Näin eilen niin voimakkaan energiakentän kädessäni, että fyysinen olomuoto peittyi. Osaisiko joku analysoida havaintoani?

Kiitos!

Assburger kirjoitti:

Minulla on sininen aura.

Ennen minulla oli 2 punaista auraa, toinen suurempi ja toinen pienempi.

Sininen väri on hieman haalistunut.

Aurassa on myös kirkkaampia osia, jotka passiivisena aikana saavat ruskehtavaa sävyä.

Mullakin on kaksi auraa, sininen ja punainen. Molemmissa vähän ruskean punaista. Sininen on Fiskarsin Kyntäjä ja punainen Sampo. Molemmat ruosteessa kun on ulkona säilytetty.

Ulkona on nyt kaunis auringonpaiste aika mennä luontoon, niin uskovien kuin muidenkin:).

Keith Ward - What Is Consciousness?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolustaudun uskovana, aihepiiri kuuluu myös meille. Ei jankkauksen vuoksi, vaan aihe on raamatullinen.  Vaikkakaan emme ole samaa mieltä, menemme arjen ulottuvuuden ohi yliluonnolliseen maailmaan joka on todellinen.

Meille uskovina Raamattu antaa näille asioille ja ilmiöille rajat, jotka, olemme varmoja, on annettu syystä, meidän turvaksemme.  Harva kykenee hallitsemaan kaikkea yliluonnollista oikeassa suhteessan arkeen, se vaan tuppaa viemään mukanaan.  Ylilyönneistä taas seuraa avautumista asioille jotka ovat vaarallisia. Tämän vuoksi ja koska muut uskonnot ovat pohjimmiltaan epäjumaliin liityviä, varoitamme niistä.

Se valitseeko joku joogan itsepintaisesti, on sen yksilön valinta, jonka loppumetrit vievät sinne missä sen (epä)jumaluus on.  Itse edelleen suosittelen itsepintaisesti Jeesusta. Se tie vie iankaikkiseen rauhaan ja iloon.

Yhtälailla se sun Jumala voi olla epäjumala ja et vaan tiedä sitä. Voihan maailmaa hallita vaikka Zeus tai tuhannet hindujumalat. Vaikka vakaasti uskotkin, että sinun jumalasi on se ainoa oikea et voi tätä kuitenkaan mitenkään varmuudella tietää. Sen rauhan minkä sinä olet löytänyt Jeesuksesta on joku toinen voinut löytää vaikka Buddhasta, noituudesta tai Shivasta tai he tuntevat olonsa rauhalliseksi ateisteina. 

Sen " rauhan" minkä tunnette näistä on Saatanan harhautus, että seuraisitte häntä.

Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä. Vain ja ainoastaan hänessä on pelastus, muut tiet johtavat kadotukseen.

Haluamme puhua tästä rakkaudesta, että ihmiset kääntyisivät Jumalan puoleen, ja saisivat ottaa Jeesuksen vastaan.

Tämä on tehtävä elämän aikana, kuoleman jälkeen on liian myöhäistä katua.

T.eri

Olen esittänyt seuraavan kysymyksen useasti "uskovaisille saamatta siihen koskaan järjellistä vastausta.

Kokeillaan nyt kuitenkin vielä kertaalleen uudelleen eli:

Mikäli Jeesus on Tie,Totuus ja Elämä ja ainoastaan hänessä on pelastus niin mikä on niiden ihmisten kohtalo jotka elivät ja kuolivat ennen Jeesuksen elämää ja kuolemaa tai ne ihmiset, jotka eivät ole koskaan Jeesuksesta kuulleetkaan?

Helvettiin vaan, kurjat syntiset saatanan seuraajat ja kerettiläiset pakanat, niinkö?

Toivon mahdollisimman monen "uskovaisen" lukevan tekstini ja vastaavan siihen, jos nyt vihdoinkin vuosien jälkeen saisin teiltä kaipaanani vastauksen.

Kiitos.

Kukaan ihminen ei voi tietää kenenkään kohtaloa kuoleman jälkeen. Jokainen menee Jeesuksen eteen kuulemaan tuomionsa. Minä uskon, että kristinuskosta tietämättömät ihmiset, jotka ovat hyviä, pääsevät Taivaaseen. He eivät kuitenkaan aktiivisesti torju kristinuskoa, kun eivät ole kuulleetkaan siitä, toisin kuin vaikka ateistit. Kukaan meistä ihmisistä ei voi nähdä tuonpuoleiseen, ylös tai alas, ellet kuole hetkellisesti, ja saatat saada rajakokemuksen. Raamattu ei loppujen lopuksi, etenkään Uusi Testamentti, ole kovin kattava. Ei siellä ole vastausta kaikkeen eikä tarvitse ollakaan. Koska tuollaiset kysymykset eivät ole uskon ydin.

Kuulostaa ihan ääri-islamistisuudelta, tai miltä tahansa uskonnolliselta ääriliikkelta: Jos torjut aktiivisesti, niin helvettiin joudut. ELi jos et tottele minua, kun minä käsken, niin kadotus ja jumalan viha on tuleva päällesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun puhutaan fyysisistä kokemuksista tai näyistä... Minä tunsin Pyhän Hengen kosketuksen kuumuutena, kuin joku olisi korventanut minua sisältäpäin. Yhtäkkiä ahdistuneisuuteni oli poissa ja olin kuin eri ihminen. En leijunut missään meditaatiohöyryssä kuin olisin huumeissa, vaan olin skarppi, ajatus kulki selkeästi, minulla oli energiaa, tunsin itseni täysin normaaliksi ihmiseksi, joka on kosketuksessa tähän maailmaan. En näe enkeleitä tai vastaavaa.

Tämä ero on epämääräisen hengellisissä ihmisissä (uskovat melkein mihin vaan paitsi Jumalaan) ja kristityissä: hengelliset pyrkivät mielessään karkaamaan tästä maailmasta meditaation ym avulla, koska todellisuus on liian vaikeaa heille. Kristityt ymmärtävät, ettei elämän tarvitse olla aina täydellistä, joten otetaan mitä tulee vastaan ja osataan käsitellä se.

Oot ehkä käsittäny väärin. Ei meditaatio oo sellainen tila, jolla karataan tästä maailmasta. Meditaatio on sitä, kun istutaan ja keskitytään aisteihin. Jos istutaan hiljaa ja keskitytään aistimaan maailmaa, niin se on päinvastaista sille, että pyrkis karkaamaan tästä maailmasta. Eikä siitä tule ns meditaatiopöllyihin, vaikka rauhalliselta saattaa ulospäin vaikuttaakin. Monelle se tekee just skarpimman fiiliksen ja selkeyttää ajatuksia. Monet meditaatioon tutustuneet (ja muutkin) tietää myös tuon, että elämä ei ole täydellistä ja vastaan otetaan se mikä tulee. Tunteiden tunteminen on tärkeää, olipa ne sitten positiivisia tai negatiivisia.

Näin. Ja oikein suoritettu rukouskin on meditatiivinen tila ja meditaatiota. Ongelmana näissä keskusteluissa onkin se, että kristittyaivopesu antaa aivopesunsa uhreille vääristellyn kuvan meditaatiosta. yrittävät saada aivopesun uhrinsa uskomaan, että meditaatio on jotain lsd-trippailua tai väärien jumalien hindulaista palvontaa. Tosiasiassa meditaatio on vain syvästi läsnäoloon keskittynyt tila.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun puhutaan fyysisistä kokemuksista tai näyistä... Minä tunsin Pyhän Hengen kosketuksen kuumuutena, kuin joku olisi korventanut minua sisältäpäin. Yhtäkkiä ahdistuneisuuteni oli poissa ja olin kuin eri ihminen. En leijunut missään meditaatiohöyryssä kuin olisin huumeissa, vaan olin skarppi, ajatus kulki selkeästi, minulla oli energiaa, tunsin itseni täysin normaaliksi ihmiseksi, joka on kosketuksessa tähän maailmaan. En näe enkeleitä tai vastaavaa.

Tämä ero on epämääräisen hengellisissä ihmisissä (uskovat melkein mihin vaan paitsi Jumalaan) ja kristityissä: hengelliset pyrkivät mielessään karkaamaan tästä maailmasta meditaation ym avulla, koska todellisuus on liian vaikeaa heille. Kristityt ymmärtävät, ettei elämän tarvitse olla aina täydellistä, joten otetaan mitä tulee vastaan ja osataan käsitellä se.

Oot ehkä käsittäny väärin. Ei meditaatio oo sellainen tila, jolla karataan tästä maailmasta. Meditaatio on sitä, kun istutaan ja keskitytään aisteihin. Jos istutaan hiljaa ja keskitytään aistimaan maailmaa, niin se on päinvastaista sille, että pyrkis karkaamaan tästä maailmasta. Eikä siitä tule ns meditaatiopöllyihin, vaikka rauhalliselta saattaa ulospäin vaikuttaakin. Monelle se tekee just skarpimman fiiliksen ja selkeyttää ajatuksia. Monet meditaatioon tutustuneet (ja muutkin) tietää myös tuon, että elämä ei ole täydellistä ja vastaan otetaan se mikä tulee. Tunteiden tunteminen on tärkeää, olipa ne sitten positiivisia tai negatiivisia.

Näin. Ja oikein suoritettu rukouskin on meditatiivinen tila ja meditaatiota. Ongelmana näissä keskusteluissa onkin se, että kristittyaivopesu antaa aivopesunsa uhreille vääristellyn kuvan meditaatiosta. yrittävät saada aivopesun uhrinsa uskomaan, että meditaatio on jotain lsd-trippailua tai väärien jumalien hindulaista palvontaa. Tosiasiassa meditaatio on vain syvästi läsnäoloon keskittynyt tila.

Uskon tuon. Eli joku mahdollisesti yrittää vääristellä suurta asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Minua hieman jopa naurattaa ettei minua taideta uskoa. Ajattelin, jos täältä saisin jonkinlaisia vastauksia heiltä, jotka ovat kokeneet samaa.

En ollut unessa vaan täysin hereillä. Tiedän mitä olen nähnyt ja kokenut. Minusta se oli kaunista.

Harmi, ettei saman kokeneita tähän ketjuun löydy.

Minulla olisi muutakin asiaa tähän liittyen mutta jos en saa keskustelua edes alkuunkaan samalle taajuudelle niin ehkä tämä jää tällä kertaa tähän.

Ap

Mihin etsitkään vastausta? (Leikitään, ettet ole trolli.)

Tiedän tunteen, kun haluaa keskustella tietystä aiheesta, mutta se rönsyilee niin paljon että asian systemaattinen käsittely vaikeutuu.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos ajatuksia todella haluaa vaihtaa (eikä aihe ole lobattu), maltti on valttia. Et voi tietää, mitä yllättävää hyödyllistä sekamelskasta löytyy, ja toisaalta pitäähän osallistuminen aihetta esillä.

Kun muut aiheet on saatu sanottua, voit aina palata omaasi ja ehkä useampaa kiinnostaa se silloin, koska et ole pakottanut heitä - sinua lainatakseni - "samalle taajuudelle".

Tai no, et ole heti karkoittanut heitä, tekemällä teoriassa mielenkiintoisesta aiheesta (aistihavantojen poikkeavuudet) omitun, tiukasti rajatun ja ehkä kummallisenkin aiheen ("fyysinen olomuoto peittyy").

Kokemus on sinun, kyllä, mutta miksi odotat analyysiä omasta kauneuden kokemuksestasi? Haluaisitko keskustella kauneuden kokemustapojen hyväksyttävyydestä?

Skitsoidi persoonallisuus (ks. alan kirjallisuus). Tyypillistä erilaiset aurat, energian tuntemiset, koetut enteet yms. Ei ole sama kuin skitsofrenia tsi skitsoaffektinen psykoosi.

Vierailija kirjoitti:

Skitsoidi persoonallisuus (ks. alan kirjallisuus). Tyypillistä erilaiset aurat, energian tuntemiset, koetut enteet yms. Ei ole sama kuin skitsofrenia tsi skitsoaffektinen psykoosi.

Ei lainkaan yllättävää. Silti, aurat ovat biologisesti/psykologisesti/neurologisesti mielenkiintoinen ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Skitsoidi persoonallisuus (ks. alan kirjallisuus). Tyypillistä erilaiset aurat, energian tuntemiset, koetut enteet yms. Ei ole sama kuin skitsofrenia tsi skitsoaffektinen psykoosi.

Vai skitsotyyppinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Skitsoidi persoonallisuus (ks. alan kirjallisuus). Tyypillistä erilaiset aurat, energian tuntemiset, koetut enteet yms. Ei ole sama kuin skitsofrenia tsi skitsoaffektinen psykoosi.

Ei lainkaan yllättävää. Silti, aurat ovat biologisesti/psykologisesti/neurologisesti mielenkiintoinen ilmiö.

"Silti" on ehkä hölmö sanavalinta kirjoituksessani. Jos ko. aurat, hallusinaatiot, tai miksi niitä haluaakin kutsua, sisältyvät nimenomaan luokitteluun skitsotyyppinen/skitsoidi. Eli ovat osa juuri sitä piirteistöä.

Migreeniauroja ei lasketa skitsotyypoisiksi, sillä on tehty jako auran laaduissa.

Menit syömään taikatatteja ja nyt raajat säteilee?

Niin aina, niin aina..

Ilmeisesti auran koettu sijainti erottaa migreenin ja skitsotyyppisen auran. Vai?

Vierailija kirjoitti:

Migreeniauroja ei lasketa skitsotyypoisiksi, sillä on tehty jako auran laaduissa.

Kuka teki jaon. Vai muodostuiko "2 eri leiriä", migreeni ja skitsotyyppinen, ilman että kukaan olisi siis mitään etotellut.

Kun Aadam ja Eva lankesivat Eedenin puutarhassa, he menettivät tämän upean energiakehonsa ja huomasivat olevansa alasti. Kun meidän ruumiimme kuolee, me saamme takaisin tuon ihmeellisen kehon. Sinulla on jostain syystä jäljellä sitä ihmisen alkuperäistä energiakehoa, tai näet sen mikä kaikilla on piilossa tämän lihallisen kehon alla.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti auran koettu sijainti erottaa migreenin ja skitsotyyppisen auran. Vai?

Aura mielessä tai näkökentässä?

Vai aura sijoittuneena näköhavaintoon.

Ratkaiseva ero, jonkun mielestä kai.

Mikä ero on siis visuaalisella migreeni-auralla, ja visuaalisella auralla skitsotyyppisessä persoonallisuudessa.

Migreeniaura alkaa mulla pienestä "sokeasta pisteestä" keskellä näkökenttää, joka alkaa laajeta sivulle ja muuttuu samalla sahalaitaiseksi välkkyväksi ja värikkääksi kehäksi, kunnes laajenee pois eli tavallaan haihtuu. Samalla alkaa toispuoleinen päänsärky ensin pienestä kivusta kohtalaiseksi tai sitten kovaksi ja saattaa olla pahoinvointia.