Mies kiukuttelee kun en halunnut mökkiviikonloppuna seksiä
Kun illalla en halunnut ja olisin aamulla halunnut nauttia mökkiaamusta niin mies pakkasi tavarat ja sanoi kello 8 että nyt lähdetään sitten kotiin. Automatka oli pelkkää mykkäkoulua. Illalla se meni siihen siis, että mies koitti lääppiä, mutta sanoin että nyt en ole tunnelmissa niin hän vain käänsi selkänsä minulle ja hymähti, että niinpä tietysti. Olen nyt todella surullinen tästä suhteen tilasta.
Kommentit (1990)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo. Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.
Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?
Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.
Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.
Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.
Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.
En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.
Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.
Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.
Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.
Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve.
Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.
Juuri näin, puit hyvin sanoiksi sen mitä minäkin tästä aiheesta ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo. Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.
Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?
Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.
Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.
Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.
Miksi et itse anna sille toiselle nautintoa sillä tavoin että hänen ei tarvitse toimia seksileluna sinulle vastoin tahtoaan. Tämä tuottaisi naiselle suunnattoman nautinnon, kyllä sinun pitäisi se hänelle tarjota jos kerra nhäntä rakastat.
Minä annan rakkaudesta naiselleni hyvin monia asioita itsestäni ja ajastani. MInusta on elämässä kaikkein parasta kun voin ilahduttaa rakkaitani. Kuten usein sanotaan, on isompi ilo antaa lahja kuin saada lahja.
Mutta oletan että sama pätee kumppaneilla molempiin suuntiin eli että kumpikin nauttii aidosti siitä että tekee toiselle hyvää. Mutta ilmiesestä tämä "kun annat paljon niin myös saat paljon" ajatus on monille täällä ihan vieras.
Annatko vaimollesi orgasmeja myös silloin, kun itseäsi ei seksi huvita tai et siihen pysty?
Hassu kysymys. Tietenkin. Ihan kuten teen monia muitakin asioita hänen hyväkseen vaikka en hyödy niistä itse suoraan mitenkään. Tuohan on ihan normaalia kun rakastaa toista.
Kyllä minäkin olin usein (liian usein) pahalla päällä, kun parikymppisenä 3 v vanhempi avomieheni vaivautui petipuuhiin ehkä n 2 vk välein tai kun oli vk loppuna baari-illan jälkeen humalassa. Joskus kun itse olisin kiivaasti halunnut ja hän torjui minut, niin olin suorastaan raivona, vaivoin sain pidettyä itseni kasassa etten räjähdä ja huuda hänelle jotain todella loukkaavaa.
Mikä sen mukavampaa kuin rentouttavan mökkiviikonlopun virkistämänä nautiskella toisesta.....
Ymmärrän täysin miestäsi, minäkin olisin suuttunut.
Siksihän sitä yhdessä ollaan että saadaan fyysistä kosketysta ja seksuaalista tyydytystä. Muutenhan vois olla
vaan kavereita.
N50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo. Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.
Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?
Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.
Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.
Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.
Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.
En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.
Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.
Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.
Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.
Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve.
Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.
Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?
Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.
Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.
Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää
Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas?
Kirjoitit tuolla yllä:
Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein.
Sinulle ei siis riitä muu läheisyys, vaan aina on pakko olla seksiä? Vaikka vaimo ei haluaisi, jaksaisi tms? Ja tuo on sinusta rakkautta?
Ei ole aina pakko olla seksiä, eikä esim. raskauden aikana pitempään aikaan. Muutenkin tulee vaimoa siliteltyä ja pussailtua jne., ja voidaan mennä nukkumaan käsi kädessä tms. Mutta jos kyseessä on normaalitilanne ja että syynä usein että ei jaksa, niin silloin on syytä karsia ohjelmasta pois jotakin muuta, jotta aikaa ja energiaa riittää myös lähekkäin oloon ja rakasteluun. Fyysinen läheisyys ei ole kaikkea, mutta kyllä se iso prioriteetti silti on ainakin minulle.
- Se aiempi mieskommentoija
Vierailija kirjoitti:
Ja kohta sä ihmettelet, että mitä teit väärin kun mies vaihtaa osoitetta.
Niin, kyllä tuo pitemmällä tähtäimellä ajatellen kyllä eroon johtaa ja mies saa taas sitä perustarvettaan tyydytettyä, joka kuitenkin on aika tärkeä osa normaalissa parisuhteessa ja kuuluu siihen. Miksi olla mikäli ei saa edes sitä, rakkaudesta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?
Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.
Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.
Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää
Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas?
Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä.
Olen eri, mutta jos minun kumppanini tekee onnelliseksi se ettei hänen tarvitse koskea minun kehooni, niin minun kumppanini ei kyllä silloin rakasta minua siten kuin minä miehen ja naisen välisen rakkauden näen. Jolloin suhde on kyllä valitettavasti tullut tiensä päähän. Yksin en jaksa rakastaa, se satuttaa liikaa.
Kyllähän puoliso haluaa varmasti halailua ja muuta hyvänä pitämistä johon se kosketus kuuluu. Tässä puhuttiin vain rakastamisesta niin että tekee kuin toinen toivoo. Puolisosi ei myöskään varmasti jaksa yksin rakastaa, vaan haluaa eron.
Ymmärsit tahallasi tietysti väärin. Tässä yhteydessä kehon koskettaminen tarkoitti seksuaalista kosketusta. Jos kumppani haluaa vain platonista kosketusta, niin hän ei enää rakasta siten kuin miehen ja naisen suhteessa rakastetaan. Vaan rakastaa kuin ystävää. Joten suhde on ohi.
Ja miksi täällä edes keskustellaan asiasta, jos kaikki haluttomat haluavat sinusta varmasti eron? Eihän tässä pitäisi olla mitään ongelmaa. Sen kun paperit vetämään heti kun halut loppuu. Halukkaat jää sitten yksin etsiskelemään itselleen uutta kumppania. Taitaa vaan olla niin, että hyvin usein se haluton nimenomaan ei halua erota, vaan haluaisi sitoa sen halukkaan onnettomaan liittoon ja loppuelämän selibaattiin. Syyllistää ja uhriutuu jos toinen haluaa erota tai käydä vieraissa.
Olet vapaa tekemään omat ratkaisusu ja eroamaan jolle kumppnisi toiveet enää sinua miellytä. Et voi laittaa tätä toisen kannettavaksi, olet aikuinen ihminen, joten eroat itse jos haluat, etkä odottele että vaimosi laittaa eron vireille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?
Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.
Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.
Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää
Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas?
Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä.
Miksi nainen tulisi onnelliseksi siitä että mies on puutteessa ja kärsii siitä?
Samalla logiikalla kuin että nainen tulisi onnelliseksi siitä että suostuu vastentahtoiseen seksiin.
Jos toisen tarpeiden täyttäminen on kovin vastentahtoista niin silloin parisuhteessa on aika paljon vinksahtanut väärille urille. Muistaakseni Raamattukin sanoi että puolisoiden pitäisi oikein kilpailla toistensa toiveiden täyttämisessä. Vaikka en ole uskonnollinen niin tuossa kyllä osuttiin oikeaan. Kun paljon annat niin paljon myös saat. Parisuhde toimii kun kumpikin ajattelee toista ennen itseään.
Raamattu alkaa siitä mihin äly loppuu.
Ethän sinäkään täytä toisen tarvetta, miksi hänen pitäisi täyttää sinun?
Mitä ihmeen tarvetta? Onko se että ei halua helliä toista joku perustarve? Ihan kuten se että en pelaa tennistä on harrastus?
Ei puhuttu hellimisestä tässä. Hellimistä varmasti halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun seksi kuolee, kuolee myös suhde.
Tätä mini ei ymmärrä.
On totta, että mini ei ymmärrä miten KSI seksi loppuminen lopettaisi suhteen. Aivan hyvin suhde toimii ilman seksiäkin.
Aivan varmasti sen osalta joka ei enää halua seksiä. Kysy kuitenkin ihan varmuuden vuoksi myös niiltä jotka haluavat seksiä.
Kyllä on todella säälittävää ,mikäli suhde perustuu pelkälle seksin "saamiselle". Miksi ihmiset alistuu tuollaisiin suhteen irvikuviin?
Niinpä. Nykyisin ihmisillä on arvot aivan päällään. Seksihän on vain lisääntymistä varten- eihän sitä tarvita mikäli ei haluta lapsia.
Kukaan ei ole sanonut pelkästään seksiin. Mutta seksi on aivan olennainen osa suhdetta ja ilman seksiä ei ole myöskään suhdetta.
Tuleppa vanhempaan ikään, kyllä parisuhteessa on toisenlaiset arvot.
En ymmärrä tätä näkemystä. Kyllä seksi ja seksuaalisuus on vanhempanakin todella tärkeää monille. Ei se tarkoita että seksiä olisi yhtä usein kuin nuorena mutta kyllä se on juuri se erityinen kipinä kahden ihmisen välillä joka tekee siitä parisuhteesta parisuhteen myös vanhempana, ei se että istutaan eri kiikkustuoleissa hiljaa.
Ymmärrät kyllä sitten kuin kasvat vielä, ja kun vanhenet.
Olen eri, mutta onpa lapsellinen kommentti. Kyllä seksuaalisuus on nykypäivänä tärkeä asia monelle iäkkäällekin. Ei toki kaikille, ja sekin on ihan okei kunhan molemmat on asiasta samaa mieltä. Mutta osalle on. Ihan tunkkainen ajatus, että kaikilla halut ja seksielämä kuolisi iän myötä.
Olet itse lapsellinen jos luulet että seksuaalisuutesi säilyy koko loppuelämäsi. Ei tähän muuta voi sanoa kuin että tulet sen sitten näkemään.
Kuule, ihan tutkimustenkin mukaan osa pareista säilyy aktiivisena kalkkiviivoille asti. Et sinä voi sanoa kenenkään muun puolesta, mihin asti hänellä tulee kyvyt ja halut säilymään. Se nimenomaan on lapsellista, että vastoin tunnettuja faktoja yrität silti yleistää omat kokemuksesi koskemaan kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo. Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.
Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?
Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.
Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.
Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.
Miksi et itse anna sille toiselle nautintoa sillä tavoin että hänen ei tarvitse toimia seksileluna sinulle vastoin tahtoaan. Tämä tuottaisi naiselle suunnattoman nautinnon, kyllä sinun pitäisi se hänelle tarjota jos kerra nhäntä rakastat.
Minä annan rakkaudesta naiselleni hyvin monia asioita itsestäni ja ajastani. MInusta on elämässä kaikkein parasta kun voin ilahduttaa rakkaitani. Kuten usein sanotaan, on isompi ilo antaa lahja kuin saada lahja.
Mutta oletan että sama pätee kumppaneilla molempiin suuntiin eli että kumpikin nauttii aidosti siitä että tekee toiselle hyvää. Mutta ilmiesestä tämä "kun annat paljon niin myös saat paljon" ajatus on monille täällä ihan vieras.
Annatko vaimollesi orgasmeja myös silloin, kun itseäsi ei seksi huvita tai et siihen pysty?
Hassu kysymys. Tietenkin. Ihan kuten teen monia muitakin asioita hänen hyväkseen vaikka en hyödy niistä itse suoraan mitenkään. Tuohan on ihan normaalia kun rakastaa toista.
Mutta annat hänelle vain niitä asioita joita sinä haluat antaa. Vaimoltasi osotat että hän antaa sellaista mitä hän ei halua. Siiinä on se ero. Sinä määrittelet vaimosi puolesta sen mitä hän haluaa, ja mitä sinä annat. Anna hänen itse se päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo. Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.
Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?
Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.
Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.
Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.
Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.
En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.
Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.
Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.
Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.
Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve.
Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.
Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.
Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi.
Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.
Eikö nämä "kahdenkeskiset ajat" ja "aikaa parisuhteelle" tarkoita juuri sitä, että on kerrankin mahdollista paneskella ilman häiriötekijöitä? Kyllä meillä ainakin on molemmille täysin selvää, että villiä seksiä on tiedossa, jos lapset menevät vaikkapa viikonlopuksi yökyläilemään mummolaan. Toki sitä kehitetään muutakin tekemistä (käydään syömässä, teatterissa tms.), mutta ilta päättyy aivan satavarmasti petipuuhiin. Eikä edes välttämättä petiin...
Ei siis tarkoita, etteikö seksiä muutenkin olisi. Mutta se on aina vähän varoivaisempaa ja vähemmän spontaania, kun lapset vievät niin huomion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tänä päivänä maksullista seksiä on tarjolla runsaasti ja edullisesti. Kaltaisesi naiset ovat luoneet sille valtavat markkinat.
En usko, että edullisesti.
Ne naiset saadaan seksiä nuorilla, halukkailta, komeilta nuorilta miehiltä ilmaiseksi, ja niin usein ja paljon kuin haluamme. Vtuttaako, että te miehet ette saa nuorilta, kauniilta naisilta seksiä ilmaiseksi ja niin paljon ja niin usein, kuin haluatte? Vtuttaahan se😀
Miehet ja naiset ovat erilaisia. Miehet tykkäävät enemmän seksistä kuin naiset. Naisen pitää aina saada seksin rinnalla jotain muuta, "pelkkä" seksi on naiselle arvotonta, kuten tässä todistat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?
Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.
Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.
Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää
Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas?
Jos mies rakastaa naistaan, hän tottakai haluaa tehdä tämän onnelliseksi. Eli jos nainen ei halua seksiä, niin mies ei kärtä sitä.
Miksi nainen tulisi onnelliseksi siitä että mies on puutteessa ja kärsii siitä?
Miksi mies tulisi onnelliseksi siitä että nainen vastentahtoisesti antaa kehonsa käytettäväksi ja kärsii siitä?
No totta kai mies tulee, koska se oma muna on miehelle kaikkein rakkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama täällä. Suhde on ollut huono jo pitkään, eikä mies suostunut viettämään edes kesälomaa yhtä aikaa kuin minä. Hän ei suostunut lähtemään kanssani matkallekaan, eikä meillä ole koskaan kahdenkeskistä aikaa kotona lasten takia, emmekä käy treffeillä tms. Puhdas kämppissuhde siis. Järjestin lapsille hoidon yhdeksi viikonlopuksi, jotta saisimme olla kahdestaan ja parantaa suhdettamme romanttisella ajalla, mutta mies lähtikin silloin omaan reissuun ja vietin sen vuoden ainoan lapsivapaan yksin kotona. Nyt kesän päätteeksi mies ehdotti yhtäkkiä, että ajaisimme mökille edestakaisin harrastamaan pikaseksiä ja tulisimme samantien takaisin, että lapset saisivat pärjätä sen aikaa yksin kotona. En ole mitään typerämpää ikinä kuullut, en halua jättää lapsia yksin kotiin, enkä ole enää kiinnostunut seksistä miehen kanssa, ennen kuin hän panostaa tosissaan romanttiseen parisuhteeseemme. Kesä ja miehen välinpitämättömyyden huipennus oli viimeinen sinetti minulle ja aloin miettiä eroa. Viimeinen asia, mikä nyt kiinnostaa, on ilman tunteita käydä pantavana mökillä edestakaisin sinne ajaen ja koko ajan lasten pärjäämisestä huolehtien. N ole nyt heti eroamassa, mutta ajattelin alkaa elää omaa elämääni ja mies saa pohtia itsekseen tykönään, haluaako hän oikean parisuhteen kanssani vai ei. Jos haluaa, siihen pitää kuulua jonkinlaista arvostusta, tunteita minua kohtaan, halua viettää aikaa yhdessä ja jotain romanttisia elementtejä. Nyt niitä ei ole. Mies ei ymmärrä, vaikka olen tämän hänelle jo muutamaan kertaan selkokielellä kertonut ja mököttää siitä mökkiseksistä.
Tää romantiikan yhdistäminen seksiin on monille miehille vaikeaa. Vaikka pidän itseäni fiksuna ja hyvinkin huomioonottavana, (muuten) mukavana puolisona, en ole oikein koskaan osannut "järjestää romantiikkaa". Jo ajatuskin tuntuu ahdistavalta, vaivaannuttavalta ja teennäiseltä. Mulle seksi on tarve siinä kuin syöminen ja nukkuminen ja silloin tällöin pitäisi vaan homma hoitaa niin voi taas keskittyä tärkeämpiin asioihin. Romantiikka on yhtä kiinnostavaa kuin katsella maalin kuivumista tai käydä balettinäytöksessä.
Tiedän, että useimmat naiset ajattelevat hyvinkin eri tavalla, mutta kun ei pysty, ei kykene. Miehelläsi voi olla sama ongelma.
Siis etkö itse koskaan koe jotain tilannetta vaikkapa romanttisena?
Tiedostan kyllä älyllisesti, että jokin tilanne on romanttinen ja esim. elokuvaa katsoessa saatan jopa omaksi yllätyksekseni liikuttua kun rakastavaiset vihdoin saavat toisensa, mutta jotenkin en vaan tykkää tosielämässä romantiikasta. Jo sen teeskenteleminenkin tuntuu jotenkin väärältä ja vastenmieliseltä. En tiedä liittyykö se lapsuuteen jossa ei perhepiirissä liiemmin rakkaudesta puhuttu eikä sitä vahingossakaan näytetty.
Uskoisin muuten, että en ole ainoa mies tämän ongelman kanssa.
En minäkään tykkää romantiikasta - ja olen nainen. En katso romanttisia elokuvia, enkä välitä alan kirjallisuudesta tai muustakaan hömpästä. Ja kaveripiirini on ihan samanlainen. Tästä on monesti ollut naiskaveteiden kanssa puhettakin, kun ei vain osaa heittäytyä naisen rooliin ja tuijotella käsi kädessä auringonlaskuun.
Mulle romantiikka on ensisijaisesti sen rakkaan kanssa hetkessä pysähtymistä, joko spontaanisti tai tietoisesti sellaisen tilanteen luoden. Olla hetki toisen kanssa puhuen tai puhumatta, aktiivisesti tehden tai vain olemalla. Että ei anna muille ulkopuolisille ärsykkeille sijaa, keskittymällä toiseen ja siihen kahdenkeskiseen aikaan, sillä tavoin osoittaa että nauttii toisen seurasta, arvostaa häntä ja antaa ihan omanlaisen paikan toiselle omassa elämässään.
Ja jokaisella oma juttunsa mitä arvostaa, ja olisi tietenkin hyvä jos kummankin mieltymykset kohtaisivat. Toisille se romantiikka voi olla yhteisessä benji-hypyssä, toiselle käsikädessä kulkeminen kaupungilla, toisille taas yhteinen luontoelämys tai yhteinen aamupala lehteä lukien jalkojen koskettaessa.
Mielestäni romantiikka ei niinkään ole niissä jutuissa kuin siinä hetken intensiteetissä. Ja on ihanaa kun kumppani osaa luoda ja/tai ottaa sen hetken.
Halailu ja fyysinen läheisyys on kivaa seksi on turhaa ajanhukkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Miksi kukaan täällä ei kyseenalaista tuota miehen naurettavaa käytöstä. Jos vaimon ei tee mieli seksiä 1-2 päivään niin aletaan kiukuttelemaan ja pitämään mykkäkoulua kuin pikku kakara konsanaan. Ehkä jos olisi kuunnellut naista ja nauttinut hänen kanssaan yhteisestä mökkiaamusta eikä lähtenyt kotiin ja murjottanut niin ois saattanut varmaan sitten illemmalla kotona seksi maistua vaimollekkin?
Parisuhde tai avioliittokaan ei velvoita olemaan valmiina seksiin milloin vaan kun toinen haluaa.
Ymmärrän, ettei vaimoni aina jaksa, ja voi sanoa esim. iltamyöhällä ettei jaksa nyt, rakastellaan huomenna, mutta jos ei mitään sairautta tms. syytä ole, niin se ei ole hyväksyttävää, että jatkuvasti oltaisiin vain tauolla (raskauden aikana ja jälkeen on ollut pitempiä välejä, samoin kuukautisten aikaan tauko, nämä ymmärrettäviä verrattuna "ei huvita"-syihin). Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein. Muista asioista voidaan neuvotella, mutta rakkauden suhteen pihistely ei ole OK. Tarkoitus olla yhdessä, kunnes kuolema meidät erottaa.
Rakastamisella ja seksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä sinunkin kannattaisi tuohon addiktioon hakea hoitoa. Luulisi itsellekin olevan helpompaa kun mulkku ei määrää elämää
Onhan niillä erittäin paljonkin tekemistä keskenään. Haluan seksiä vaimoni kanssa, ja jos hän rakastaa minua, meillä on seksiä, koska rakastava vaimo tottakai haluaa tehdä miehensä onnelliseksi ja olla niin lähellä kuin mahdollista, ja samoin mies haluaa tehdä vaimonsa onnelliseksi. Seksiä ei myöskään tarvitse ajatella niin usein, jos se on normaali osa avioliittoa eikä siitä tarvitse vääntää, että joskos tällä viikolla taas?
Kirjoitit tuolla yllä:
Olen hänelle sanonutkin, että minulle kävisi joka päiväkin, mutta 2 pv välein on OK, yli sen olisi jo turhan pitkä väli. Rakastelu kuuluu aviovelvollisuuksiin, puolison pitämiseen tyytyväisenä muiden asioiden ohella, ja tämä on niin tärkeä liittoa ylläpitävä asia, että myöskään sillä "kiristäminen" tms. kaupankäynti ei ole oikein.
Sinulle ei siis riitä muu läheisyys, vaan aina on pakko olla seksiä? Vaikka vaimo ei haluaisi, jaksaisi tms? Ja tuo on sinusta rakkautta?
Jos olet tuota mieltä niin sinun pitää sitten vain lopettaa kiristäminen seksillä.
Tarkoitit viestisi varmaan tuolle miehelle, joka kiristää vaimoaan seksillä. Vaimolla on kuulemma VELVOLLISUUKSIA. Kuulostaa tosi rakastavalta ja kiihoittavalta. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun seksi kuolee, kuolee myös suhde.
Tätä mini ei ymmärrä.
On totta, että mini ei ymmärrä miten KSI seksi loppuminen lopettaisi suhteen. Aivan hyvin suhde toimii ilman seksiäkin.
Aivan varmasti sen osalta joka ei enää halua seksiä. Kysy kuitenkin ihan varmuuden vuoksi myös niiltä jotka haluavat seksiä.
Kyllä on todella säälittävää ,mikäli suhde perustuu pelkälle seksin "saamiselle". Miksi ihmiset alistuu tuollaisiin suhteen irvikuviin?
Niinpä. Nykyisin ihmisillä on arvot aivan päällään. Seksihän on vain lisääntymistä varten- eihän sitä tarvita mikäli ei haluta lapsia.
Kukaan ei ole sanonut pelkästään seksiin. Mutta seksi on aivan olennainen osa suhdetta ja ilman seksiä ei ole myöskään suhdetta.
Tuleppa vanhempaan ikään, kyllä parisuhteessa on toisenlaiset arvot.
En ymmärrä tätä näkemystä. Kyllä seksi ja seksuaalisuus on vanhempanakin todella tärkeää monille. Ei se tarkoita että seksiä olisi yhtä usein kuin nuorena mutta kyllä se on juuri se erityinen kipinä kahden ihmisen välillä joka tekee siitä parisuhteesta parisuhteen myös vanhempana, ei se että istutaan eri kiikkustuoleissa hiljaa.
Ymmärrät kyllä sitten kuin kasvat vielä, ja kun vanhenet.
Olen eri, mutta onpa lapsellinen kommentti. Kyllä seksuaalisuus on nykypäivänä tärkeä asia monelle iäkkäällekin. Ei toki kaikille, ja sekin on ihan okei kunhan molemmat on asiasta samaa mieltä. Mutta osalle on. Ihan tunkkainen ajatus, että kaikilla halut ja seksielämä kuolisi iän myötä.
Olet itse lapsellinen jos luulet että seksuaalisuutesi säilyy koko loppuelämäsi. Ei tähän muuta voi sanoa kuin että tulet sen sitten näkemään.
Kuule, ihan tutkimustenkin mukaan osa pareista säilyy aktiivisena kalkkiviivoille asti. Et sinä voi sanoa kenenkään muun puolesta, mihin asti hänellä tulee kyvyt ja halut säilymään. Se nimenomaan on lapsellista, että vastoin tunnettuja faktoja yrität silti yleistää omat kokemuksesi koskemaan kaikkia.
Kyllä se on lapsellista että sinä kuvittelet tietäväsi miten loppuelämäsi menee. Se vain on lapsellista, ei sille tosiasialle mitään voi. Ei edes sinun tutkimuskesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä41945 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
Herranjumala jos ei tee mieli seksiä niin ei tee mieli, ei sitä silloin tarvitse toiselle antaa. Ei parisuhde tarkoita sitä että tarvitsisi kokoajan olla valmis harrastamaan seksiä, aina ei vaan tahdo. Vielä vähemmän tekee mieli jos mies käyttäytyy kuin pikkulapsi niinkuin tässä aloittajan tarinassa.
Kyllähän rakkaus on pohjimmiltaan juuri sitä että halutaan antaa sille toiselle sitä mistä toinen pitää ja mistä toinen saa nautintoa. Jos tämä halu loppuu niin sitten voi alkaa miettiä että mitä se oma rakkaus toista kohtaan oikein käytännössä tarkoittaa. Onko se vain sanoja vai haluaako sitä ihan oikeasti että toisella on hyvä olla?
Ja tämä ei sitten tarkoita sitä että pitäisi hampaat irvessä antaa vaan sitä että jos ei enää juurikaan halua ihan omasta halustaan tuottaa toiselle nautintoa niin kannattaa miettiä että miksi näin on.
Ei seksi ole mikään pelkkä nautinto toiselle joka annetaan rakastetulle armolahjana. Seksi jos mikä on kahdenkeskistä. Masturbointi on eri asia.
Et ilmeisesti oikein ymmärtänyt mitä tarkoitin. Se mitä yritin sanoa on että rakkaus antaa nimenomaan sen oman aidon halun tuottaa toiselle naitintoa. Silloin se on kahdenkeskistä ja molemminpuolista eikä mikään "armolahja". Jos parisuhteesta hiipuu aito pyyteetön halu tuottaa toiselle nautintoa ja hyvää niin siitä rakkaudesta on silloin kadonnut aika paljon.
Minusta on surullista miten moni tuntuu ajattelevan että parisuhtessa ja rakkaudessa on kaikki kunnossa vaikka toisen huomioiminen myös rakkauden teoin tuntuu ihan pakkopullalta ja sitä tehdään vain kun siitä hyödytään mahdollisimman paljon itse eli kun itseä haluttaa kamalasti.
Tuputat seksiä osoituksena rakkaudestasi? Jos toinen ei halua sitä sinun huomiota? Joskus kannattaa myös uskoa, kun toinen sanoo jotain.
En. Et edelleenkään ymmärrä tai halua ymmärtää. Seksi ei ole mikään osoitus rakkaudesta vaan asia jota haluaa aidosti antaa toiselle kun rakastaa. Jos tiedät kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen ja hyvinvoiva niin rakkaudesta sinä tietenkin tuon asian sille kumppanillesi suot. Rakastava ihminen haluaa rakkaansa olevan onnellinen kaikin puolin. Ja sen toteuttaminen tuo myös sille toteuttajalle iloa.
Ihan kuten jos annat lapselle joululahjan jota hän on kovasti toivonut niin myös antaja kokee iloa ja onnea kun voi täyttää toisen toiveen ja tehdä toisen onnelliseksi.
Jos sinä tiedät että kumppanisi tarvitsevan jotain ollakseen onnellinen, niin sinä tietenkin sen hänelle suot. Olethan rakastava ihminen. Tämän toteuttaminen tuo mysös sinulle iloa, eli et vaadi seksiä.
Jokaiselle ihmisellä on tietyt perustarpeet joita hän tarvitsee voidakseen olla täysin onnellinen. Noista asioista ei voi luopua tai ei ole enää onnellinen. Rakastava ihminen ei vaadi toista luopumaan perustarpeistaan eikä sellaista voi rakkauden nimissä edellyttää.
Monille ihmiselle edes kohtuullinen seksielämä on yksi perustarve.
Toki jos tarpeiteni tyydyttäminen olisi toiselle niin vastenmielistä että hän ei kerta kaikkiaan siihen pystyisi niin silloin en sitä häneltä vaatisi. Mutta silloin rakkaus vaatisi myös luopumaan koko parisuhteesta koska siinä molemminpuolinen rakkaus ei voisi enää toteutua.
Olen samaa mieltä. Ihmisen perustarve on olla harrastamatta vastentahtoista seksiä. Jos toinen haluaa sivuuttaa tämän perustarpeen, niin hän ei enää rakasta.
Kun tuossa tilanteessa rakkaus on selvästikin molemmin puolin loppu niin on parempi lopettaa koko suhde. Ongelmahan onkin siinä että niin moni ajattelee että on ihan ok vaatia toista osapuolta louumaan seksielämästä mutta siltä odotetaan että se parisuhde jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ei se niin toimi.
Edelleen, jos halu harrastaa seksiä loppuu täysin ja kokee toisen vain vastenmieliseksi niin se ei ole mikään perustarve vaan osoitus siitä että suhteessa on paljon pielessä eikä se rakkauskaan enää niin kukoista.
Ei vaadi kukaan luopumaan. Ihan itse saat tehdä ratkaisusi omassa suhteessasi. Nuo ovat oman mielikuvituksesi tuotteita tuollaiset.
Mitä ihmeen tarvetta? Onko se että ei halua helliä toista joku perustarve? Ihan kuten se että en pelaa tennistä on harrastus?