Mitä sanoisit 29-vuotiaalle itsellesi?
Elämässä kaikki ihan hyvin, mutta jonkinlainen pohdinta alkanut lisääntymään sen suhteen, että mitähän tällä elämällä haluaisi tehdä.
Olen vapaaehtoisesti lapseton, on korkeakoulututkinto ja mukava avomies. Ystäviäkin sopivasti. Olen seikkailunhaluinen ihminen ja olen alkanut hieman katumaan, että parikymppisenä ei tullut otettua enemmän riskejä, vaikka korona toki tuli sekoittamaan minusta riippumatta suunnitelmia.
Kaipaisin siis yleisesti elämänohjeita ja -viisauksia hieman vanhemmilta, että mitä sanoisitte tämän ikäiselle itsellenne. Uskon, että tulevaisuus tuo tullessaan paljon kiinnostavia juttuja, mutta ehkä se kolmikymppisen tuleva elämä hieman jännittää ja suunta (vielä) hieman hukassa. :)
Miten se korona sotki parikymppisen suunnitelmia, jos on just täyttänyt 30?
29-vuotialle itselleni sanoisin, että lähde sinne ulkomaille muutamaksi vuodeksi. Tule kuitenkin takaisin kasvattamaan koiria ja opettelemaan käsityöläisammatti. Osta omakotitalo, perusta puutarha. Mies pysyisi samana.