Lue keskustelun säännöt.
Yhteenmuutto tai ero
Väsynyt
08.08.2022 |
Ollaan oltu naiskumppanin kanssa vasta 2kk ja tässä alkuhuumassa kerkesin jo ehdottaa hänelle yhteenmuuttoa ja hän oli ruennut jo asian suhteen tekemään asioita. (Etsimään tältä paikkakunnalta työpaikkaa, meillä 80km etäisyys) ja itselle alkoi tulemaan epävarma olo että onko oman hyvinvoinnin takia sittenkään hyvä idea muuttas vielä yhteen kun viime suhteen seurauksena sain kovan stressitilan ja uupumustilan mistä toivun edelleen ja huolettaa jos meneekin lusikat nopeasti jakoon kun näin vähän aikaan tunnettu vasta. No tämän seurauksena hän halusi erota ja kuulema petin luottamuksen häneen ja hän ei voi enää luottaa muhun ja näyttäydyn nyt hänen vanhempien ja kavereidensa mielestä epäluotettavana ja epäkypsänä ja tosi törkeänä ihmisenä. Kuitenkin vielä sanoi että jos muutamme yhteen niin voidaan palata yhteen. Mitä ajatuksia tämä herättää?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeaa toimintaa minun mielestä. Alkuhuuma menossa jne. Minä ja mies seurusteltiin 5v ennen kuin alettiin puhua yhteenmuutosta. Tosin naimisissa ei olla, vaikka nyt mieheksi sanonkin. Poikaystävä 45v iässä on jotenkin ehkä vähän väärä sana. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen ettei muuteta yhteen. Molemmat asunut kerran jo kumppanin kanssa ja molemmilla hiersi samat asiat suhteissa. Päätettiin ettei muuteta yhteen, koska ihminen tarvitsee sitä omaa aikaa tai ainakin me tarvitaan ja 24h, kun katsot toista, niin ei se meillä toimi. Nyt kun molemmilla omat kodit ja tekee mieli olla yksin pari päivää, niin suhde tuntuu koko aika hyvältä. Ei se ole sama, jos on vaikka toisessa huoneessa 2 päivää, jos asuis yhdessä ja toinen ei sanois sanaakaan. EI se ole sama. Molemmille eka kunnon toimiva suhde ja se on juuri siksi, kun ei asuta yhdessä. Meidän ystävät ei ymmärrä kuviota yhtään. Miten ootte rakastavaisia, jos ette jaa samaa asuntoa. Onko samassa asunnossa nyt se oikean suhteen merkki.
No voihan yhdessä asuvillakin olla vaikka vapaa-ajanasunto tai vene tai mitä vaan, missä voi sitten olla ihan yksinkin. Av-palstalaisilla on taas mielikuvitus niin rikasta, pitää vaan päästä jotenkin sitä omaa päätöstä vahvistamaan näillä jutuilla. Listataan mitä ei voi tehdä yhdessä asuva, mitä ei voi tehdä perheellinen jne.
Varmaan voikin olla, mutta miksi tehdä hankalaksi. Jos itse et asuisi vielä yhdessä ja miettisit kumppanisi kanssa, että ei muuteta yhteen tai, jos muutetaa, niin ostetaan joku toinen asunto missä voi olla. Mikä järki.
Noin minäkin tekisin, jos eroasin ja löytäisin uuden suhteen. En muuttais yhteen vaan oma asunnot. Minun parilla ystävällä on suhteet missä asuvat omissa kämpissä. Molempien suhde tuntuu hyvältä koko aika, kun saa olla välillä yksin. Miksi pitäs ostella jotain pakopaikkaa. Siitähän tässä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paliskunnat jiiden kakarat pois kotoa muuttaa erilleen joo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tapailumies 2kk seurustelun jälkeen ehdottaisi yhteenmuuttoa, nauraisin vaan. Jos olisi tosissaan, niin todennäköisesti eroaisin. Aikuiset ei tee tuollaisia päätöksiä muutaman viikon tutustumisen jälkeen.
Eikö?
Me menimme mieheni kanssa kihloihin kuukauden päästä ensi tapaamisesta, naimisiin viiden kuukauden päästä. Nyt takana kohta 30 v onnellista yhdessäoloa :))))
Ja yhtä tuollaista parisuhdetta kohti on kymmeniä sellaisia, joissa se kihlaus tai yhteenmuutto purkautui muutaman kuukauden tai vuoden sisällä.
Meille tuli 1,5v yhdessäolon jälkeen tilanne jolloin se oli joko ero tai yhteenmuutto.
Vuokra-asuntoni omistaja myi asunnon, ja jouduin muuttamaan. Minulla oli tuolloin alaikäinen lapsi, ja miehellä 2 alaikäistä, jotka kävivät hänen luonaan joka toinen vkl. Mies oli epävarma 1,5v jälkeen että haluaako muuttaa vielä yhteen. Olisi kuulemma ehkä valmis muuttamaan yhteen muutaman kk:n-vuoden sisällä. Sanoin että jos nyt etsin meille uuden vuokrakämpän, niin en muuta sieltä sitten moneen vuoteen pois, ett äse on sitten sama erota jo tässä ajassa ei vielä tiedä onko kanssani niin tosissaan että viitsiikö muuttaa yhteen. Mutta tuo oli 1,5v jälkeen. 2kk tapailun perusteella en tekisi mitään liikkuja, ja mikäli toinen vaatisi, niin eroaisin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli 1,5v yhdessäolon jälkeen tilanne jolloin se oli joko ero tai yhteenmuutto.
Vuokra-asuntoni omistaja myi asunnon, ja jouduin muuttamaan. Minulla oli tuolloin alaikäinen lapsi, ja miehellä 2 alaikäistä, jotka kävivät hänen luonaan joka toinen vkl. Mies oli epävarma 1,5v jälkeen että haluaako muuttaa vielä yhteen. Olisi kuulemma ehkä valmis muuttamaan yhteen muutaman kk:n-vuoden sisällä. Sanoin että jos nyt etsin meille uuden vuokrakämpän, niin en muuta sieltä sitten moneen vuoteen pois, ett äse on sitten sama erota jo tässä ajassa ei vielä tiedä onko kanssani niin tosissaan että viitsiikö muuttaa yhteen. Mutta tuo oli 1,5v jälkeen. 2kk tapailun perusteella en tekisi mitään liikkuja, ja mikäli toinen vaatisi, niin eroaisin itse.
ymmärrän tilanteesi, mutta ymmärrät varmaan itsekin eronneena että toisella kierroksella saattaa olla varovaisempi tekemään isompia liikkeitä. Mukana on lapsia ja tietty vielä vanhat muistot siitäkin, miten homma menee kun ei kaikki pelitäkään. Siksi mielestäni nykyään ihan fiksu suuntaus että varsinaisia uusperheitä ei liikaa muodosteta saman katon alle, vain voi ihan hyvin asua eri osoitteessa ja tapailla sitten kun sopii. Jos teilläkin jo 4 lasta, niin tuskin siihen enää kannattaa yhteistä tehdä lisää.
Vierailija kirjoitti:
En itsekään jatkaisi suhdetta, jos tuolla lailla vedetään heti alussa matto jalkojen alta. Tyhjät puheet jatkunee tulevaisuudessakin?
Samaa mieltä.
Itse en muuttaisi yhteen noin lyhyen suhteen jälkeen mutta tyhjät puheet on itselle red flag suhteessa. Kerran olen ollut suhteessa miehen kanssa joka ehdotti ja lupasi monenlaista mutta ei niitä sitten toteuttanut vaan vetäytyi itse ehdottamistaan asioista kun minä innostuin. En katselisi hetkeäkään veivaajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli 1,5v yhdessäolon jälkeen tilanne jolloin se oli joko ero tai yhteenmuutto.
Vuokra-asuntoni omistaja myi asunnon, ja jouduin muuttamaan. Minulla oli tuolloin alaikäinen lapsi, ja miehellä 2 alaikäistä, jotka kävivät hänen luonaan joka toinen vkl. Mies oli epävarma 1,5v jälkeen että haluaako muuttaa vielä yhteen. Olisi kuulemma ehkä valmis muuttamaan yhteen muutaman kk:n-vuoden sisällä. Sanoin että jos nyt etsin meille uuden vuokrakämpän, niin en muuta sieltä sitten moneen vuoteen pois, ett äse on sitten sama erota jo tässä ajassa ei vielä tiedä onko kanssani niin tosissaan että viitsiikö muuttaa yhteen. Mutta tuo oli 1,5v jälkeen. 2kk tapailun perusteella en tekisi mitään liikkuja, ja mikäli toinen vaatisi, niin eroaisin itse.
ymmärrän tilanteesi, mutta ymmärrät varmaan itsekin eronneena että toisella kierroksella saattaa olla varovaisempi tekemään isompia liikkeitä. Mukana on lapsia ja tietty vielä vanhat muistot siitäkin, miten homma menee kun ei kaikki pelitäkään. Siksi mielestäni nykyään ihan fiksu suuntaus että varsinaisia uusperheitä ei liikaa muodosteta saman katon alle, vain voi ihan hyvin asua eri osoitteessa ja tapailla sitten kun sopii. Jos teilläkin jo 4 lasta, niin tuskin siihen enää kannattaa yhteistä tehdä lisää.
Miten sait laskettua 4 lasta?
eri
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli 1,5v yhdessäolon jälkeen tilanne jolloin se oli joko ero tai yhteenmuutto.
Vuokra-asuntoni omistaja myi asunnon, ja jouduin muuttamaan. Minulla oli tuolloin alaikäinen lapsi, ja miehellä 2 alaikäistä, jotka kävivät hänen luonaan joka toinen vkl. Mies oli epävarma 1,5v jälkeen että haluaako muuttaa vielä yhteen. Olisi kuulemma ehkä valmis muuttamaan yhteen muutaman kk:n-vuoden sisällä. Sanoin että jos nyt etsin meille uuden vuokrakämpän, niin en muuta sieltä sitten moneen vuoteen pois, ett äse on sitten sama erota jo tässä ajassa ei vielä tiedä onko kanssani niin tosissaan että viitsiikö muuttaa yhteen. Mutta tuo oli 1,5v jälkeen. 2kk tapailun perusteella en tekisi mitään liikkuja, ja mikäli toinen vaatisi, niin eroaisin itse.
Tuliko ero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa aina miettiä, että mitä suustaan laskee ulos. Oma vika, jos olet ensin ehdotellut spontaanisti yhteen muuttamista ja toinen on ihan yhtä spontaanisti alkanut sen perusteella siirtämään elämäänsä siihen suuntaan. Sanomisiin pitää pystyä luottamaan, ettei sitten koko ajan mieli vaihtele kuin tuuliviirillä.
Jos alat suremaan eroa ennen kuin suhde on edes kunnolla alkanut, niin suosittelen lämpimästi, että yrität jatkaa itsesi etsimistä ihan itseksees vielä jonkin aikaa. Tyttöystäväsi on ihan oikeassa, että olet kaikkea sitä, mitä kirjoitit hänen sinulle sanoneen.
Molemmilla meni homma persiilleen. Toinen peruuttelee isosta päätöksestä ja toinen kiristää erolla jo heti lähtökuopissa.
Eiköhän se ole parempi unohtaa nyt tämä ja seuraavalla kerralla sitten fiksummin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
🎼tuuliviiri rauhaton, minun sydämmeni on🎶🎵
Danny, Kyrkslätt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli 1,5v yhdessäolon jälkeen tilanne jolloin se oli joko ero tai yhteenmuutto.
Vuokra-asuntoni omistaja myi asunnon, ja jouduin muuttamaan. Minulla oli tuolloin alaikäinen lapsi, ja miehellä 2 alaikäistä, jotka kävivät hänen luonaan joka toinen vkl. Mies oli epävarma 1,5v jälkeen että haluaako muuttaa vielä yhteen. Olisi kuulemma ehkä valmis muuttamaan yhteen muutaman kk:n-vuoden sisällä. Sanoin että jos nyt etsin meille uuden vuokrakämpän, niin en muuta sieltä sitten moneen vuoteen pois, ett äse on sitten sama erota jo tässä ajassa ei vielä tiedä onko kanssani niin tosissaan että viitsiikö muuttaa yhteen. Mutta tuo oli 1,5v jälkeen. 2kk tapailun perusteella en tekisi mitään liikkuja, ja mikäli toinen vaatisi, niin eroaisin itse.
ymmärrän tilanteesi, mutta ymmärrät varmaan itsekin eronneena että toisella kierroksella saattaa olla varovaisempi tekemään isompia liikkeitä. Mukana on lapsia ja tietty vielä vanhat muistot siitäkin, miten homma menee kun ei kaikki pelitäkään. Siksi mielestäni nykyään ihan fiksu suuntaus että varsinaisia uusperheitä ei liikaa muodosteta saman katon alle, vain voi ihan hyvin asua eri osoitteessa ja tapailla sitten kun sopii. Jos teilläkin jo 4 lasta, niin tuskin siihen enää kannattaa yhteistä tehdä lisää.
Sinä varmaan ymmärrät ettei kukaan muuta kahdeksi kuukaudeksi vaivalla asuntoon, josta muutetaan sitten sen muutaman kk jälkeen yhteen? Se on sama sitten asua siinä mihin muuttaa seuraavat vuodet.
Me muutettiin yhteiseen taloon jonka mies löysi rivi-ilmoituksesta n. 3kk sen jälkeen kun tuo keskustelu käytiin. Meitä muutti minä, lapseni ja mies, ja miehen lapset vierailivat joka toinen vkl, emme olleet koskaan varsinaisesti uusperhe. Yhteisiä lapsia ei luonnollisesti ole, eikä tietenkään tulekaan, ikääkin on jo sen verran ja piuhatkin katkottu jo aikapäiviä sitten.
Suhteet joissa toinen tai molemmat on epävarmoja yhteenmuutosta sopivat varmasti toisille, minulle sellainen ei sovi. En kaipaa tapailukumppania elämääni, voin ihan hyvin elää yksinkin. Jos taas toinen kolahtaa loppuelämäksi, niin silloin ei ole mitään syytä etten haluaisi muuttaa toisen kanssa yhteen. Mikäli toinen on eri mieltä, suhde ei ole sellainen kuin kaipaan, enkä sitä silloin jatka.
Toki tuossa sun luetun ymmärtämisessä on aika paljon tekemistä vielä, kun keksit jostain yhden lapsen lisää, ja luulet että niitä oltaisiin vielä tekemässä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli 1,5v yhdessäolon jälkeen tilanne jolloin se oli joko ero tai yhteenmuutto.
Vuokra-asuntoni omistaja myi asunnon, ja jouduin muuttamaan. Minulla oli tuolloin alaikäinen lapsi, ja miehellä 2 alaikäistä, jotka kävivät hänen luonaan joka toinen vkl. Mies oli epävarma 1,5v jälkeen että haluaako muuttaa vielä yhteen. Olisi kuulemma ehkä valmis muuttamaan yhteen muutaman kk:n-vuoden sisällä. Sanoin että jos nyt etsin meille uuden vuokrakämpän, niin en muuta sieltä sitten moneen vuoteen pois, ett äse on sitten sama erota jo tässä ajassa ei vielä tiedä onko kanssani niin tosissaan että viitsiikö muuttaa yhteen. Mutta tuo oli 1,5v jälkeen. 2kk tapailun perusteella en tekisi mitään liikkuja, ja mikäli toinen vaatisi, niin eroaisin itse.
Tuliko ero?
Ei tullut. Saman katon alla 10 v nyt.
Hyvä aikuinen ihminen opetele tekemän itsenäiset päätökset!Parin kuukauden yhdessä olo ei tuo esille toisen todellista persoonaa! Sanovat rakkauden huumaa kestä 3kk.Sitten alkaa pikku hiljaa toisen tavat tulla esille,mitkä taas toista ärsytää. Molemista siis kyse kun huumaloppu.
jos joku haluaa 2kk:n jälkeen muuttaa yhteen, kannattaa juosta ja lujaa..ja jos sulla on burnoutit vielä edellisen suhteen jälkeen tulilla, on ainoa oikea ratkaisu olla nyt yksin ja toipua rauhassa.