Neuvola valittaa perheemme ruokarytmistä

Lapsille ja naiselle riittää, kun ne saavat esim kello 8 aamulla ja kello 20 illalla tähteitä, mitä jää kun isä eli perheen pää syö. Siis jos niitä jää. Jos ei jää, nin akka ja lapset voivat olla minusta syömättä.

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin kuka hitsi syö 3 h välein, saa olla jatkuvasti märehtimässä.

Minä syön. Olen alipainoinen, joten siinä ei ole mitään pahaa. Normipainoisena söin 6 kertaa päivässä ja oloni oli jaksava ja hyvä. Tää on niin yksilöllistä.

Ei kai siellä neuvolassa ole pakko käydä jos heidän neuvot ärsyttävät?!

Meillä oli onneksi fiksu neovolatäti, joka ei saanut sätkyä kun meillä ei syöty puuroa!

Muutama sääntö: kun he kysyvät että syöttekö 5x päivässä aina lautasmallin mukaan, vastaatte : joo, kun he kysyvät, käytättekö d-vitamiinilisää, vastaatte: joo, Kun kysytään, käytättekö alkoholia; vastaus on: ei. Kun kysytään, nukkuuko lapsi joka yö 12h, vastaus on: joo. Oli totuus mikä tahansa. Omat lapset on jo aikuisia ja ihan joskus jäi lautasmalli noudattamatta, syötiin vaan 4x, ei otettu mitään vitamiinilisiä kun aikaa vietetiin ulkona ja lapset söi minipuolisesti kaikkea, ja joku saunaolut joskus perhesaunassa saattettin juoda (ei siis edes jokasaunareissulla, mutta joskus) ja joskus saattoi lapsikin jäädä katsomaan ekan erän Mestareiden liigan peliä, vaikka seuraavana aamuna oli päiväkoti. Ihan ovat normaaleja ihmisiä, opiskelijoita ja työelämässä, parisuhteet jne.

Vierailija kirjoitti:

Neuvolan valitus loppuu, kun niille ei kerro mitään. Mä sanon vaan että ihan suositusten mukaan syödään. Tosiasiassa ei sinne päinkään :D Esim. meillä päivällinen on klo 21-22, mennään myöhäisen Välimeren maiden rytmin mukaan, emme juo maitoa jne. Mutta jos en niiltä neuvolan tädeiltä apua halua, miksi kertoisin niille mitään.

Pidättehän myös siestan?

Neuvolassa kannattaa hymistellä ja sanoa noudattavansa kaikkia suosituksia. Ei niille kannatta mitään kertoa, tai saat saarnan. Sama pätee kaikkiin viranomaisiin Suomessa.

Meillä ei edes ole mitään kellonaikoja, syödään sillon kun on nälkä. Neuvolaan ei tarvitse kaikkea kertoa.

Päiväkotiarki tulee tietysti muuttamaan rytmiänne. Lapset ovat yleensä todella nälkäisiä päiväkotipäivän ja kaiken ulkoilun ja leikin jälkeen ja silloin on järkevää syödä kotiin tultua. Ennen päivähoitoarkea on kai sama, mikä rytmi ruokailuissa on.

Vierailija kirjoitti:

Muutenkin kuka hitsi syö 3 h välein, saa olla jatkuvasti märehtimässä.

Minä. Näin tehden pudotin painoa 15 kg. Ja paino on pysynyt siinä 12 vuotta. Ei tule syötyä liian suuria annoksia, kun nälkä ei ole kova. Suosittelen samaa painonsa kanssa jojoileville.

Tyyliin koko muu maailma syö päivällistä vasta klo 19 alkaen ja sitäkin pidetään aikaisena. Ranskassa esim. ei syödä välipaloja ollenkaan, kuin ihan pienen pienet lapset, joten sekin sitten varmaan väärin kun joka palalla pitää syödä kahdeksan leipää ja lasi maitoa, muuten on huono t. thl eiku siis valio ja fazer. Älä välitä, te teette niinkuin teille sopii, jos lapset voi hyvin, kellään ei ole mitään sanomista. 

Ap tässä sulle paras vinkki: Kerro neuvolassa se mitä ne haluaa kuulla, jätä totuus väliin. Jatkossa teillä syödään neuvolassa ruokaympyrä mukaan ja neuvolan suosittelemalla rytmillä. Pääset kaikkein helpommalla kun noudatat tätä kaikissa asioissa neuvolan kanssa.

Ensimmäisen lapsen kohdalla neuvola-täti oli kovasti paljo huolissaan, kun lapsemme on myös lakto-ovo vegetaristi. Sitä jatkui ehkä kolme vuotta, jonka jälkeen alkoi ymmärtämään että se on ihan normaali ruokavalio. Toisen lapsen kohdalla neuvola-täti ei enää maininnut ruokavaliota kertaakaan. 

Molemmat pojat ovat pitkiä ja urheilullisia. Samaa ei voi sanoa suurimmasta osasta heidän ikäluokan poikia.

Neuvolassa annetaan ohjeita. Ei se ole mikään ylin auktoriteetti. Tottakai perheet saavat järjestää syömiset niin kui haluavat. Monissa maahanmuuttajaperheissä illallinen syödään myöhään eikä he ole mistään iltapalasta koskaan kuullutkaan.

Aika outo ketju, millaisia neuvoloita teillä oikein on? Meinana, että kyllähän nuo suositukset varmaan käydään läpi, mutta oikeasti näistä valitetaan ja valvotaan ja sitten pitää tulla kysymään av:lta onko näin?

Aika hauras itsetunto saa olla, jos menee näin tunteisiin, jos joku jostain hieman ehkä huomauttaa. Miksi te edes terveydenhuoltoa käytette, jos ette koe sitä kaipaavanne?

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotiarki tulee tietysti muuttamaan rytmiänne. Lapset ovat yleensä todella nälkäisiä päiväkotipäivän ja kaiken ulkoilun ja leikin jälkeen ja silloin on järkevää syödä kotiin tultua. Ennen päivähoitoarkea on kai sama, mikä rytmi ruokailuissa on.

Nämä on ihan samalla tavalla lässyn lässyn kuin se, että on olemassa joku tarkka kellotus, jonka mukaan jokainen ateria pitää syödä. 

Lapset on tässäkin ihan samalla tavalla yksilöitä ja sinä et tiedä, millä kellonlyömällä kaikilla lapsilla on nälkä. 

Mulla on onneksi aikoinaan ollut normaalit hoitajat neuvolassa. Yksi sanoi, ettei hänellä ole tapana puuttua äitien painonnousuun, hän itse kun lihoi 30kg olleensa raskaana (ja kyseessä vielä hyvin lyhyt nainen). Yleisesti kerroin, ettei meillä noudateta mitään rytmejä vaan eletään siten miltä milloinkin tuntuu hyvältä. Ja kun mainitsin, että lapset olivat juuri syöneet ruokansa kävellessä, kylmänä suoraan pilttipurkista, totesi hoitaja, että tuo on kadehdittavaa rentoutta, josta monet äidit voisi ottaa mallia!

Olen jo vähän vanhempi tätityyppi, mutta ketjun pohjalta tuli pari muistoa 80-luvun neuvolasta.

Raskaus No 1. Voin pahoin liki koko raskauden ajan, ajoittain ainoat tuotteet mitä veden lisäksi pysyi sisällä olivat voileipäkeksit ja appelsiinimehu. Allergiaorientoitunut terkkari kielsi appelsiinimehun juonnin sillä selityksellä, että lapsi voi kehittää kuulemma sitä appelsiinia vastaan allergian. Jatkoin appelsiinimehun juontia kuten ennenkin välittämättä terkkarin ohjeista, nyt jo aikuinen lapsi ei tänä päivänäkään ole allerginen millekään.

Toinen muisto on lastenneuvolasta. Siellä terkkari kuvitteli kaikkien lasten juovan kotona sokerimehuja ja syövän pullaa, ei siis uskonut äidin vastausta aiheesta. Tenttasi normaalipainoista  lasta uudestaan ja uudestaan johdattelevilla kysymyksillä aiheesta (juotko mehua ja syötkö pullaa, minkälaisesta mehusta ja pullasta tykkäät, leipooko äiti pullaa jne.). Lapsi kuunteli aikansa ja vastaili yhä uudestaan ettei juo mehua tai syö pullaa, lopuksi sanoi terkkarille kyllästyneenä:  "Täti minä tykkään salaateista en pullasta!"

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisen lapsen kohdalla neuvola-täti oli kovasti paljo huolissaan, kun lapsemme on myös lakto-ovo vegetaristi. Sitä jatkui ehkä kolme vuotta, jonka jälkeen alkoi ymmärtämään että se on ihan normaali ruokavalio. Toisen lapsen kohdalla neuvola-täti ei enää maininnut ruokavaliota kertaakaan. 

Molemmat pojat ovat pitkiä ja urheilullisia. Samaa ei voi sanoa suurimmasta osasta heidän ikäluokan poikia.

Ihan ok viesti, mutta miksi viestin lopussa piti alleviivata omien lastesi paremmuutta verrattuna toisiin? Ikäänkuin lapsen hienoutta mitataan sillä, että kuinka pitkä tai kuinka urheilullinen hän on, ärsyttävä maailmankuva sinulla, tai ainakin tuosta viestistä sai sellaisen käsityksen.

Pituus on perimästä kiinni, siihen ei ravitsemus paljon vaikuta paitsi tietenkin jos näkee nälkää niin sitten ei välttämättä kasva niin pitkäksi kuin olisi ollut potentiaalia.

Urheilua ei taas kaikki harrasta tavoitteellisesti, tietenkin poikasi ovat tavallista urheilullisempia jos he urheilua harrastavat. Ja toki fyysinen taitavuus on jossain määrin geeneistä kiinni, toki harjoittelulla kuka vain voi saavuttaa melkein mitä vain. Joku toinen poika on voinut keskittyä enemmän musiikkiin tai muuhun toimintaan ja harrastaa vaikka vain kerran pari viikossa jotain höntsäjalkapalloa, mikä sekin on ok.

Lapsen hyvyyden mitta ei ole mikään urheilullisuus tai pituus. Kaikki ovat sellaisia kuin ovat, lapsia ei tartte pistää joka asiassa paremmuusjärjestykseen.

Jos lapsi on terve ja kasvaa, niin ei kai tuolla väliä, mutta muistakaa nyt kuitenkin, kuinka pieniä annoksia lapsi syö kerralla. Minusta ruokaa pitäisi olla tarjolla sen viisi kertaa päivässä, mutta ei sen vikan tarvitse olla puuroa. Ylipainoon johtaa todennäköisemmin harvat syöntikerrat, joilla syödään paljon, kuin useat pienemmät annokset.