saman niminen? Niissä on iso ero. Olen pahoillani puolestasi, mutta en usko että kukaan nimeää omaa lastaan toisen kuolleen lapsen mukaan. Ehkä hän on jo kauan sitten päättänyt antavansa kyseisen nimen, jos tytön saa (kuten itse tein), tai nimi on heidän suvussaan käytössä.

Eräs sukulaiseni on saanut nimensä tuttavaperheen lapsen mukaan, joka kuoli vähän ennen sukulaiseni syntymää.

Jos nimi on tavanomainen, tuskin kukaan kiinnittää edes huomiota siihen että on sama nimi. Vähän eri juttu on, jos kyseessä on todella erikoinen nimi.

Hmm... Jos kaikki lapsen etunimet ovat samat kuin omalla lapsellasi, pitäisin sitä jo outona.

Osoittaahan tuo nyt täyttä urpotta. Miksei voisi valita jotain muuta nimeä. Onneksi ette ole läheisiä, ehkette tule olemaan paljon tekemisissä. Itse en olisi tuollaisen jälkeen lainkaan tekemisissä. Sydämetön teko.

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi tosiaan nimetty sinun lapsesi mukaan, vai onko vain saman niminen? Niissä on iso ero. Olen pahoillani puolestasi, mutta en usko että kukaan nimeää omaa lastaan toisen kuolleen lapsen mukaan.

Ehkä hän on jo kauan sitten päättänyt antavansa kyseisen nimen, jos tytön saa (kuten itse tein), tai nimi on heidän suvussaan käytössä.

Mikä se ero käyvännössä on? Ap joutuu kuulemaan miten hänen kuolleen lapsensa nimeä käytetään jatkuvasti saman perhepiirin lasta puhuteltaessa. Mikään nimi ei voi olla niin uskomattoman spesiaali ja välttämätön, että tarvitsisi tuolla tavoin loukata sukulaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi tosiaan nimetty sinun lapsesi mukaan, vai onko vain saman niminen? Niissä on iso ero. Olen pahoillani puolestasi, mutta en usko että kukaan nimeää omaa lastaan toisen kuolleen lapsen mukaan.

Ehkä hän on jo kauan sitten päättänyt antavansa kyseisen nimen, jos tytön saa (kuten itse tein), tai nimi on heidän suvussaan käytössä.

Mikä se ero käyvännössä on? Ap joutuu kuulemaan miten hänen kuolleen lapsensa nimeä käytetään jatkuvasti saman perhepiirin lasta puhuteltaessa. Mikään nimi ei voi olla niin uskomattoman spesiaali ja välttämätön, että tarvitsisi tuolla tavoin loukata sukulaista.

Ja sukulaisuus on tässä oleellista siksi että sekä kuolleella että elävällä lapsella on samoja sukulaisia ja ovat varmasti tekemisissä jossain määrin. Ei kuolleen lapsen nimeä anneta toiselle lähipiirin lapselle.

Miehesi ei ilmeisesti ole tämän kuolleen lapsen isä, ettekä ole läheisiä tuon siskon kanssa. Oletteko varmoja että miehen sisko edes tiesi asiasta?

Mikäs sille tuli?

Et sinä voi mitään nimeä omia, eikä kenenkään velvollisuus ole kysellä sinulta lupia nimen antamiselle. Mistä tiedät, vaikka tämä ihminen olisi jo ennen sinua päättänyt antaa kyseisen nimen lapselleen?

Miksi sinä annoit lapsellesi saman nimen kuin minkä miehesi sisko oli aikonut antaa omalle lapselleen?

Meidän suvussa kuoli pieni poika, Paavo. Perheen seuraava lapsi, joka oli poika sai saman nimen. Tämä tosin tapahtui 1920-luvulla. Ilmeisesti ollut yleinenkin käytäntö menneinä aikoina. En itse tykkäisi, ehkä toisena nimenä, joka ei olisi kutsumanimi. Oletko kysynyt mikä lapsen kutsumanimi on? Koska kummityttönikään etunimi ei ole kutsumanimi, ja tämä oli vanhemmille alusta saakka selvää. Hänen nimet vain sointuvat paremmin juuri tässä järjestyksessä. En usko että on haluttu sinua ja perhettäsi loukata. Mutta ymmärrän mitä koet. Olisi ehdottomasti pitänyt keskustella nimestä teidän kanssa.

Ajattele niin, että kuollut lapsesi ei halunnut syntyä sinulle vaan tuolle miehen siskolle. Tätä kautta hän pääsee toteuttamaan elämäntehtäväänsä.

Oliko joku niinkin uniikki ja erikoinen kuin Aino, Aada, Sofia tms. tusinanimi.

Todella sydämetöntä ja tahditonta. Ihankuin haluaisivat unohtaa lapsesi olemassaolon, olkoon vaikka Liisa. Nyt sinun lapsesi voidaan unohtaa kun on uusi Liisa. Loukkaantuisin todella pahasti tuosta.

Siis oliko pelkkä etunimi sama, vai oliko sama etunimi ja toinen nimi myös?

Milloin se kuoli?

Ethän sinä voi tietää, milloin tuo nimi on valittu lapselle. Ties vaikka olisi valittu jo ennen lapsesi kuolemaa.

Hauska provo. Mulla muuten seisoo, tiedoksi leidit.