Onko kellään ollut tai tunnetko sellasen jolla on ollu haimassa kasvain?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuskymppinen naapuri kuoli muutaman kuukauden päästä haimasyöpädiagnoosistaan, melkein raitis, hoikka, paljon liikkuva mies. Syöpää hoidettiin kymmenisen vuotta diabeteksena.
No sehän sairasti sitten kymmenen vuotta syöpää ja täällä sanotaan että muutama kuukausi menee ja sitten kuolee.
Diabetes johtuu haiman toiminnasta muttei ole syöpää. Siksi kerran vuodessa, vähintään, käydään diabeteskontrollissa. Nyt kun ikää on käyn puolen vuoden välein. Diabetes vaikuttaa myös munuaisiin, verenkiertoon, sisäelimiin.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri maksoi 1.5 miljoonaa kruunua Saksaan hoidosta. Ei selvinnyt.
Mun ystävä turvautui tuhansien eurojen vitamiinihoitoihin kun sairaalassa lääkärit nosti kätensä ylös. Ystävä kuoli nopeesti ja velkaisena.
Entinen naapuri meni kaksi viikkoa diagnoosin jälkeen. Työkaverin isä eli kaksi kuukautta.
Perhetutulla diagnoosi viime syksynä. Kasvain pystyttiin vielä leikkaamaan, mutta leikkauksesta toipuminen on ollut vaikeaa. Nyt tilanne on stabiili, mutta kaipa tuo tuppaa tulemaan takaisin.
Tuttu mies kuoli 16 kk diagnoosista.
Sain saattohoitopäätöksen. Kävi asumassa kaksi viikkoa saattokodissa ja palasi kotiinsa. Eli yli seitsemän vuotta kotona. Syövän kasvu pysähtyi pitkäksi aikaa, vaikka ennuste olikin alussa, että kuolisi hyvin nopeasti.
Korjaan sain >sai
Ilmoitti minulle kuolevansa pian, mutta se pian ei ollutkaan aivan pian.
27.
eka syöpä-- 10vuotta--toka syöpä--kuolema
Anoppi, eli valitettavasti pari kuukautta diagnoosin jälkeen. Ikävä syöpä kun tosiaan ilmoittelee useimmiten itsestään vasta sitten kun on jo myöhäistä.
Monet sisäelinsyövät on siitä ikäviä, että niitä ei "saada kiinni" ajoissa. Oireet on korkeintaan tavallisia vatsavaivoja ym. ennenkuin tilanne on jo niin paha, että on jo liian myöhäistä. Sanotaan että syö visipliiniä ja parasetamolia ja tule takaisin jos et pärjää.
Tunnen henkilön, jolla oli haiman endokriininen syöpäkasvain. Se ei ollut levinnyt, ja koska henkilö oli muutoin hyväkuntoinen, niin päädyttiin leikkaushoitoon (sitä ennen oli sytostaatit useamman kuukauden, piti kasvaimen kurissa vaikkei sitä pienentänytkään). Leikkaus oli rankka, ja näin maallikkona radikaali. Poistettiin se haima, pala maksaa, sappi, ohutsuolta, puolet mahalaukusta... Eli todellakin vain hyväkuntoisille voidaan tuota leikkausta edes yrittää.
Haiman kasvaimet yleensä oireilevat nopeana laihtumisena, ja tuon laihdutusleikkauksen jälkeen (jos mahalaukku kavennetaan ja poistetaan vielä ohutsuoltakin, niin se estää ravinteiden imeytymistä ja pienentää annoskokoja) paino vielä putosi rajusti. Haimanpoistohan tarkoittaa sitten ykköstyypin diabetesta JA monien ruuansulatusentsyymien tuotannon loppumista (ja jotain hormonejakin kai sitten jää valmistumatta?), joten loppuikä menee sitten insuliinin kanssa ja kourallinen pillereitä joka aterialla alkupalaksi. Toisaalta, laihtuminen, piikittäminen ja pillerikouralliset ovat pikkuhinta siitä, että pysyy hengissä.
Leikkauksesta on vuosi, seuranta jatkuu vähintään neljä vuotta eteenpäin.
Haiman kasvaimista vain erittäin pieni prosentti on näitä hoidettavissa olevia endokriinisiä tapauksia, niitä on kai parin sadan paikkeilla vuosittain Suomessa, ja niistäkin osa on niin huonokuntoisilla potilailla, ettei leikkaushoitoa voida edes harkita. Ja osalla sitten on jo etäispesäkkeitä, ja sehän on aina huono ennuste. haiman kasvaimet kun oireilee epämääräisesti, ja ne löydetään yleensä vasta siinä vaiheessa, kun hoitomahdollisuuksia ei juurikaan ole.
Joo, menehtyi siihen. Sain kösityksen, että se on vaarallinen syöpä.
Onko sinulla ap tai jollain läheiselläsi se?
Tunnen. Tässä tapauksessa sairastunut leikattiin ja selvisi hengissä. Osaa nyt nauttia elämästä, kun tietää saaneensa ns. lottovoiton ja uuden mahdollisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Joo, menehtyi siihen. Sain kösityksen, että se on vaarallinen syöpä.
Onko sinulla ap tai jollain läheiselläsi se?
Tutullani epäilevät pahanlaatuista kasvainta. Löytyi sattumalta tällä viikolla kun kävi kehon viipalekuvauksissa muun syyn takia.ap
Vain sattumalta löydetystä haimasyövästä voi parantua. Muuten on mustin kaikista syövistä. Oireilun alettua voi alkaa hyvästellä läheisiään. Itse tietämäni ovat kuolleen 2-4kk:n sisällä. Esim. eräällä sukulaisella alkoi mahakivut yllättäin marraskuulla, löytyi haimasyöpä levinneenä mm. maksaan ja kuoli tammikuussa. Kuolleet on olleet noin kuusikymppisiä. Haimasyöpä ei taida olla ihan nuorten syöpä. Usein just siinä eläkeiän kynnyksellä. Nämä tuntemani eivät myöskään esim. ryypänneet maksaansa pilalle vaan elivät ihan terveellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Helvetin huono ennuste. Max. puoli vuotta aikaa
Äiti eli suhtellisen tavallista ja harrastavaa arkea aktiivisen ja aggressiivisen haimasyövän kanssa 3 vuotta. Onni ja syy siihen oli, että ei ollut levinnyt ennen viime hetkiä, mutta sitten kuolikin 2 viikkoa siitä kun oli levinnyt. Leikata ei pystynyt koskaan, mutta sitäkin kuulema yritetään aina jos on mahdollista. Lähes 3 vuotta hoidot auttoivat, jopa kasvain pieneni, mutta kun kunto huononee hoitojen myötä niin vaste huononi sen myötä.
Entinen työkaverini menehtyi haimasyöpään.
Ei elänyt kauan diagnoosin jälkeen.
Kaksi tiedän. Toinen on selviytynyt, toinen kuoli.
Todella huono ennuste. Exän isäpuoli meni muutamassa kuukaudessa.
mies54v