Miehen lapsi ärsyttää
Muita joilla sama tilanne? Miten oppia pitämään tai edes sietämään toisen lasta?
Lapsi on vielä pieni muutaman päivän päälle 2v. Isänsä on lapsen kanssa ihan hysteerinen ja niin on kyllä äitinsäkin sekä miehen vanhemmat. Kaikki kielteiset tunteet on kiellettyjä tuoda esiin ja lapsen kuullen on puhuttavakin tietyllä äänensävyllä ja jos erehtyy vähääkään parahtamaan vaikka varpaan lyönnin takia lapsi alkaa itkeä. Lapsen kanssa on mahdotonta tehdä mitään kun kitisee ja ei esimerkiksi kestä yhtään jos käsissä on pienikin lika tms vaan huutaa kädet ojossa kunnes joku syöksyy lässyttäen putsaamaan kädet. On myös todella huomionkipeä. Lasta pitää vähintään tuijottaa kokoajan tai muuten alkaa huuto. Paljon on tuollaisia pieniä asioita jotka kaikki yhdessä saavat mut raivon partaalle. En ymmärrä miksi lasta hyysätään noin eikä maalaisjärjellä voi edes ajatella mitään.
Miehen kanssa haluaisin kuitenkin jatkaa ja ainakin yrittää oppia elämään lapsenkin kanssa.
Itselläni ei ole lapsia enkä niitä halua. En kuitenkaan ole mitenkään lapsivastainen eli kyse ei ole siitä.
Kommentit (96)
Eikö tossa tilanteessa pitäisi paremminkin ärsyttää ne aikuiset, jotka lapsiparkaa kasvattavat..?
Miksi ihmeessä otit käytetyn miehen?
Ei sinua se lapsi ärsytä, vaan aikuisten käytös. Kun ymmärrät tuon, pystyt suhtautumaan lapseen neutraalimmin.
En tiedä toimiiko noin pienen kanssa, mutta minulle toimi se, että suhtauduin lapseen ihmisenä, enkä puolison lapsena. Toki hän oli jo kouluikäinen. Juttelin ja tutustuin. Vuoden verran oli tunnettu, ennen kuin tajusin tuon ja sen jälkeen on ollut paljon helpompi olla.
Kun lapsi on noin pieni, niin kannattaa erota. Minun miehelläni on pian 11-v., joka saattaa tulla kotiin itkien, koska ei ole uskaltanut ylittää vilkasta tietä,ei tee itse aamupalaa, ei ole oma-aloitteinen jne. Lapsi on meillä kuitenkin vähän ja pian alkavat teinivuodet, joten odottelen niitä.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi on noin pieni, niin kannattaa erota. Minun miehelläni on pian 11-v., joka saattaa tulla kotiin itkien, koska ei ole uskaltanut ylittää vilkasta tietä,ei tee itse aamupalaa, ei ole oma-aloitteinen jne. Lapsi on meillä kuitenkin vähän ja pian alkavat teinivuodet, joten odottelen niitä.
Olen sellainen että ajattelen ja suunnittelen asioita aika pitkällekin tulevaan ja tuota juuri pelkään että meno jatkuu näin ja lapsesta kasvaa liian arka kestämään edes arkisia asioita. Minulla ei ole mitään aikomusta ottaa osaa lapsen kasvatukseen enkä ala ketään neuvomaan mutta toisinaan tekisi mieli jutella miehen kanssa asiasta. Onko teillä puhuttu aiheesta mitään?
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsytti tuo aloittaja.
Miksi?
Kyllä meillä on puhuttu lapsen kasvatuksesta, vaikka en ole lapsen äiti. Toki tehdään, kuten vanhemmat päättää, mutta ei meidän muidenkaan aikuisten mielipiteitä jätetä kuuntelematta. Nykyään myös keskustellaan lapsen kanssa, koska hän on isompi. Ei vanhempi aina näe omaa käytöstään.
Meillä oli hauska tilanne, kun minä en tehnytkään lapsen puolesta asioita, toisin kuin vanhemmat. Monesti oltiin tekemässä lapsen kanssa jotain ja hän ihan hyvin osasi, mutta kun isänsä tuli paikalle, niin heittäytyi täysin osaamattomaksi ja yritti saada isänsä tekemään puolestaan. Monesti onnistuikin.
Mulla meni kaverin kanssa poikki siksi, että hänen lapsensa kanssa oli juuri tuollaista meininkiä. Minun olisi pitänyt lähteä tuohon sirkukseen mukaan ja pyörimään hänen lapsen ympärillä.
Itsellänikin on lapsi ja siitä tuli kahnauksia, kun hän ei ymmärtänyt miksi minun lapseltani oli monet sellaiset asiat kiellettyjä, mitkä hänen lapseltaan ei ollut ja toisaalta miksi en rajoittanut lastani sellaisissa asioissa, missä hän rajoitti omaansa.
Lapsi täyttänyt äsken 2 vuotta ja vanhemmat jo eronneet reilusti ennen tätä. Ei hyvää päivää. Kuinka kauan ap olet ollut miehesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä on puhuttu lapsen kasvatuksesta, vaikka en ole lapsen äiti. Toki tehdään, kuten vanhemmat päättää, mutta ei meidän muidenkaan aikuisten mielipiteitä jätetä kuuntelematta. Nykyään myös keskustellaan lapsen kanssa, koska hän on isompi. Ei vanhempi aina näe omaa käytöstään.
Meillä oli hauska tilanne, kun minä en tehnytkään lapsen puolesta asioita, toisin kuin vanhemmat. Monesti oltiin tekemässä lapsen kanssa jotain ja hän ihan hyvin osasi, mutta kun isänsä tuli paikalle, niin heittäytyi täysin osaamattomaksi ja yritti saada isänsä tekemään puolestaan. Monesti onnistuikin.
Juu tuota on tosi paljon ettei edes tarvitse itse yrittää kun tehdään puolesta. Jos lapsi kaatuu tai kopsauttaa itsensä johonkin hän katsoo heti näkikö kukaan ja jos näki alkaa huuto, mutta jos esittää ettei huomannut mitään niin meno jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi täyttänyt äsken 2 vuotta ja vanhemmat jo eronneet reilusti ennen tätä. Ei hyvää päivää. Kuinka kauan ap olet ollut miehesi kanssa?
Pian vuoden. En kehtaa kertoa täällä miksi erosivat kun on sen verran erikoinen juttu josta tunnistettaisiin heti mutta sen voin sanoa että jos kertoisin niin jokainen olisi sitä mieltä että heidän eronsa oli ainoa oikea ratkaisu.
Mun mielestä lapsi kuulostaa ihan tavalliselta 2-vuotiaalta. Ne usein ovat tuollaisia dramaattisia huomionkipeitä pikkuihmisiä, tämä ihan kaikella rakkaudella heitä kohtaan. Mutta aikuiset menevät metsään siinä, kun yrittävät tehdä kaiken mahdollisimman helpoksi. Lapsen sietokyky suurenee siinä, kun saa kokea epämiellyttäviä asioita. Enkä nyt tarkoita, että oltaisi väkisin likaisilla käsillä, mutta kyllä aikuinen saa parahtaa satuttaessaan itseään ja lapselle itseasiassa ihan tulisikin näyttää erilaisia tunteita.
Eroa niin elämäsi helpottuu paljon. En katselisi tuollaista hetkeäkään, mikään mies ei ole sen arvoinen.
Lasta pitää vähintään tuijottaa kokoajan tai muuten alkaa huuto
Ihanaa :D
Hirveä kauhukakara, ota jalat allesi ja juokse. Ei tule muuttumaan, koska kasvatettu käyttäytymään noin.
Lapsi on todella pieni vielä. Uhmaikä tulossa tai meneillään. Et ap itse ilmeisesti tiedä/ymmärrä lapsista yhtään mitään, asenteesi on myös todella negatiivinen. Aivan kuin kateellinen teini kadehtimassa uusperheen vauvaa, kun itse saa vähemmän huomiota. Teinille ymmärrettävää käytöstä, koska perheen teini tarvitsee itsekin vielä tukea kasvaessaan aikuiseksi, mutta sinä et ole tämän perheen teini.
Mulla sama, ärsyttää niin vietävästi puolison lapsi. Tai ehkä enemmän lapsen äiti hankaluuksia monessa asiassa ja mieheni ja exänsä eivät pysty puhumaan vaan viestien välityksellä tai lapsen avulla kommunikoivat . Lapsi on 11.
Olisi helpompaa olla lapsettoman miehen kanssa mutta minkäs teet kun rakkaus iski.
Onneksi olen ne vkl töissä kun lapsi on meillä
Vierailija kirjoitti:
Lasta pitää vähintään tuijottaa kokoajan tai muuten alkaa huuto
Ihanaa :D
Aikuiset tujottaa kännykkää ja taapero huutaa. Missähän vika?
Eroa. Hae lapsetonta miestä