Lasten isä on saattohoidossa

Vierailija kirjoitti:

Näkeehän tuon heti, että aloitus on puhdas provo.

Vaan tyhmimmät mammat eivät sellaista näe, eihän ne näe mitään muutakaan.

Ja miten voisivatkaan nähdä, kun mammoilla ei ole ajattelevia aivoja olemassakaan.

ei minusta tuossa ole mitään provoa, kyllä tällaisia tilanteita elämässä voi olla ja sai nyt ainakin hyviä neuvoja olkoon tilanne mikä tahansa

En ole ammattilainen, mutta ajattelisin näin:

1) keskustele lasten kanssa asiasta rauhallisesti. Jos itkettää, niin itkettää. Halaa. Sinun ei tarvitse olla surun ammattilainen, mutta ole läsnä.

2) järjestä lapset mahdollisimman pian isäänsä katsomaan. Vaikka jo heti huomenna. Jos menet itse viemään lapsiasi, voit samalla kysyä saattohoitoyksiköstä, mistä apua lapsille on saatavilla.

3) Jos et itse mene viemään lapsia isänsä luo, soita saattohoitokotiin ja kysy ohjeita lasten surutyöhön ja tahoihin, joista apua on saatavilla.

Kovasti tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia täältä! Tämä on todella rankkaa sinullekin, Ap. <3

Googlaa lasten tukeminen surussa, ja jos englanti taittuu, myös paljon hyviä ja konkreettisia englanninkielisiä sivuja aiheesta, yhteys opettajaan, kerro hänelle mikä tilanne että osaa tukea lapsia, paikallinen kriisikeskus? Soita terveyskeskukseen tai kunnan sos.työntekijälle ja kysy sieltä neuvoa, mistä saa apua ja tukea. Yksiköstä, jossa isä hoidossa, saatavissa tukea?

Se mitä itse voit tehdä, kerro rehellisesti ja avoimesti mitä tiedät, myös sen voi kertoa ettei kaikkeen osaa vastata. Lupa surra avoimesti. Rakkautta ja läheisyyttä. Rutiinit ja arkielämän pysyvyys tärkeää. Tukeudu isovanhempiin, ystäviin jne.

Vierailija kirjoitti:

Googlaa lasten tukeminen surussa, ja jos englanti taittuu, myös paljon hyviä ja konkreettisia englanninkielisiä sivuja aiheesta, yhteys opettajaan, kerro hänelle mikä tilanne että osaa tukea lapsia, paikallinen kriisikeskus? Soita terveyskeskukseen tai kunnan sos.työntekijälle ja kysy sieltä neuvoa, mistä saa apua ja tukea. Yksiköstä, jossa isä hoidossa, saatavissa tukea?

Se mitä itse voit tehdä, kerro rehellisesti ja avoimesti mitä tiedät, myös sen voi kertoa ettei kaikkeen osaa vastata. Lupa surra avoimesti. Rakkautta ja läheisyyttä. Rutiinit ja arkielämän pysyvyys tärkeää. Tukeudu isovanhempiin, ystäviin jne.

Ja vielä, tärkeätä olisi lasten päästä katsomaan isää, ettei tämä vain katoa. Voivat olla läsnä kuoleman hetkellä, osallistua sen jälkeiseen saatteluun.

Kiitos paljon vastauksista. Nyt vähän selkeämpää alkaa työstää asiaa, hakea lapsille apua ja yrittää olla parhaansa mukaan tukena. Itsekin täytyy ehkä päästä purkamaan asiaa jonkun kanna vielä.

Ap

Selvitä ensin todellinen tilanne ennen kuin kerrot lapsille yhtään mitään. Pahimmassa tapauksessa säikäytät lapset pahasti, ja saattohoito onkin vain joku väärinymmärrys. Jos isä on jo niin huonossa kunnossa ettei pysty itse puhumaan kanssasi, niin sitten otat yhteyttä isovanhempiin. Oli teidän aikuisten välit eron jälkeen millaiset tahansa, nyt täytyy kommunikoida lasten takia.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos paljon vastauksista. Nyt vähän selkeämpää alkaa työstää asiaa, hakea lapsille apua ja yrittää olla parhaansa mukaan tukena. Itsekin täytyy ehkä päästä purkamaan asiaa jonkun kanna vielä.

Ap

Itse voit hakea tukea, apua itsellesi esim. työterveyshuollon tai omalääkärin kautta, jos tunne että tarvii "ammattilaisempaa" apua ystävien ja suvun lisäksi. Sinunkaan ei tarvitse olla mikään kone, vaikka olitte eronneet niin lasten tukemisessa tosi paljon tekemistä. Ole armollinen itsellesi, raskaita aikoja varmasti edessä. Kannattaa asiaa nyt selvittää mahdollisimman nopeaan, mikä tilanne jotta myös lapset pääsee ajan tasalle. Kuolemaan ei ikinä voi täysin valmistautua vaikka aikaa olisi enemmän kuin teillä, mutta hyvä jos olisi edes tieto lähestyvästä kuolemasta ettei tule täysin puskista ja tosiaan ehtisivät lapset isän nähdä. Kuulostaa että isä ja vanhempansa ajatelleet suojelevansa lapsia pimittämällä asiat, valitettavasti se tekee enemmän hallaa kuin hyötyä, nyt asiat tulee vielä suurempana järkytyksenä kuin jos olisi heille asiat kerrottu rehellisesti aiemmin. Ei helppo tilanne teillä, mutta luota siihen, että ammattilaisia on olemassa ja osaavat teitä auttaa ja tukea. Luota myös itseesi, sinä tunnet lapsesi parhaiten ja varmasti osaat heitä tukea. Yhdessä saa surra.

Vanha provo - uusi yritys.

Nyt se sika kuolee ja mammat on tyytyväisiä ja tsemppaa, että kyllä se siitä.

Eikö tuo aloitus ole ollut täällä jo aikaisemminkin, ehkä noin vuosi sitten?

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo aloitus ole ollut täällä jo aikaisemminkin, ehkä noin vuosi sitten?

Jos se kuolee vähän pidemmän kaavan mukaan 😁

Totuus tekee vapaaksi. Lasten kanssa pitää puhua. Pitää myös kertoa, että heistä pidetään huolta. Ei hätää. Isä pääsee taivaaseen.

Graduksen 4 syövän voi saada remissioon. Pitää radikaalisti muuttaa elintapojaan ja ottaa luonnon lääkkeitä käyttöön. Jos siinä vaiheessa jää odottamaan lääkärin parantavan, tuskin selviää. Toki yksityisellä voi olla siinä vaiheessa vielä keinoja.

Kysy sieltä sairaanhoitajilta. He osaavat neuvoa sinut oikean avun piiriin ja tietävät oman paikkakuntasi paikat ja järjestöt. 

Vierailija kirjoitti:

Totuus tekee vapaaksi. Lasten kanssa pitää puhua. Pitää myös kertoa, että heistä pidetään huolta. Ei hätää. Isä pääsee taivaaseen.

Jos perhe ei ole uskovainen, ei puhuta taivaasta mitään.