Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskotko matkaan ajasta ikuisuuteen?
12.08.2022 |
Vesa-Matti Loiri kertoi jatkavansa matkaa ajasta ikuisuuteen. Uusi matka alkaa, jota odottaa innolla. Nyt julkkikset toivottavat hänelle hyvää uutta matkaa. Kuulostaa hyvin oudolta höpinältä aikuisilta ihmisiltä. Samaa tapahtuu monesti hautajaisten muistokirjoituksissa, luullaan, että tavataan rajan takana, kaarisillan takana. Uskotko sinä kuoleman jälkeiseen elämään. Miksi? Vai onko se itse asetettu lohtu, ettei tarvitse syventyä miettimään lopullisuutta?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Ajasta ikuisuuteen on kyllä hieno ja kuvaava sanavalinta. Eletään kehossa, johon aika vaikuttaa. Sitten siirrytään ikuisuuteen, jossa meillä ei ole enää kehoa jolla tätä maailmaa ja aikaa aistittais
Eli kielikuva, joka on vapaa tulkinnoille. Tarkoittaa sitä, että ihminen kuolee. Hänellä oli synnyinaika ja kuolinaika, ja niiden välillä elämänsä päivät. Sen jälkeen niitä ei hänellä ole, vaan ikuisuus - mikä se sitten onkaan. En pidä tuota kielikuvaa edes uskonnollisena, vaan, neutraalina kielikuvana kuolemalle.
Etenkin ilman uskonnollista asiayhteyttä kielikuva on helppo, tuolla ihmisellä ei ole enää aikaa laskussa vaan on vaan kuollut ikuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tyhmyydestä sitten jos ei pelosta?
Haluaisin olla paikalla ja nähdä sun ilmeen kun oot ylittänyt rajan. Tästä on tuhansia ateistien kertomuksia, missä he ovat olleet kliinisesti kuolleita ja saatu elvytettyä takaisin. Virsi ollut täysin eri takaisin tullessa.
Mitä sitten? Kuolemanrajakokemukset ovat varsin hyvin ymmärretty neurologinen ilmiö. Aivot menevät näytönsäästötilaan ja hapenpuute aiheuttaa kaikenlaisia aistiharhoja.
Ei ole kyse hapenpuutteesta tai hallusinaatioista.
Esim. neurokirurgi Eben Alexanderin near desth experiencen aikana tapahtuneet tuhot aivoissa oli niin valtavat, että ne osat aivoista, jotka tavallisesti tuottaisi hallusinaatioita, olivat täysin nollassa. Hänen tapauksensa on ehkä kuuluisin, koska oli tosiaan kytkettynä laitteisiin, jotka mittasi aivotoimintoja koko ajan.
Lisäksi hän näki kokemuksensa aikana naisen, joka ohjasi häntä ja kehotti tulemaan takaisin elämään elämänsä loppuun. Alexander ei tunnistanut tätä nuorta naista ollenkaan. Vasta tästä kaikesta selvittyään myöhemmin hän tapasi biologisen perheensä, joita ei ollut koskaan nähnyt, ja heidän luonaan oli myös hänen biologisen, menehtyneen, siskonsa valokuva. Tämä sisko oli sama nainen, jonka Eben Alexander oli nähnyt near death experiencensä aikana.
Kannattaa lainata kirjastosta kirja tai Googlettaa asiasta.
Oho, miten kiva lukee tuo! Jälkimmäisestä kappaleesta ei tietenkään pysty todisteita olemaan, kun se on hänen henkilökohtainen kokemus. Mutta ylempi on mielenkiintoinen, ja alempikin kaunis tarina vaikka keksitty oliskin
Raamatussa sanotaan tämä asia selkeästi ja lyhyesti. Kuoltuaan ihminen muuttuu maaksi jälleen, mutta henki palaa Jumalan luo.
Vierailija kirjoitti:
Olen aika nuoresta pitäen uskonut, että ns. "kuoleman" jälkeen elämä jatkuu toisella puolella. Minun siskoni kävi siellä, kun oli sairaalassa ja kävi siellä toisella puolella. Hän halusi jäädä sinne, koska siellä oli niin hyvä olla, mutta hänelle kerrottiin, että sinulla on lapsi, josta pitää huolehtia, ja myös sanottiin, että valinta on täysin sinun, että voit jäädä tai palata maan päälle. Eli minun siskoni halusi pitää lapsestaan huolta ja hyvä niin, koska tuosta lapsesta on kasvanut erittäin empaattinen ja viisas ihminen. Minun ukki näki ja myös tätini näki asioita. Meidän suvussa on vain nähty ja koettu asioita etukäteen. Jos Loiri uskoi Karmaan ja jälleensyntymiseen, niin allekirjoitan sen täysin. Koska olen kokenut sen itse tässä elämässä. Näitä asioita ei pidä väheksyä, jos ei sitä itse ole kokenut. Elämä todellakin jatkuu toisella puolella ja paljon rikkaampana, kuin täällä maan päällä. Tämä meidän maapallon ihmiselämä on vain harhaa, ja täällä opitaan tietyt läksyt meidän elämän aikana, ja sitten, kun karma tullut täyteen, tai joillakin tuota karmaa ei edes ehkä ole? En tiedä, ehkä jotkut ihmiset vain syntyneet tänne näyttääkseen valoa muille? En ehkä itse kuulu siihen porukkaan, vaikka haluaisin. No, syntymä, elämä, kuolema ja jatkuu edelleen.....
Tästä ja aloituksesta tuli mieleeni upea kirja, jonka kuuntelin isäni kuoleman jälkeen, ja joka vahvisti omaa "uskoani" aiheesta: Kuolema antoi minulle elämän, Anita Moorjani.
Toivottavasti pääsenkin osaksi aikaa ja kosmosta.
Tosin olisi myös hienoa jäädä kummittelemaan vanhoihin, hylättyihin linnoihin ja vastaaviin, joita maailmassa kyllä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti pääsenkin osaksi aikaa ja kosmosta.
Tosin olisi myös hienoa jäädä kummittelemaan vanhoihin, hylättyihin linnoihin ja vastaaviin, joita maailmassa kyllä riittää.
Mehän ollaan jo osa aikaa ja kosmosta
Vierailija kirjoitti:
Uskon, joko ylös tai alas päin. Matkan suuntaan voi jokainen itse eläessään vaikuttaa.
Siellä "h*lvetissä " mahtaa olla sitten hienot bileet. 🖤
Itse syntynyt noidaksi, enkä tuohon siis usko, mutta jos yhden ylentäminen ja toisen alentaminen yleensäkin nappaa, niin tuossa touhussahan on jo logiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko universumi on niin ihmeellinen asia, etten pidä mitenkään mahdottomana, etteikö kuoleman jälkeistä elämää voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa sanotaan tämä asia selkeästi ja lyhyesti. Kuoltuaan ihminen muuttuu maaksi jälleen, mutta henki palaa Jumalan luo.
Mitä sitten? Raamattu on pelkkä kokoelma vanhoja lähi-idän paimentolaismyyttejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tyhmyydestä sitten jos ei pelosta?
Haluaisin olla paikalla ja nähdä sun ilmeen kun oot ylittänyt rajan. Tästä on tuhansia ateistien kertomuksia, missä he ovat olleet kliinisesti kuolleita ja saatu elvytettyä takaisin. Virsi ollut täysin eri takaisin tullessa.
Mitä sitten? Kuolemanrajakokemukset ovat varsin hyvin ymmärretty neurologinen ilmiö. Aivot menevät näytönsäästötilaan ja hapenpuute aiheuttaa kaikenlaisia aistiharhoja.
Ei ole kyse hapenpuutteesta tai hallusinaatioista.
Esim. neurokirurgi Eben Alexanderin near desth experiencen aikana tapahtuneet tuhot aivoissa oli niin valtavat, että ne osat aivoista, jotka tavallisesti tuottaisi hallusinaatioita, olivat täysin nollassa. Hänen tapauksensa on ehkä kuuluisin, koska oli tosiaan kytkettynä laitteisiin, jotka mittasi aivotoimintoja koko ajan.
Lisäksi hän näki kokemuksensa aikana naisen, joka ohjasi häntä ja kehotti tulemaan takaisin elämään elämänsä loppuun. Alexander ei tunnistanut tätä nuorta naista ollenkaan. Vasta tästä kaikesta selvittyään myöhemmin hän tapasi biologisen perheensä, joita ei ollut koskaan nähnyt, ja heidän luonaan oli myös hänen biologisen, menehtyneen, siskonsa valokuva. Tämä sisko oli sama nainen, jonka Eben Alexander oli nähnyt near death experiencensä aikana.
Kannattaa lainata kirjastosta kirja tai Googlettaa asiasta.
Hohhoijaa.
Alexander has not published his medical findings about himself in any peer-reviewed journal, and some critics claim he exaggerated his levels or lack of brain activity.
Kuten sanottu, kuka tahansa voi suoltaa mitä tahansa paskaa. Ei kiinnosta. Todisteita pöytään tai turvat tukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, joko ylös tai alas päin. Matkan suuntaan voi jokainen itse eläessään vaikuttaa.
Siellä "h*lvetissä " mahtaa olla sitten hienot bileet. 🖤
Itse syntynyt noidaksi
Et ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten satuja pelkureille.
En usko että ihmiset näitä pelosta keksii. Jos kuolema olis kaiken loppu, niin miksi sitä sitten tarvis pelätä, kun sen jälkeen ei olis enää olemassa?
Pelottaa ottaa vastuu omasta elämästä, mokineen ja kaikkine haaskattuine potentiaaleineen. Aika loppuu ja "sitten joiskus" ei tule.
Helpottanee ajatella että on vielä joku toinen erä jossain, kun tässä ei ollut oikein kuin harmaata pakerrusta.
Samaa vastuunpakoiluahan monet uskonnotkin ovat. Mikään ei ole omalla vastuulla/syytä, kaikki on taivaassa asuvan taikuri-isän suunnitelmaa.
Jälleensyntyminen on sillä tavalla metka asia, että omia tekoja ja niistä aiheutuvia oppiläksyjä ei pääse pakoon, ei sitten millään. Eikä ole mitään keksittyä "ihmiseksi tullutta jumalaa", jonka ansiosta kaikki pahat tekomme on muka hyvitetty eikä meidän tarvitse ottaa itse mitään vastuuta.
Jälleensyntyminen on metka asia lähinnä siksi, että se on ihmisen keksimä fantasia, jolla ei ole mitään tekemistä reaalitodellisuuden kanssa. Riippumatta siitä, mitä mikäkin hönö-mystikko aikojen saatossa on satuillut.
Sinuna en arvostelisi "hönö-mystikkoja" vain siksi, että oma henkinen kehityksesi ja tietoisuuden tasosi on vielä toistaiseksi niin kehittymätön, ettet edes tiedä, mitä tämä kutsumasi reaalitodellisuus todellisuudessa on, pitää sisällään tai mistä se koostuu.
LOL potenssiin sata. Sinäkö tiedät? Kukaan ei tiedä! Me kaikki "tiedämme" vain minkä näemme ja koemme. Mitään sen enempää ei voi sanoa.
Sinä uskot tarinoihin, joilla ei ole mitään todistuspohjaa siinä todellisuudessa, jonka koemme. Usko pois, se ei poikkea mitenkään siitä, että minä kirjoittaisin aivan hämmentävän tarinan maailman syntyhistoriasta, joka pohjautuu avaruusoravan röyhtäisyyn (josta koko universumi sai alkunsa). Sinä uskot, kun joku hönö-mystikko kertoo kokeneensa jotain vastaavaa.
Minä olen järkevämpi ihminen siinä mielessä, että en tuollaiseen usko. Sinun pitää ymmärtää, että ihmisen mieli voi luoda kaikkea sellaista, mitä objektiivinen tarkkailija pitää satuna tai epätotena kokemuksena.
Se, että kaikki maailman hörhöt, miljoonine erilaisine todellisuden kokemuksineen, olisivat kaikki yhtä aikaa oikeassa, on - sori vaan - hyvin epäuskottavaa. Järki-ihmiset pitävät teitä vähän säälittävinä, mutta jos olette hörhöilyssänne onnellisia, niin good for you!
Sinä taas kuvittelet, että kaikki mitä näet, on kaikki mitä on ja siitä jos mistä ajatuksesta on järki kaukana. Eihän "järki-ihmiset" ole olleet tietoisia partikkeleista, soluista tai atomeistakaan kuin vasta pienen hetken, mutta silti ne ovat olleet aina olemassa, eikä niitä vieläkään näe "silmillä".
Siinä on vaan sellainen pieni ero, että atomeista ja soluista meillä on kiistattomat todisteet. Hörhöilystä ei.
Totaa.... olkoon näin, mutta miksi tuut tähän ketjuun jos me syvälliset ollaan niin väärässä?
Juuri siksi. Jonkun pitää nähtävästi kertoa teille asioiden oikea laita, ja joku toivottavasti siitä innostuneena oppii itsekin ajattelemaan jatkossa rationaalisemmin.
Mutta on ihmisiä, jotka aattelee että ihmisessä on esim sielu, ja vaikka että aivot vastaanottaa tietoisuutta eivätkä luo sitä, niin silloin sinun materialistiset tiedeuskot ei paljoa lämmitä, eikä myöskään vaikuta "asioiden oikealta laidalta"
He ovat yksiselitteisesti väärässä. Kyllähän sitä ihmiset uskoo kaikenlaiseen paskaan, mutta ei se siitä silti totta tee.
Onko se todiste jonkun asian olemassaolemattomuudelle, jos siitä ei ole tieteellistä näyttöä?
Arkikielessä voimme hyvin sanoa noin. Täysin faktisesti asia ei ole niin, voihan se Russelin teekannukin kiertää Jupiteria, mutta aika vaikeaksi menee elämämme jos joudumme olettamaan ihan minkä tahansa hullun väitteen mahdollisesti todeksi. Siksi mikään ei ole totta, kunnes se todistetaan.
Ahaa okei tiedeuskovaisilta tuo on aivan ymmärrettävää. Ite pidän kyllä tieteen tähän astisia saavutuksia "totena", mutta en ajattele sen olevan ns kaikki. Sehän olis vähän outoa, että tieteen tuoma informaatio olis kokonaisuus, mutta tiede kuitenkin oppii jatkuvasti uutta, jolloin se mitä pidetään totena lisääntyy.
Väite teekannusta kiertämässä jupiteria on mulle vain väite, enkä koe tarvetta kategorisoida sitä todeksi tai epätodeksi. Voihan se siellä kiertääkin, mistä sen oikeasti tietää. Aivan sama onko se totta vai ei, niin sillä ei silleen ole merkitystä minun elämään. Miksi minun tarvisi saada leimattua se todeksi tai epätodeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten satuja pelkureille.
En usko että ihmiset näitä pelosta keksii. Jos kuolema olis kaiken loppu, niin miksi sitä sitten tarvis pelätä, kun sen jälkeen ei olis enää olemassa?
Pelottaa ottaa vastuu omasta elämästä, mokineen ja kaikkine haaskattuine potentiaaleineen. Aika loppuu ja "sitten joiskus" ei tule.
Helpottanee ajatella että on vielä joku toinen erä jossain, kun tässä ei ollut oikein kuin harmaata pakerrusta.
Samaa vastuunpakoiluahan monet uskonnotkin ovat. Mikään ei ole omalla vastuulla/syytä, kaikki on taivaassa asuvan taikuri-isän suunnitelmaa.
Jälleensyntyminen on sillä tavalla metka asia, että omia tekoja ja niistä aiheutuvia oppiläksyjä ei pääse pakoon, ei sitten millään. Eikä ole mitään keksittyä "ihmiseksi tullutta jumalaa", jonka ansiosta kaikki pahat tekomme on muka hyvitetty eikä meidän tarvitse ottaa itse mitään vastuuta.
Jälleensyntyminen on metka asia lähinnä siksi, että se on ihmisen keksimä fantasia, jolla ei ole mitään tekemistä reaalitodellisuuden kanssa. Riippumatta siitä, mitä mikäkin hönö-mystikko aikojen saatossa on satuillut.
Sinuna en arvostelisi "hönö-mystikkoja" vain siksi, että oma henkinen kehityksesi ja tietoisuuden tasosi on vielä toistaiseksi niin kehittymätön, ettet edes tiedä, mitä tämä kutsumasi reaalitodellisuus todellisuudessa on, pitää sisällään tai mistä se koostuu.
LOL potenssiin sata. Sinäkö tiedät? Kukaan ei tiedä! Me kaikki "tiedämme" vain minkä näemme ja koemme. Mitään sen enempää ei voi sanoa.
Sinä uskot tarinoihin, joilla ei ole mitään todistuspohjaa siinä todellisuudessa, jonka koemme. Usko pois, se ei poikkea mitenkään siitä, että minä kirjoittaisin aivan hämmentävän tarinan maailman syntyhistoriasta, joka pohjautuu avaruusoravan röyhtäisyyn (josta koko universumi sai alkunsa). Sinä uskot, kun joku hönö-mystikko kertoo kokeneensa jotain vastaavaa.
Minä olen järkevämpi ihminen siinä mielessä, että en tuollaiseen usko. Sinun pitää ymmärtää, että ihmisen mieli voi luoda kaikkea sellaista, mitä objektiivinen tarkkailija pitää satuna tai epätotena kokemuksena.
Se, että kaikki maailman hörhöt, miljoonine erilaisine todellisuden kokemuksineen, olisivat kaikki yhtä aikaa oikeassa, on - sori vaan - hyvin epäuskottavaa. Järki-ihmiset pitävät teitä vähän säälittävinä, mutta jos olette hörhöilyssänne onnellisia, niin good for you!
Sinä taas kuvittelet, että kaikki mitä näet, on kaikki mitä on ja siitä jos mistä ajatuksesta on järki kaukana. Eihän "järki-ihmiset" ole olleet tietoisia partikkeleista, soluista tai atomeistakaan kuin vasta pienen hetken, mutta silti ne ovat olleet aina olemassa, eikä niitä vieläkään näe "silmillä".
Siinä on vaan sellainen pieni ero, että atomeista ja soluista meillä on kiistattomat todisteet. Hörhöilystä ei.
Totaa.... olkoon näin, mutta miksi tuut tähän ketjuun jos me syvälliset ollaan niin väärässä?
Juuri siksi. Jonkun pitää nähtävästi kertoa teille asioiden oikea laita, ja joku toivottavasti siitä innostuneena oppii itsekin ajattelemaan jatkossa rationaalisemmin.
Mutta on ihmisiä, jotka aattelee että ihmisessä on esim sielu, ja vaikka että aivot vastaanottaa tietoisuutta eivätkä luo sitä, niin silloin sinun materialistiset tiedeuskot ei paljoa lämmitä, eikä myöskään vaikuta "asioiden oikealta laidalta"
He ovat yksiselitteisesti väärässä. Kyllähän sitä ihmiset uskoo kaikenlaiseen paskaan, mutta ei se siitä silti totta tee.
Onko se todiste jonkun asian olemassaolemattomuudelle, jos siitä ei ole tieteellistä näyttöä?
Arkikielessä voimme hyvin sanoa noin. Täysin faktisesti asia ei ole niin, voihan se Russelin teekannukin kiertää Jupiteria, mutta aika vaikeaksi menee elämämme jos joudumme olettamaan ihan minkä tahansa hullun väitteen mahdollisesti todeksi. Siksi mikään ei ole totta, kunnes se todistetaan.
Ahaa okei tiedeuskovaisilta tuo on aivan ymmärrettävää. Ite pidän kyllä tieteen tähän astisia saavutuksia "totena", mutta en ajattele sen olevan ns kaikki. Sehän olis vähän outoa, että tieteen tuoma informaatio olis kokonaisuus, mutta tiede kuitenkin oppii jatkuvasti uutta, jolloin se mitä pidetään totena lisääntyy.
Väite teekannusta kiertämässä jupiteria on mulle vain väite, enkä koe tarvetta kategorisoida sitä todeksi tai epätodeksi. Voihan se siellä kiertääkin, mistä sen oikeasti tietää. Aivan sama onko se totta vai ei, niin sillä ei silleen ole merkitystä minun elämään. Miksi minun tarvisi saada leimattua se todeksi tai epätodeksi?
Ymmärräthän että "tiedeuskovainen" ei ole mikään oikea sana? Tieteeseen ei voi eikä tarvi uskoa, se vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten satuja pelkureille.
En usko että ihmiset näitä pelosta keksii. Jos kuolema olis kaiken loppu, niin miksi sitä sitten tarvis pelätä, kun sen jälkeen ei olis enää olemassa?
Pelottaa ottaa vastuu omasta elämästä, mokineen ja kaikkine haaskattuine potentiaaleineen. Aika loppuu ja "sitten joiskus" ei tule.
Helpottanee ajatella että on vielä joku toinen erä jossain, kun tässä ei ollut oikein kuin harmaata pakerrusta.
Samaa vastuunpakoiluahan monet uskonnotkin ovat. Mikään ei ole omalla vastuulla/syytä, kaikki on taivaassa asuvan taikuri-isän suunnitelmaa.
Jälleensyntyminen on sillä tavalla metka asia, että omia tekoja ja niistä aiheutuvia oppiläksyjä ei pääse pakoon, ei sitten millään. Eikä ole mitään keksittyä "ihmiseksi tullutta jumalaa", jonka ansiosta kaikki pahat tekomme on muka hyvitetty eikä meidän tarvitse ottaa itse mitään vastuuta.
Jälleensyntyminen on metka asia lähinnä siksi, että se on ihmisen keksimä fantasia, jolla ei ole mitään tekemistä reaalitodellisuuden kanssa. Riippumatta siitä, mitä mikäkin hönö-mystikko aikojen saatossa on satuillut.
Sinuna en arvostelisi "hönö-mystikkoja" vain siksi, että oma henkinen kehityksesi ja tietoisuuden tasosi on vielä toistaiseksi niin kehittymätön, ettet edes tiedä, mitä tämä kutsumasi reaalitodellisuus todellisuudessa on, pitää sisällään tai mistä se koostuu.
LOL potenssiin sata. Sinäkö tiedät? Kukaan ei tiedä! Me kaikki "tiedämme" vain minkä näemme ja koemme. Mitään sen enempää ei voi sanoa.
Sinä uskot tarinoihin, joilla ei ole mitään todistuspohjaa siinä todellisuudessa, jonka koemme. Usko pois, se ei poikkea mitenkään siitä, että minä kirjoittaisin aivan hämmentävän tarinan maailman syntyhistoriasta, joka pohjautuu avaruusoravan röyhtäisyyn (josta koko universumi sai alkunsa). Sinä uskot, kun joku hönö-mystikko kertoo kokeneensa jotain vastaavaa.
Minä olen järkevämpi ihminen siinä mielessä, että en tuollaiseen usko. Sinun pitää ymmärtää, että ihmisen mieli voi luoda kaikkea sellaista, mitä objektiivinen tarkkailija pitää satuna tai epätotena kokemuksena.
Se, että kaikki maailman hörhöt, miljoonine erilaisine todellisuden kokemuksineen, olisivat kaikki yhtä aikaa oikeassa, on - sori vaan - hyvin epäuskottavaa. Järki-ihmiset pitävät teitä vähän säälittävinä, mutta jos olette hörhöilyssänne onnellisia, niin good for you!
Sinä taas kuvittelet, että kaikki mitä näet, on kaikki mitä on ja siitä jos mistä ajatuksesta on järki kaukana. Eihän "järki-ihmiset" ole olleet tietoisia partikkeleista, soluista tai atomeistakaan kuin vasta pienen hetken, mutta silti ne ovat olleet aina olemassa, eikä niitä vieläkään näe "silmillä".
Siinä on vaan sellainen pieni ero, että atomeista ja soluista meillä on kiistattomat todisteet. Hörhöilystä ei.
Totaa.... olkoon näin, mutta miksi tuut tähän ketjuun jos me syvälliset ollaan niin väärässä?
Juuri siksi. Jonkun pitää nähtävästi kertoa teille asioiden oikea laita, ja joku toivottavasti siitä innostuneena oppii itsekin ajattelemaan jatkossa rationaalisemmin.
Mutta on ihmisiä, jotka aattelee että ihmisessä on esim sielu, ja vaikka että aivot vastaanottaa tietoisuutta eivätkä luo sitä, niin silloin sinun materialistiset tiedeuskot ei paljoa lämmitä, eikä myöskään vaikuta "asioiden oikealta laidalta"
He ovat yksiselitteisesti väärässä. Kyllähän sitä ihmiset uskoo kaikenlaiseen paskaan, mutta ei se siitä silti totta tee.
Onko se todiste jonkun asian olemassaolemattomuudelle, jos siitä ei ole tieteellistä näyttöä?
Arkikielessä voimme hyvin sanoa noin. Täysin faktisesti asia ei ole niin, voihan se Russelin teekannukin kiertää Jupiteria, mutta aika vaikeaksi menee elämämme jos joudumme olettamaan ihan minkä tahansa hullun väitteen mahdollisesti todeksi. Siksi mikään ei ole totta, kunnes se todistetaan.
Ahaa okei tiedeuskovaisilta tuo on aivan ymmärrettävää. Ite pidän kyllä tieteen tähän astisia saavutuksia "totena", mutta en ajattele sen olevan ns kaikki. Sehän olis vähän outoa, että tieteen tuoma informaatio olis kokonaisuus, mutta tiede kuitenkin oppii jatkuvasti uutta, jolloin se mitä pidetään totena lisääntyy.
Väite teekannusta kiertämässä jupiteria on mulle vain väite, enkä koe tarvetta kategorisoida sitä todeksi tai epätodeksi. Voihan se siellä kiertääkin, mistä sen oikeasti tietää. Aivan sama onko se totta vai ei, niin sillä ei silleen ole merkitystä minun elämään. Miksi minun tarvisi saada leimattua se todeksi tai epätodeksi?
Ymmärräthän että "tiedeuskovainen" ei ole mikään oikea sana? Tieteeseen ei voi eikä tarvi uskoa, se vaan on.
Tuoko on ainut argumentti mitä tuohon keksit? Jos tiede määrittelee ihmisen maailmankuvan niin tarkasti, ettei usko minkään sen ulkopuolisen asian olemassaoloon, niin kyllä se silloin alkaa uskonnolta vaikuttamaan
En totta vieköön tiedä mutta sen vaan sanon että toisten nimittely höhöiksi yleensä auttaa viemään keskustelua mukavaan ja rakentavampaan suuntaan. Not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten satuja pelkureille.
En usko että ihmiset näitä pelosta keksii. Jos kuolema olis kaiken loppu, niin miksi sitä sitten tarvis pelätä, kun sen jälkeen ei olis enää olemassa?
Pelottaa ottaa vastuu omasta elämästä, mokineen ja kaikkine haaskattuine potentiaaleineen. Aika loppuu ja "sitten joiskus" ei tule.
Helpottanee ajatella että on vielä joku toinen erä jossain, kun tässä ei ollut oikein kuin harmaata pakerrusta.
Samaa vastuunpakoiluahan monet uskonnotkin ovat. Mikään ei ole omalla vastuulla/syytä, kaikki on taivaassa asuvan taikuri-isän suunnitelmaa.
Jälleensyntyminen on sillä tavalla metka asia, että omia tekoja ja niistä aiheutuvia oppiläksyjä ei pääse pakoon, ei sitten millään. Eikä ole mitään keksittyä "ihmiseksi tullutta jumalaa", jonka ansiosta kaikki pahat tekomme on muka hyvitetty eikä meidän tarvitse ottaa itse mitään vastuuta.
Jälleensyntyminen on metka asia lähinnä siksi, että se on ihmisen keksimä fantasia, jolla ei ole mitään tekemistä reaalitodellisuuden kanssa. Riippumatta siitä, mitä mikäkin hönö-mystikko aikojen saatossa on satuillut.
Sinuna en arvostelisi "hönö-mystikkoja" vain siksi, että oma henkinen kehityksesi ja tietoisuuden tasosi on vielä toistaiseksi niin kehittymätön, ettet edes tiedä, mitä tämä kutsumasi reaalitodellisuus todellisuudessa on, pitää sisällään tai mistä se koostuu.
LOL potenssiin sata. Sinäkö tiedät? Kukaan ei tiedä! Me kaikki "tiedämme" vain minkä näemme ja koemme. Mitään sen enempää ei voi sanoa.
Sinä uskot tarinoihin, joilla ei ole mitään todistuspohjaa siinä todellisuudessa, jonka koemme. Usko pois, se ei poikkea mitenkään siitä, että minä kirjoittaisin aivan hämmentävän tarinan maailman syntyhistoriasta, joka pohjautuu avaruusoravan röyhtäisyyn (josta koko universumi sai alkunsa). Sinä uskot, kun joku hönö-mystikko kertoo kokeneensa jotain vastaavaa.
Minä olen järkevämpi ihminen siinä mielessä, että en tuollaiseen usko. Sinun pitää ymmärtää, että ihmisen mieli voi luoda kaikkea sellaista, mitä objektiivinen tarkkailija pitää satuna tai epätotena kokemuksena.
Se, että kaikki maailman hörhöt, miljoonine erilaisine todellisuden kokemuksineen, olisivat kaikki yhtä aikaa oikeassa, on - sori vaan - hyvin epäuskottavaa. Järki-ihmiset pitävät teitä vähän säälittävinä, mutta jos olette hörhöilyssänne onnellisia, niin good for you!
Sinä taas kuvittelet, että kaikki mitä näet, on kaikki mitä on ja siitä jos mistä ajatuksesta on järki kaukana. Eihän "järki-ihmiset" ole olleet tietoisia partikkeleista, soluista tai atomeistakaan kuin vasta pienen hetken, mutta silti ne ovat olleet aina olemassa, eikä niitä vieläkään näe "silmillä".
Siinä on vaan sellainen pieni ero, että atomeista ja soluista meillä on kiistattomat todisteet. Hörhöilystä ei.
Totaa.... olkoon näin, mutta miksi tuut tähän ketjuun jos me syvälliset ollaan niin väärässä?
Juuri siksi. Jonkun pitää nähtävästi kertoa teille asioiden oikea laita, ja joku toivottavasti siitä innostuneena oppii itsekin ajattelemaan jatkossa rationaalisemmin.
Mutta on ihmisiä, jotka aattelee että ihmisessä on esim sielu, ja vaikka että aivot vastaanottaa tietoisuutta eivätkä luo sitä, niin silloin sinun materialistiset tiedeuskot ei paljoa lämmitä, eikä myöskään vaikuta "asioiden oikealta laidalta"
He ovat yksiselitteisesti väärässä. Kyllähän sitä ihmiset uskoo kaikenlaiseen paskaan, mutta ei se siitä silti totta tee.
Onko se todiste jonkun asian olemassaolemattomuudelle, jos siitä ei ole tieteellistä näyttöä?
Arkikielessä voimme hyvin sanoa noin. Täysin faktisesti asia ei ole niin, voihan se Russelin teekannukin kiertää Jupiteria, mutta aika vaikeaksi menee elämämme jos joudumme olettamaan ihan minkä tahansa hullun väitteen mahdollisesti todeksi. Siksi mikään ei ole totta, kunnes se todistetaan.
Ahaa okei tiedeuskovaisilta tuo on aivan ymmärrettävää. Ite pidän kyllä tieteen tähän astisia saavutuksia "totena", mutta en ajattele sen olevan ns kaikki. Sehän olis vähän outoa, että tieteen tuoma informaatio olis kokonaisuus, mutta tiede kuitenkin oppii jatkuvasti uutta, jolloin se mitä pidetään totena lisääntyy.
Väite teekannusta kiertämässä jupiteria on mulle vain väite, enkä koe tarvetta kategorisoida sitä todeksi tai epätodeksi. Voihan se siellä kiertääkin, mistä sen oikeasti tietää. Aivan sama onko se totta vai ei, niin sillä ei silleen ole merkitystä minun elämään. Miksi minun tarvisi saada leimattua se todeksi tai epätodeksi?
Ymmärräthän että "tiedeuskovainen" ei ole mikään oikea sana? Tieteeseen ei voi eikä tarvi uskoa, se vaan on.
Tuoko on ainut argumentti mitä tuohon keksit? Jos tiede määrittelee ihmisen maailmankuvan niin tarkasti, ettei usko minkään sen ulkopuolisen asian olemassaoloon, niin kyllä se silloin alkaa uskonnolta vaikuttamaan
No kerropa minkälaisia dogmia, palvontamenoja ja uskonkohteita siihen liittyisi ja jatketaan siitä. Tai ei jatketa, koska ei ole mitään jatkettavaa. Vain koska uskishörhöt eivät voi käsittää miten joku voisi elää ilman irrationaalista ja sokeaa uskoa noudattaen ei tarkoita etteikö täysjärkisen toimisi juuri niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten satuja pelkureille.
En usko että ihmiset näitä pelosta keksii. Jos kuolema olis kaiken loppu, niin miksi sitä sitten tarvis pelätä, kun sen jälkeen ei olis enää olemassa?
Pelottaa ottaa vastuu omasta elämästä, mokineen ja kaikkine haaskattuine potentiaaleineen. Aika loppuu ja "sitten joiskus" ei tule.
Helpottanee ajatella että on vielä joku toinen erä jossain, kun tässä ei ollut oikein kuin harmaata pakerrusta.
Samaa vastuunpakoiluahan monet uskonnotkin ovat. Mikään ei ole omalla vastuulla/syytä, kaikki on taivaassa asuvan taikuri-isän suunnitelmaa.
Se on hauska miten ihmiset peilaa itseään ja kokemuksiaan kun miettii syitä miks jotku tekee jotenki tai uskoo johonki. Tuo viestikin kertoo sinusta, ei niistä jotka aattelee kuoleman jälkeen olevan jotain
No kun minä tiedän että mitään muuta ei ole kuin tämä ainokainen elämä ja kun aiempi kommenttini on paras yritykseni ymmärtää toisin ajattelevien alitajuisia motiiveja, niin mikä se sinun versiosi on?
Miksi sinusta joku keksii täysin hatusta tempaistuja kyhäelmiä kuolemanjäleisistä asioista? Tai uskoo sokeasti jonkun muun kyhäelmään?
"Sinä tiedät". Vai sinä uskot? Oletko ajatellut, että ne jotka uskovat tai "tietävät" että kuoleman jälkeen on jotain, se tieto tai usko on ihan samanlaista, kuin sinunkin. Kyllä, järjellä ajatellen mitään ei ole, mutta kun asiaa ajattelee,että tunne, että jotain on. Että kaikki ei ole tässä.
Miksi muiden ajatukset saavat sinut noin vihaiseksi? Mitä se sinua haittaa, miten muut ajattelevat? Ajattele sinä, kuten haluat. Ei se ole sen enempää oikein tai väärin, kuin se miten joku muu ajattelee.
Niille muille ne "kyhäelmät" ovat totta. Ei ole sinun asiasi ilkeillä muille siitä.
Vuonna 553 jKr. kristitty keisari Justinianus kielsi Origeneksen opetukset jälleensyntymisestä Konstantinopolin toisessa konsiilissa.
Jokainen sielu astuu maailmaan aiempien elämiensä voittojen vahvistamana tai aiempien elämiensä vikojen heikentämänä. Sen paikka tässä maailmassa määräytyy aiempien hyveiden ja puutteiden perusteella." - De Principalis
"Eikö ole pikemminkin terveen järjen mukaista, että jokainen sielu tulee tuntemattomista syistä - puhun Pythagoraan, Platonin ja Empedokleen mielipiteiden mukaisesti - ruumiiseen menneiden tekojensa vaikutuksesta. Sielulla on tietyn ajanjakson ajan käytettävissään ruumis, joka muuttuvan tilansa vuoksi ei lopulta enää sovellu sielulle, jolloin se vaihtaa tuon ruumiin toiseen." - Contra Celsum
Kirkkoisä Origenes AleksandrialainenSeikkailut
Andreas jatkaa kuvaamalla, miten keisari Justinianus onnistui manipuloimaan vuonna 553 pidettyä viidettä ekumeenista konsiilia [joka tunnetaan myös nimellä Konstantinopolin toinen konsiili], joka johti Origeneenin kieltämiseen: "Kummallista kyllä, tässä konferenssissa ei ollut läsnä yhtään roomalaista piispaa; kuutta afrikkalaista merkkihenkilöä lukuun ottamatta paikalla oli vain itäisiä piispoja. Erikoista tässä konsiilissa oli se, että vaikka paavi Vigilius oli konsiilin aikaan Konstantinopolissa, hän ei osallistunut siihen. Vigiliuksen ja keisarin ja keisarinna Theodoran välillä oli aiemmin ollut ristiriitoja. Justinianus kieltäytyi suostumasta paavin pyyntöön, jonka mukaan neuvostoon olisi osallistuttava vahvempi piispoista koostuva valtuuskunta sekä lännestä että idästä, ja kutsui sitten neuvoston koolle itse. Paavi ei osallistunut kokoukseen vastalauseena ja osoituksena siitä, että häntä ei pidettäisi vastuussa neuvostosta. Hallitsevalla monarkilla ei kuitenkaan ollut täysin vapaat kädet, sillä paavin oli hyväksyttävä virallisesti paavin viralliset määräykset, jotka laadittiin neljän viikon ajan kokoontuneen neuvoston kahdeksan istunnon aikana. Tämä tapahtui asianmukaisesti; asiakirjat käsittelivät kuitenkin vain niin sanottua Kolmen luvun kiistaa - Justinianuksen harhaoppisina pitämien kolmen oppineen työtä. Keisari oli jo antanut ediktin näitä miehiä vastaan. Origenesta ei mainittu mitään. Tutkimukset viittaavat siihen, että Justinianusta koskevat epäilyt olivat aiheellisia. Sen enempää paavi Plagius I (556-561) kuin paavi Gregorius (590-604) eivät maininneet Origenesta kirjoittaessaan viidennestä konsiilista."
Alue: Aihe vapaa
Ymmärtämättä kuitenkaan, että omat aistit ja subjektiiviset kokemukset on vihoviimeinen asia minkä pohjalta voi lähteä rationalistista maailmankuvaa rakentamaan.