Lue keskustelun säännöt.
Mies kiukuttelee kun en halunnut mökkiviikonloppuna seksiä
31.07.2022 |
Kun illalla en halunnut ja olisin aamulla halunnut nauttia mökkiaamusta niin mies pakkasi tavarat ja sanoi kello 8 että nyt lähdetään sitten kotiin. Automatka oli pelkkää mykkäkoulua. Illalla se meni siihen siis, että mies koitti lääppiä, mutta sanoin että nyt en ole tunnelmissa niin hän vain käänsi selkänsä minulle ja hymähti, että niinpä tietysti. Olen nyt todella surullinen tästä suhteen tilasta.
Kommentit (1990)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanohan ap rehellisesti, että jos sinä ehdottaisit miehellesi seksiä ja hän kieltäytyisi, olisiko ihan ok?
Etkö loukkaantuisi edes hiukkasen? Etkö miettisi, että hänellä on joku toinen?
Nyt oli kyllä kummallinen kysymys. Minkälainen parisuhde oikein sellainen on, jossa ei saa seksistä kieltäytyä ilman että aletaan epäillä petturiksi?
Jos mies kieltäytyy naisen ehdotuksesta, niin nainen loukkaantuu verisesti ja muistuttaa vielä vuosien jälkeenkin asiasta JA epäilee miestä pettämisestä.
Ikävä kyllä, näin se asia on.
Nainen saa ja hänen pitääkin kieltäytyä, sillä se jos mikä on voimaannuttavaa.
Teilläpä on kummallinen suhde. Meillä on molempien sallittua kieltäytyä ilman että pettäminen käy mielessäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reidet auki ja leiki kuollutta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Meillä ei ole enää vuosiin ollut muuta läheisyyttä kuin se 3 x 3 min / vk pikaseksi, jota mies kuvittelee tyydyttäväksi yhdyselämäksi. Vastavuoroinen rakastelu alkoi hänestä olla liian rasittavaa ja kuluttavaa alkuinnostuksen jälkeen.
Kyllä, olen yrittänyt puhua, ei ymmärrä. Ero tulossa.
Montako kertaa sinä olet ottanut suihin viimeisen 15 vuoden aikana?
Kerropa ensin montako kertaa olet tuotanut naiselle klitorisorgasmin käsin tai suulla? Ihan vaatimatta mitään itsellesi?
Olen eri, mutta mikä ihmeen vaatimus tuo on, että pitäisi olla sellaista seksiä jossa vain toisen tarpeet huomioidaan? Kyllä normaalissa seksissä huomioidaan molemmat osapuolet. Ei siinä ole mitään väärää, että haluaa itsekin nauttia.
Tarkoitatko nyt että edellisen kommentti siitä että naisen on pakko ottaa mieheltä suihin on okei, mutta naiselle ei olisi oikeus haluta suuseksiä itselleen???
Koskaan missään ei keskustella siitä, kuinka usein mies nuolee naisensa loppuun saakka mutta joka paikassa jan kataan miesten "tarpeesta" / "oikeudesta" suihinottoihin ikään kuin eivät ilman pärjäisi.
Onko jossain mies joka ei tykkää nuolla? Itse annan suuseksiä mielelläni vaikken sitä vastavuoroisesti saa itse
Kuulema monet miehet "eivät jaksa" tyydyttää naista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä nainen 49 v jolle olisi kyllä kelvannut mökkiseksi. 30 vuotta kun on tottunut saamaan säännöllisesti niin voi perskules kun vaan voi olla vaikea olla ilman. Miehellä keski-iän kriisi ja voipi olla meikäläisen seksielämä tässä. Huokaus, kesä on ollut aina parasta seksiaikaa ja nyt jo yli 2kk ollut ilman ...... koville ottaa.
Toivottavasti et ole suht hoikka/normaalipainoinen ja hyvännäköinen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanohan ap rehellisesti, että jos sinä ehdottaisit miehellesi seksiä ja hän kieltäytyisi, olisiko ihan ok?
Etkö loukkaantuisi edes hiukkasen? Etkö miettisi, että hänellä on joku toinen?
Nyt oli kyllä kummallinen kysymys. Minkälainen parisuhde oikein sellainen on, jossa ei saa seksistä kieltäytyä ilman että aletaan epäillä petturiksi?
Jos mies kieltäytyy naisen ehdotuksesta, niin nainen loukkaantuu verisesti ja muistuttaa vielä vuosien jälkeenkin asiasta JA epäilee miestä pettämisestä.
Ikävä kyllä, näin se asia on.
Nainen saa ja hänen pitääkin kieltäytyä, sillä se jos mikä on voimaannuttavaa.
Kyllä niitäkin suhteita on, joissa mies pihtaa "naistyyliin", siis jatkuvia torjuntoja ja pitkäaikaista pihtaamista. Meilläkin oli tätä joskus.
Useimmissa muslimimaissa tällaisesta ei tarvitse edes keskustella. Nainen on velvollinen antamaan miehelleen seksiä aina tämän halutessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Ensin pitää olla läheisyyttä muuten ei ole seksiäkään. Ei se läheisyys voi olla jälkikäteen saatu palkinto siitä että "antaa".
Läheisyys on sen suhteen perusta. Muutenhan ollaan ihan vieraita ja etäisiä, ei siinä seksi kiinnosta muita kuin niitä joille partneri on vain ja ainoastaan kohde, pelkkä patja. Eikä ketään kiinnosta olla toisen patja.
Eihän tuossa sanottukaan, että läheisyys olisi jälkikäteen annettu palkinto seksistä. Hyvässä suhteessa on molempia spontaanisti ja kummankin toiveesta. Mutta jos toinen yksipuolisesti lopettaa toisen, niin kyllä se hyvin nopeasti johtaa toisenkin häviämiseen. Ei minua ainakaan innosta läheisyys ihmisen kanssa joka torjuu minut ja viestittää minun olevan huono ja epähaluttava. Ihan kuin sinuakaan tuskin kiinnostaa seksi henkilön kanssa joka ei tunnu arvostavan sinua.
Ihmisillä on tarvitsevat suhteelta erilaisia asioita. Jostain syystä tarve kokea itsensä arvostetuksi ja välitetyksi koetaan universaaliksi ja ymmärrettäväksi, mutta tarve kokea itsensä halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi ei saisi merkitä mitään. Minusta on aina surkea lähtökohta parisuhteelle, että vain omat tarpeet koetaan tärkeinä mutta kumppanin tarpeet on ällöjä ja turhia.
Sellaista vaihtoehtoa ei rakastavassa suhteessa ole olemassa, että seksiä olisi vasten molempien halua. Muuta läheisyyttä pystyt kyllä antamaan tahdon voimalla menemättä rikki, seksiä et.
Aika kätevästi sinä päätät, että kumppanin tarpeiden huomioiminen on kohtuutonta mutta sinun tarpeidesi huomioiminen ei. Mutta olet aika yksiselitteisesti väärässä. Kyllä pakotettu läheisyyskin voi tuntua pahalta ja rikkovalta. Silloin tosin suhde on jo syvällä vaikeuksissa, mutta niin se on silloinkin kun toinen on pysyvästi haluton.
Ikinä en ole kuullut ihmisestä, joka menee vaikkapa puolisonsa lämpimästä halaamisesta ja normaalista keskusteluyhteydestä rikki. Ei ehkä kannata mennä suhteeseen ollenkaan, jos tilanne oikeasti olisi tuo. Vaan eihän se ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reidet auki ja leiki kuollutta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Meillä ei ole enää vuosiin ollut muuta läheisyyttä kuin se 3 x 3 min / vk pikaseksi, jota mies kuvittelee tyydyttäväksi yhdyselämäksi. Vastavuoroinen rakastelu alkoi hänestä olla liian rasittavaa ja kuluttavaa alkuinnostuksen jälkeen.
Kyllä, olen yrittänyt puhua, ei ymmärrä. Ero tulossa.
Montako kertaa sinä olet ottanut suihin viimeisen 15 vuoden aikana?
Kerropa ensin montako kertaa olet tuotanut naiselle klitorisorgasmin käsin tai suulla? Ihan vaatimatta mitään itsellesi?
Olen eri, mutta mikä ihmeen vaatimus tuo on, että pitäisi olla sellaista seksiä jossa vain toisen tarpeet huomioidaan? Kyllä normaalissa seksissä huomioidaan molemmat osapuolet. Ei siinä ole mitään väärää, että haluaa itsekin nauttia.
Tarkoitatko nyt että edellisen kommentti siitä että naisen on pakko ottaa mieheltä suihin on okei, mutta naiselle ei olisi oikeus haluta suuseksiä itselleen???
Koskaan missään ei keskustella siitä, kuinka usein mies nuolee naisensa loppuun saakka mutta joka paikassa jan kataan miesten "tarpeesta" / "oikeudesta" suihinottoihin ikään kuin eivät ilman pärjäisi.
Onko jossain mies joka ei tykkää nuolla? Itse annan suuseksiä mielelläni vaikken sitä vastavuoroisesti saa itse
Kuulema monet miehet "eivät jaksa" tyydyttää naista.
"eivät jaksa" katsoa/kuunnella kun toinen voihkii ja nauttii? Minusta tuo on kiihottavinta mitä voi tehdä ja kyllä olen antanut suuseksiä useasti saamatta itse mitään ja se on ihan ok minulle.
Muutamia "yhdenillan" juttuja on ollut joissa on sovitusti toimittu näin, ei ole tehnyt mieli panna mutta silti pidän siitä kun toinen nauttii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki vaan halua seksiä. Ei siihen mitään sen kummempaa syytä edes tarvita. Ei seksuaalisuus ole mikään yksiselitteinen käsite.
Se on tietysti ihan okei. Mutta sitten pitää etsiä rinnalle toinen aseksuaali tai hyväksyä avoim suhde. Ei kenelläkään ole oikeutta vaatia toiselta selibaattia vain siksi ettei itseö huvita.
Höpöhöpö. Jokaisessa suhteessa on sääntönsä esim sen suhteen ettei hieronta sukuelimiä vieraiden kanssa. Missään ei määrätä, että pitää olla määrä x seksiä. Jokainen saa suostua olemaan vaikka täysin seksittömässä suhteessa niin halutessaan.. Jos ei huvita olla seksittömässä suhteessa niin sitten voi vapaasti erota ja lähteä omilleen. Taatusti kukaan ei rupea haluamaan seksiä jos uhkaillaan pettämisellä tai erolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
No eihän miiehetkään aina halua. Voi olla syynä stressi, aikainen herätys, flunssa, ei ole sillä tuulella, väsyttää, tyydytti juuri itsensä jne. Ei naisenkaan pidä harrastaa seksiä jos ei haluta. Vastentahtoinen seksi rikkoo.
Kyllä me naisetkin saamme pakkeja puolisolta.Eri asia olla haluton joskus, kun olla pysyvästi tai pitkäaikaisesti haluton. Myös jatkuvat torjunnat rikkoo kumppania. Jos nyt on pää kipeä, niin toimivassa suhteessa otetaan särkylääke ja tehdään itse aloite sitten kun särky hellittää. Kuukausien päänsärky/flunssa/väsymys/eihuvita on jo aihe tarkastella niiden tekosyiden taustaa.
Ihmisillähän ei voi ilmeisesti olla pitkäaikaissairauksia, masennusta, tai muita vaikeita pitkäaikaisia tilanteita jotka vaikuttavaan jaksamiseen ja libidoon, eihän?
/s
Voi. Mutta jos libido on pysyvästi tai hyvin pitkäaikaisesti sammunut, niin sivusuhteet sallitaan jos välitetään toisesta. Ja jos ei välitetä, niin millä perusteella vaatii toiselta uskollisuuttakaan?
Voi kuule, naiset ovat eläneet vuosikausia miestensä kanssa vaikka nämä ovat olleet halvaantuneita tai muuten kyvyttömiä läpi historian. Silti naisilta on aina vaadittu selibaattia itsestäänselvyytenä.
Miksi miesten ei koskaan tarvitsisi olla kärsivällisiä, uhrautuvaisia ja ajatella sitä toista osapuolta? Häissäkin luvataan olla uskollisia myötä- JA vastoinkäymisissä.
Onko vielä nykyäänkin miehillä tuota kuvitelmaa että he olisivat jotenkin etuoikeutettuja asettamaan omat halunsa ja tarpeensa kaiken muun ja muiden edelle? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään taitaa olla enemmän toistepäin, miehet eivät halua.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, naiset ovat eläneet vuosikausia miestensä kanssa vaikka nämä ovat olleet halvaantuneita tai muuten kyvyttömiä läpi historian.
Samoin miehet, mutta yleistäminen ja kaiken näkeminen mustavalkoisena on niin helppoa ja ihanaa. eiköstä niin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olla parisuhteessa jos siinä ei ole seksiä?
Ymmärrän jos olisi jokin sairaus tai muu este, mutta torjunta ilman kunnollista syytä on väärin.
No eihän miiehetkään aina halua. Voi olla syynä stressi, aikainen herätys, flunssa, ei ole sillä tuulella, väsyttää, tyydytti juuri itsensä jne. Ei naisenkaan pidä harrastaa seksiä jos ei haluta. Vastentahtoinen seksi rikkoo.
Kyllä me naisetkin saamme pakkeja puolisolta.Eri asia olla haluton joskus, kun olla pysyvästi tai pitkäaikaisesti haluton. Myös jatkuvat torjunnat rikkoo kumppania. Jos nyt on pää kipeä, niin toimivassa suhteessa otetaan särkylääke ja tehdään itse aloite sitten kun särky hellittää. Kuukausien päänsärky/flunssa/väsymys/eihuvita on jo aihe tarkastella niiden tekosyiden taustaa.
Ihmisillähän ei voi ilmeisesti olla pitkäaikaissairauksia, masennusta, tai muita vaikeita pitkäaikaisia tilanteita jotka vaikuttavaan jaksamiseen ja libidoon, eihän?
/s
Voi. Mutta jos libido on pysyvästi tai hyvin pitkäaikaisesti sammunut, niin sivusuhteet sallitaan jos välitetään toisesta. Ja jos ei välitetä, niin millä perusteella vaatii toiselta uskollisuuttakaan?
Voi kuule, naiset ovat eläneet vuosikausia miestensä kanssa vaikka nämä ovat olleet halvaantuneita tai muuten kyvyttömiä läpi historian. Silti naisilta on aina vaadittu selibaattia itsestäänselvyytenä.
Miksi miesten ei koskaan tarvitsisi olla kärsivällisiä, uhrautuvaisia ja ajatella sitä toista osapuolta? Häissäkin luvataan olla uskollisia myötä- JA vastoinkäymisissä.
Onko vielä nykyäänkin miehillä tuota kuvitelmaa että he olisivat jotenkin etuoikeutettuja asettamaan omat halunsa ja tarpeensa kaiken muun ja muiden edelle? Miksi?
Ei mut kato halujen pitää kohdata. Sen takia pihtareille pitää antaa kengänkuva berseeseen ja etsiä nainen joka ei kärsi kipsipilluisuudesta.
Miehen kannattaa löytää uusi nainen kun vanha on mennyt pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Ensin pitää olla läheisyyttä muuten ei ole seksiäkään. Ei se läheisyys voi olla jälkikäteen saatu palkinto siitä että "antaa".
Läheisyys on sen suhteen perusta. Muutenhan ollaan ihan vieraita ja etäisiä, ei siinä seksi kiinnosta muita kuin niitä joille partneri on vain ja ainoastaan kohde, pelkkä patja. Eikä ketään kiinnosta olla toisen patja.
Eihän tuossa sanottukaan, että läheisyys olisi jälkikäteen annettu palkinto seksistä. Hyvässä suhteessa on molempia spontaanisti ja kummankin toiveesta. Mutta jos toinen yksipuolisesti lopettaa toisen, niin kyllä se hyvin nopeasti johtaa toisenkin häviämiseen. Ei minua ainakaan innosta läheisyys ihmisen kanssa joka torjuu minut ja viestittää minun olevan huono ja epähaluttava. Ihan kuin sinuakaan tuskin kiinnostaa seksi henkilön kanssa joka ei tunnu arvostavan sinua.
Ihmisillä on tarvitsevat suhteelta erilaisia asioita. Jostain syystä tarve kokea itsensä arvostetuksi ja välitetyksi koetaan universaaliksi ja ymmärrettäväksi, mutta tarve kokea itsensä halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi ei saisi merkitä mitään. Minusta on aina surkea lähtökohta parisuhteelle, että vain omat tarpeet koetaan tärkeinä mutta kumppanin tarpeet on ällöjä ja turhia.
Sellaista vaihtoehtoa ei rakastavassa suhteessa ole olemassa, että seksiä olisi vasten molempien halua. Muuta läheisyyttä pystyt kyllä antamaan tahdon voimalla menemättä rikki, seksiä et.
Aika kätevästi sinä päätät, että kumppanin tarpeiden huomioiminen on kohtuutonta mutta sinun tarpeidesi huomioiminen ei. Mutta olet aika yksiselitteisesti väärässä. Kyllä pakotettu läheisyyskin voi tuntua pahalta ja rikkovalta. Silloin tosin suhde on jo syvällä vaikeuksissa, mutta niin se on silloinkin kun toinen on pysyvästi haluton.
Ikinä en ole kuullut ihmisestä, joka menee vaikkapa puolisonsa lämpimästä halaamisesta ja normaalista keskusteluyhteydestä rikki. Ei ehkä kannata mennä suhteeseen ollenkaan, jos tilanne oikeasti olisi tuo. Vaan eihän se ole.
No eihän se hyvässä suhteessa menekään. Mutta siinä vaiheessa kun suhde on jo eron partaalla toisen pihtaamisen takia, niin kyllä se jatkuvasti torjuttu ja loukattu voi kokea, ettei hän halua enää toimia toisen plastonisena halinallena. Se satuttaa oikeasti syvältä, kun itse on rakastunut ja toinen haluaa olla pelkkä halaileva kämppis. Kuten yksipuoliset tunteet nyt tuppaa sattumaan.
En minä aiokaan mennä enää suhteeseen ihmisen kanssa, joka ei pidä seksuaalisuutta tärkeänä osana parisuhdetta ja sitoudu sen vaalimiseen. Enkä aio koskaan enää jäädä seksittömään suhteeseen. Ei pelkoa siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Ensin pitää olla läheisyyttä muuten ei ole seksiäkään. Ei se läheisyys voi olla jälkikäteen saatu palkinto siitä että "antaa".
Läheisyys on sen suhteen perusta. Muutenhan ollaan ihan vieraita ja etäisiä, ei siinä seksi kiinnosta muita kuin niitä joille partneri on vain ja ainoastaan kohde, pelkkä patja. Eikä ketään kiinnosta olla toisen patja.
Eihän tuossa sanottukaan, että läheisyys olisi jälkikäteen annettu palkinto seksistä. Hyvässä suhteessa on molempia spontaanisti ja kummankin toiveesta. Mutta jos toinen yksipuolisesti lopettaa toisen, niin kyllä se hyvin nopeasti johtaa toisenkin häviämiseen. Ei minua ainakaan innosta läheisyys ihmisen kanssa joka torjuu minut ja viestittää minun olevan huono ja epähaluttava. Ihan kuin sinuakaan tuskin kiinnostaa seksi henkilön kanssa joka ei tunnu arvostavan sinua.
Ihmisillä on tarvitsevat suhteelta erilaisia asioita. Jostain syystä tarve kokea itsensä arvostetuksi ja välitetyksi koetaan universaaliksi ja ymmärrettäväksi, mutta tarve kokea itsensä halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi ei saisi merkitä mitään. Minusta on aina surkea lähtökohta parisuhteelle, että vain omat tarpeet koetaan tärkeinä mutta kumppanin tarpeet on ällöjä ja turhia.
Sellaista vaihtoehtoa ei rakastavassa suhteessa ole olemassa, että seksiä olisi vasten molempien halua. Muuta läheisyyttä pystyt kyllä antamaan tahdon voimalla menemättä rikki, seksiä et.
Aika kätevästi sinä päätät, että kumppanin tarpeiden huomioiminen on kohtuutonta mutta sinun tarpeidesi huomioiminen ei. Mutta olet aika yksiselitteisesti väärässä. Kyllä pakotettu läheisyyskin voi tuntua pahalta ja rikkovalta. Silloin tosin suhde on jo syvällä vaikeuksissa, mutta niin se on silloinkin kun toinen on pysyvästi haluton.
Ikinä en ole kuullut ihmisestä, joka menee vaikkapa puolisonsa lämpimästä halaamisesta ja normaalista keskusteluyhteydestä rikki. Ei ehkä kannata mennä suhteeseen ollenkaan, jos tilanne oikeasti olisi tuo. Vaan eihän se ole.
Jopa tuntematonta ihmistä voi halata ja hänen kanssaan keskustella, jos haluaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Ensin pitää olla läheisyyttä muuten ei ole seksiäkään. Ei se läheisyys voi olla jälkikäteen saatu palkinto siitä että "antaa".
Läheisyys on sen suhteen perusta. Muutenhan ollaan ihan vieraita ja etäisiä, ei siinä seksi kiinnosta muita kuin niitä joille partneri on vain ja ainoastaan kohde, pelkkä patja. Eikä ketään kiinnosta olla toisen patja.
Eihän tuossa sanottukaan, että läheisyys olisi jälkikäteen annettu palkinto seksistä. Hyvässä suhteessa on molempia spontaanisti ja kummankin toiveesta. Mutta jos toinen yksipuolisesti lopettaa toisen, niin kyllä se hyvin nopeasti johtaa toisenkin häviämiseen. Ei minua ainakaan innosta läheisyys ihmisen kanssa joka torjuu minut ja viestittää minun olevan huono ja epähaluttava. Ihan kuin sinuakaan tuskin kiinnostaa seksi henkilön kanssa joka ei tunnu arvostavan sinua.
Ihmisillä on tarvitsevat suhteelta erilaisia asioita. Jostain syystä tarve kokea itsensä arvostetuksi ja välitetyksi koetaan universaaliksi ja ymmärrettäväksi, mutta tarve kokea itsensä halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi ei saisi merkitä mitään. Minusta on aina surkea lähtökohta parisuhteelle, että vain omat tarpeet koetaan tärkeinä mutta kumppanin tarpeet on ällöjä ja turhia.
Sellaista vaihtoehtoa ei rakastavassa suhteessa ole olemassa, että seksiä olisi vasten molempien halua. Muuta läheisyyttä pystyt kyllä antamaan tahdon voimalla menemättä rikki, seksiä et.
Aika kätevästi sinä päätät, että kumppanin tarpeiden huomioiminen on kohtuutonta mutta sinun tarpeidesi huomioiminen ei. Mutta olet aika yksiselitteisesti väärässä. Kyllä pakotettu läheisyyskin voi tuntua pahalta ja rikkovalta. Silloin tosin suhde on jo syvällä vaikeuksissa, mutta niin se on silloinkin kun toinen on pysyvästi haluton.
Ikinä en ole kuullut ihmisestä, joka menee vaikkapa puolisonsa lämpimästä halaamisesta ja normaalista keskusteluyhteydestä rikki. Ei ehkä kannata mennä suhteeseen ollenkaan, jos tilanne oikeasti olisi tuo. Vaan eihän se ole.
No eihän se hyvässä suhteessa menekään. Mutta siinä vaiheessa kun suhde on jo eron partaalla toisen pihtaamisen takia, niin kyllä se jatkuvasti torjuttu ja loukattu voi kokea, ettei hän halua enää toimia toisen plastonisena halinallena. Se satuttaa oikeasti syvältä, kun itse on rakastunut ja toinen haluaa olla pelkkä halaileva kämppis. Kuten yksipuoliset tunteet nyt tuppaa sattumaan.
En minä aiokaan mennä enää suhteeseen ihmisen kanssa, joka ei pidä seksuaalisuutta tärkeänä osana parisuhdetta ja sitoudu sen vaalimiseen. Enkä aio koskaan enää jäädä seksittömään suhteeseen. Ei pelkoa siitä.
Siinä vaiheessa, jos ei suostu edes halaamaan, mutta vaatii seksiä, on suhde jo loppunut. Eihän tuossa ole mitään järkeä. :D Jos toisesta ihmisestä välittää, aina voi halata ja antaa läheisyyttä. Aina. Tuossa välittää vain omasta seksinnälästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Ensin pitää olla läheisyyttä muuten ei ole seksiäkään. Ei se läheisyys voi olla jälkikäteen saatu palkinto siitä että "antaa".
Läheisyys on sen suhteen perusta. Muutenhan ollaan ihan vieraita ja etäisiä, ei siinä seksi kiinnosta muita kuin niitä joille partneri on vain ja ainoastaan kohde, pelkkä patja. Eikä ketään kiinnosta olla toisen patja.
Eihän tuossa sanottukaan, että läheisyys olisi jälkikäteen annettu palkinto seksistä. Hyvässä suhteessa on molempia spontaanisti ja kummankin toiveesta. Mutta jos toinen yksipuolisesti lopettaa toisen, niin kyllä se hyvin nopeasti johtaa toisenkin häviämiseen. Ei minua ainakaan innosta läheisyys ihmisen kanssa joka torjuu minut ja viestittää minun olevan huono ja epähaluttava. Ihan kuin sinuakaan tuskin kiinnostaa seksi henkilön kanssa joka ei tunnu arvostavan sinua.
Ihmisillä on tarvitsevat suhteelta erilaisia asioita. Jostain syystä tarve kokea itsensä arvostetuksi ja välitetyksi koetaan universaaliksi ja ymmärrettäväksi, mutta tarve kokea itsensä halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi ei saisi merkitä mitään. Minusta on aina surkea lähtökohta parisuhteelle, että vain omat tarpeet koetaan tärkeinä mutta kumppanin tarpeet on ällöjä ja turhia.
Sellaista vaihtoehtoa ei rakastavassa suhteessa ole olemassa, että seksiä olisi vasten molempien halua. Muuta läheisyyttä pystyt kyllä antamaan tahdon voimalla menemättä rikki, seksiä et.
Aika kätevästi sinä päätät, että kumppanin tarpeiden huomioiminen on kohtuutonta mutta sinun tarpeidesi huomioiminen ei. Mutta olet aika yksiselitteisesti väärässä. Kyllä pakotettu läheisyyskin voi tuntua pahalta ja rikkovalta. Silloin tosin suhde on jo syvällä vaikeuksissa, mutta niin se on silloinkin kun toinen on pysyvästi haluton.
Ikinä en ole kuullut ihmisestä, joka menee vaikkapa puolisonsa lämpimästä halaamisesta ja normaalista keskusteluyhteydestä rikki. Ei ehkä kannata mennä suhteeseen ollenkaan, jos tilanne oikeasti olisi tuo. Vaan eihän se ole.
Jopa tuntematonta ihmistä voi halata ja hänen kanssaan keskustella, jos haluaa...
Paitsi jos on mies ja toinen on nainen. #metoo
Aika paha, eihän molemmat voi olla aina samalla kannalla. Mies on lapsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se, että ainoa läheisyys on seksiin kutsu syö halut täydellisesti. Kun kolmen minuutin hyvän keskustelun jälkeen toinen toteaa olipa hyvä keskustelu, siirrytäänpä makkariin. Vie kaiken kunnioituksen toista kohtaan, tuntee itsensä halvaksi, ilmaiseksi. huåraksi. Ja sitten vielä kehdataan mököttää kun ei halua. Erohan siitä tuli.
Niin. Jos ei ole seksiä, muukin läheisyys häviää, kuten olet huomannut.
Ensin pitää olla läheisyyttä muuten ei ole seksiäkään. Ei se läheisyys voi olla jälkikäteen saatu palkinto siitä että "antaa".
Läheisyys on sen suhteen perusta. Muutenhan ollaan ihan vieraita ja etäisiä, ei siinä seksi kiinnosta muita kuin niitä joille partneri on vain ja ainoastaan kohde, pelkkä patja. Eikä ketään kiinnosta olla toisen patja.
Eihän tuossa sanottukaan, että läheisyys olisi jälkikäteen annettu palkinto seksistä. Hyvässä suhteessa on molempia spontaanisti ja kummankin toiveesta. Mutta jos toinen yksipuolisesti lopettaa toisen, niin kyllä se hyvin nopeasti johtaa toisenkin häviämiseen. Ei minua ainakaan innosta läheisyys ihmisen kanssa joka torjuu minut ja viestittää minun olevan huono ja epähaluttava. Ihan kuin sinuakaan tuskin kiinnostaa seksi henkilön kanssa joka ei tunnu arvostavan sinua.
Ihmisillä on tarvitsevat suhteelta erilaisia asioita. Jostain syystä tarve kokea itsensä arvostetuksi ja välitetyksi koetaan universaaliksi ja ymmärrettäväksi, mutta tarve kokea itsensä halutuksi ja fyysisesti hyväksytyksi ei saisi merkitä mitään. Minusta on aina surkea lähtökohta parisuhteelle, että vain omat tarpeet koetaan tärkeinä mutta kumppanin tarpeet on ällöjä ja turhia.
Sellaista vaihtoehtoa ei rakastavassa suhteessa ole olemassa, että seksiä olisi vasten molempien halua. Muuta läheisyyttä pystyt kyllä antamaan tahdon voimalla menemättä rikki, seksiä et.
Aika kätevästi sinä päätät, että kumppanin tarpeiden huomioiminen on kohtuutonta mutta sinun tarpeidesi huomioiminen ei. Mutta olet aika yksiselitteisesti väärässä. Kyllä pakotettu läheisyyskin voi tuntua pahalta ja rikkovalta. Silloin tosin suhde on jo syvällä vaikeuksissa, mutta niin se on silloinkin kun toinen on pysyvästi haluton.
Ikinä en ole kuullut ihmisestä, joka menee vaikkapa puolisonsa lämpimästä halaamisesta ja normaalista keskusteluyhteydestä rikki. Ei ehkä kannata mennä suhteeseen ollenkaan, jos tilanne oikeasti olisi tuo. Vaan eihän se ole.
No eihän se hyvässä suhteessa menekään. Mutta siinä vaiheessa kun suhde on jo eron partaalla toisen pihtaamisen takia, niin kyllä se jatkuvasti torjuttu ja loukattu voi kokea, ettei hän halua enää toimia toisen plastonisena halinallena. Se satuttaa oikeasti syvältä, kun itse on rakastunut ja toinen haluaa olla pelkkä halaileva kämppis. Kuten yksipuoliset tunteet nyt tuppaa sattumaan.
En minä aiokaan mennä enää suhteeseen ihmisen kanssa, joka ei pidä seksuaalisuutta tärkeänä osana parisuhdetta ja sitoudu sen vaalimiseen. Enkä aio koskaan enää jäädä seksittömään suhteeseen. Ei pelkoa siitä.
Sitoutunut vaalimiseen, mutta ei edes halaa rakasta ihmistä, jos on känkkäränkkäpäivä. Aivan.
Silloin kumppaniksi kannattaa valikoida samalla tavalla ajatteleva ihminen, elämä on paljon helpompaa.