Olen ainut lapsi ja onnellinen siitä

Aina kannattaa hankkia yksi vielä lisää, että ymmärtää mitä silloin voisi olla.

Meillä on vain yksi lapsi, teini. Hän on tyytyväinen ainut lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vain yksi lapsi, teini. Hän on tyytyväinen ainut lapsi.

Mutta ei voi tietää olisiko vielä ihanampaa jos olisi sisarus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vain yksi lapsi, teini. Hän on tyytyväinen ainut lapsi.

Mutta ei voi tietää olisiko vielä ihanampaa jos olisi sisarus.

Se jää tietämättä. Ollaan jo niin vanhoja ettei enää lisäännytä.

Olen myös onnellinen siitä että ei ole sisaruksia.

Saan kaiken perinnön ja ei tarvitse jakaa tai neuvotella.

Samoin, sisaruksilla näyttää aina olevan riitaa ja sanomista. Siksi en itsekään tehnyt kuin yhden lapsen. Aviomieheni on myös ainut lapsi, joten varallisuuden kannalta tuo myös on hyvä juttu.

Hittojako sillä varallisuudella tekee, ei sitä kuitenkaan mukaansa saa kun arkku pannaan multiin?

Ikävää tuo vertailu kaikenkaikkiaan.  Meillä on yksi lapsi ja jää ainoaksi. Olisin halunnut hänelle sisaruksen, mutta en voi saada enempää lapsia. Välillä se surettaa ja mietityttää miten hän pärjää, mutta toisaalta oma äitinikin on ainoa lapsi, eikä hänellä ole ollut mitään ongelmia koskaan asian suhteen. Tasapainoinen ihminen on hänestä kasvanut. On minulla myös ystäviä, jotka ovat ainoita lapsia ja aikalailla kaikki heistä ovat hyvin itsenäisesti pärjääviä ja hyvin ihmisläheisiä. Panostavat tosi paljon ystävyyssuhteisiinsa.  

Silti ehkä tälläinen pohdinta voi olla aika turhaa, koska ei ainoana lapsena kasvamisesta voida suoraan vetää johtopäätöksiä siihen, että millainen ihmisestä kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Hittojako sillä varallisuudella tekee, ei sitä kuitenkaan mukaansa saa kun arkku pannaan multiin?

Sillä tekee vaikka mitä tässä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Hittojako sillä varallisuudella tekee, ei sitä kuitenkaan mukaansa saa kun arkku pannaan multiin?

Ostaa ruokaa ja maksaa laskuja.

Minulla on isosisko ja hän on todella tärkeä ihminen elämässäni. On ollut aina ja tulee aina olemaan. Viestittelemme päivittäin useamman kerran ja vaikka olemme asuneet lapsuudenkodissa pois jo 30 vuotta, niin olemme todella samanlaisia. Ajattelemme samalla tavalla lähes kaikista asioista ja kun toinen tietää ja tuntee hyvin, niin yhdessä on todella helppo olla ja jutella.

Mieheni on paras ystäväni, lapseni ovat maailman tärkeimmät ja hyviä ystäviä on kaksi ja vanhempani ovat rakkaita aina, mutta isosisko on isosisko, elämäni yksi tärkeimmistä ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hittojako sillä varallisuudella tekee, ei sitä kuitenkaan mukaansa saa kun arkku pannaan multiin?

Ostaa ruokaa ja maksaa laskuja.

Kuolleet eivät sapuskaa tarvitse ja perikunta maksaa hautapaikan niin kuin kykenee.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös onnellinen siitä että ei ole sisaruksia.

Saan kaiken perinnön ja ei tarvitse jakaa tai neuvotella.

Minulla on kaksi sisarusta. En vaihtaisi heitä yhteenkään perintöön, olisi se miten iso tahansa.

Meitä on 3 sisarusta, köyhän perheen lasta. Mitään ei jäänyt perinnöksi eikä olla edes tekemisissä toistemme kanssa. Olisin aina halunnut olla ainoa lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hittojako sillä varallisuudella tekee, ei sitä kuitenkaan mukaansa saa kun arkku pannaan multiin?

Sillä tekee vaikka mitä tässä elämässä.

Kunhan ei muodostu pääasiaksi elämässäsi. Henkistä sisältöä se ei paljonkaan elämääsi lisää.

Vierailija kirjoitti:

Hittojako sillä varallisuudella tekee, ei sitä kuitenkaan mukaansa saa kun arkku pannaan multiin?

Sillä tekee paljonkin silloin kun on vielä elossa. Koskaan kuullut elämästä nauttimisesta, matkailusta ym?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on isosisko ja hän on todella tärkeä ihminen elämässäni. On ollut aina ja tulee aina olemaan. Viestittelemme päivittäin useamman kerran ja vaikka olemme asuneet lapsuudenkodissa pois jo 30 vuotta, niin olemme todella samanlaisia. Ajattelemme samalla tavalla lähes kaikista asioista ja kun toinen tietää ja tuntee hyvin, niin yhdessä on todella helppo olla ja jutella.

Mieheni on paras ystäväni, lapseni ovat maailman tärkeimmät ja hyviä ystäviä on kaksi ja vanhempani ovat rakkaita aina, mutta isosisko on isosisko, elämäni yksi tärkeimmistä ihmisistä.

Siskokset taitavat monesti pitää enemmän yhteyttä toisiinsa, kun taas veljet eivät niinkään. Vai mitä mieltä olette?

Olen ainoa lapsi ja hyvin tyytyväinen. En ole koskaan kaivannut sisaruksia enkä osaa kuvitella, millaista on omata siskoja tai veljiä. Sain aina vanhemmiltani kaiken mitä tarvitsin sekä heidän jakamattoman huomionsa ja rakkautensa eikä ollut sisarusriitoja. En ole yksinäinenkään, ystäviä ja kavereita on.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on 3 sisarusta, köyhän perheen lasta. Mitään ei jäänyt perinnöksi eikä olla edes tekemisissä toistemme kanssa. Olisin aina halunnut olla ainoa lapsi.

Ja itse tein vain yhden lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Hittojako sillä varallisuudella tekee, ei sitä kuitenkaan mukaansa saa kun arkku pannaan multiin?

Jos mahdollista niin pitäisi käytellä ne eläessään. Kyllä sillä tekee, esim. jää pois töistä tuntuvasti aiemmin ennen eläkeikää niin ettei tarvitse roikkua vastikkeellisilla työttömyyskorvauksilla. En ymmärrä miksi tehdä jotain perillistä sen takia ettei pysty omaa omaisuuttaan itse kuluttamaan. Itselläni on testamentti sitä varten jos en ehdi kaikkia omia rahojani kuluttamaan ja jotain jäisi. Tunnen useitakin jotka ovat päässeet töistä pois aikaisemmin alkaen kuluttamaan omaisuuttaan. 

Joillain tuntuu olevan koko elämäntehtävä jonkun perinnön kerääminen joillekkin raataen niska limassa perillisten vahtiessa kuin hyeenat odottaen koska se kuukahtaa. Liian pitkään elävää kirstun päällä istuvaa aletaan jo inhoamaan kun perillisetkin alkavat olla niin ikäloppuja ettei aikaa ole paljoa :D