Lue keskustelun säännöt.
Puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä - silti työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään masennuksen takia enemmän kuin koskaan ennen
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Sehän tarkoittaa, etteivät lääkkeet auta.
Suomalainen työelämä on masentavaa, jäisin heti pois jos keksisin keinon pärjätä muuten.
Masentavaa on myös tämä eläkkeellä makaaminen. En tosin syytä siitä muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri noin se menee. Lääketeollisuudessa liikkuu käsittämättömän paljon rahaa ja sen myötä myös yhteiskunnallista ja poliittistakin vaikutusvaltaa. Ei niitä lääkkeitä kehitellä hyvää hyvyyttään, vaan rahan takia.
Eivät lääkäritkään paranna potilaita hyvää hyvyyttään vaan työkseen. So what?
Miksi jäävät eläkkeelle?
No ehkä siks kun niillä on se sairaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minun lapsuudessa mitään masentuneita ollut, laiskoiksi heitä kutsuttiin ja katkeriksi.
Sinun lapsuudessa oli kenties työkyvyttömyyseläke ja eläkeputki?
Nykyisin niitä esiintyy lähinnä kansantarinoissa.
Kummitätini jäi 55-vuotiaana eläkeputkeen, kun lehtipaino, jossa hän oli työskennellyt 15-vuotiaasta saakka, lakkautettiin.
Näitä tarinoita on vaikka kuinka paljon.
Itse olen sairastanut masennusta pitkään. Jo murrosiässä oli selviä oireita - tosin ymmärsin asian vasta aikuisena.
Masennukseni johtuu pitkälti lapsena koetusta väkivallasta (kotona) sekä äidistäni joka jaksoi jauhaa meille lapsille ettei halunnut lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän masennusta pystytä aina parantamaan I millään konstilla. Se on tosi valitettavaa niin potilaan kuin yhteiskunnan kannalta.
Se "masennus" on lääkärin vakiodiagnoosi jos ei parempaakaan keksi.Yksi antoi sen fyysiseen selkävaivaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minun lapsuudessa mitään masentuneita ollut, laiskoiksi heitä kutsuttiin ja katkeriksi.
Sinun lapsuudessa oli kenties työkyvyttömyyseläke ja eläkeputki?
Nykyisin niitä esiintyy lähinnä kansantarinoissa.Kummitätini jäi 55-vuotiaana eläkeputkeen, kun lehtipaino, jossa hän oli työskennellyt 15-vuotiaasta saakka, lakkautettiin.
Näitä tarinoita on vaikka kuinka paljon.
Täti jäi myös 55-vuotiaana eläkeputkeen. Eli 90-vuotiaaksi ja oli pitempään eläkkeellä kuin töissä.
Isäni ja äitini ovat molemmat olleet 30 vuotta eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minun lapsuudessa mitään masentuneita ollut, laiskoiksi heitä kutsuttiin ja katkeriksi.
Sinun lapsuudessa oli kenties työkyvyttömyyseläke ja eläkeputki?
Nykyisin niitä esiintyy lähinnä kansantarinoissa.Kummitätini jäi 55-vuotiaana eläkeputkeen, kun lehtipaino, jossa hän oli työskennellyt 15-vuotiaasta saakka, lakkautettiin.
Näitä tarinoita on vaikka kuinka paljon.
Täti jäi myös 55-vuotiaana eläkeputkeen. Eli 90-vuotiaaksi ja oli pitempään eläkkeellä kuin töissä.
Isäni ja äitini ovat molemmat olleet 30 vuotta eläkkeellä.
Lisäys - kaikki ovat jääneet terveinä eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen töissä pystyi olemaan, vaikka ei kovin terävä ollutkaan.
Jatkuva, yhä kiihtyvä muutos asettaa paineen jatkuvasta uuden oppimisesta.
Kun ennen mentiin työnantajan palvelukseen, työnsä hoitava sai olla siellä eläkkeelle saakka.
Nyt ollaan jatkuvasti YT- kierroksella heittoistuin perheen alla, irtisanomista seuraa hirveä työnhaku- ja rekrytointisirkus, jossa pitäisi olla nuorekas, pirteä, dynaaminen, ulospäinsuuntautuva...
5-kymppisenä pitäisi vielä suorittaa tuosta vain uutta AMK- tasoista tutkintoa...
60 on uusi 30...
Perseen alla siis heittoistuin, autocorrect sensuroi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska meidän yhteiskunnassa on jotain pielessä, kun niin moni on masentunut
Eniten pielessä on se että elämä on nuorille liian helppoa eikä opita kestämään pienen pieniäkään vastoinkäymisiä ja se että meidät on opetettu siihen että yhteiskunta tulee ja auttaa kaikissa murheissa.
Mistä olet saanut tuollaisen mielikuvan?
Ukko39 kirjoitti:
Miksi jäävät eläkkeelle?
No ehkä siks kun niillä on se sairaus?
No eikö ne masennuslääkkeet ja ketipinorit ja muut auta? Palstallakin aina mainostetaan, että masennuslääkkeiden avulla pysyy työkykyisenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen töissä pystyi olemaan, vaikka ei kovin terävä ollutkaan.
Jatkuva, yhä kiihtyvä muutos asettaa paineen jatkuvasta uuden oppimisesta.
Kun ennen mentiin työnantajan palvelukseen, työnsä hoitava sai olla siellä eläkkeelle saakka.
Nyt ollaan jatkuvasti YT- kierroksella heittoistuin perheen alla, irtisanomista seuraa hirveä työnhaku- ja rekrytointisirkus, jossa pitäisi olla nuorekas, pirteä, dynaaminen, ulospäinsuuntautuva...5-kymppisenä pitäisi vielä suorittaa tuosta vain uutta AMK- tasoista tutkintoa...
60 on uusi 30...
Meillä automaatio hoitaa ne helpoimmat tapaukset, joihin vielä kymmenen vuotta sitten tarvittiin ihmisiä. Nyt tavallisillekin työntekijöille on jäänyt paljon töitä, jotka aiemmin vaativat asiantuntijatason osaamista. "Helpot" työt ovat vähentyneet koko ajan.
Huono johtaminen on vienyt ilon työpaikoilta.
Onko ihmisjohtaminen kuntasektorilla 50-lukulaisten hallussa 2020-luvulla?
Pätevyyskin on asia, jota ulkopuolisen tahon pitäisi valvoa ja vaatia päivittämään.
Huono johtaminen on masennussairauksien merkittävä tekijä.
Miten muka pääsee eläkkeelle? Mun kokemuksen mukaan eläkkeelle ei pääse millään ennen kuin on 68v.
Vierailija kirjoitti:
Miks te kaikki ootte niin katkeria meille?
Eläkeläinen M40.
Erityisesti siksi, että minä yli 50 vee en pääse eläkkeelle fyysisistä syistä sekoomuksen ja muiden äärioikeistolaisten ideologian takia, mutta sinä olet päässyt höpöhöpö-syistä, koska te olette heille hyvä kohde, ja taas minä ja muut fyysisten syiden takia työttömänä ja työssä olevat kärsimme yhteiskunnan valvontakoneistosta ja huonosta taloudesta.
no se moneen kertaan sanottu totuus että pelkkä lääke ei auta. monella on silti se käsitys että nappi naamaan ja parantuu taikaiskusta. Sen lääkityksen kuuluisi kai antaa voimaa viedä läpi joku elämänmuutos, jotta masennusta aiheuttavat/ylläpitävät asiat saadaan hallintaan. tämä ei ole lääketeollisuutta miellyttävä totuus ja siksi asian kanssa julkisuuteen uskaltautuvat ammattilaiset saavat hullun leiman. 3 vuotta putkeen terapiaa jossa vatvotaan lapsuuden haasteita ei myöskään ole se eteenpäin vievä voima. Ihmisen pitää itse haluta saada elämänsä takaisin raiteille, se vain vaatii paljon työtä itsensä kanssa ja pakottamista sinne kävelylenkille silloinkin kuin ei huvittaisi tai laittamaan ruokaa vaikka ei huvittaisi. Sen käytännön toteuttaminen vaatisi monenlaisia ammattilaisia avuksi, mutta koska resurssit vähissä niin lykätään purkki kouraan ja toivotaan parasta. Pelkkää yhteiskuntaa ei ole syyttämistä, suomalaiset ovat keskimäärin niin lääkäriuskollista kansaa että mitään muuta auttavaa hoitoa ei voi olla kun vain se mitä lääkäri käskee. on toki joitakin jotka etsii itse lisäapuja erilaisten harjoitteiden sun muun parista. Monella lääkärillä on vaivaan kun vaivaan aika suoraviivainen ote = lääkitys. Esim. loukkaat polvesi = kirjoitetaan arcoxiaa ja vedät sitä niin kauan kun kipuja on. Jos onni käy osut ortopedille joka ohjaa sut hyvälle fyssarille ja alatte kuntouttamaan sitä polvea. Toki lääkekuuri voi olla aluksi tarpeen siinäkin tapauksessa. Mut joo en paasaa enempää, ne jotka haluaa vetää herneet vetää ne anyways ja ne jotka haluaa itse olla mukana ohjaksissa tekevät sitä jo muutenkin :)
Vierailija kirjoitti:
Se "masennus" on lääkärin vakiodiagnoosi jos ei parempaakaan keksi.Yksi antoi sen fyysiseen selkävaivaan.
Jaa, no muutamana vuonna olen masennuksesta kärsinyt ja nyt viimeinen vuosi on mennyt lääkkeiden ja terapian avulla niin, että jotain jo pystyy tekemään. Kun ihmettelee kuukauden, miksi suhkussakäynti on niin pirun hankalaa eikä roskapussikaan liikahda itsestään, niin ongelmahan onkin vain laiskuus.
En halua kenenkään kokevan tätä samaa, muttei se kai minun toiveistani ole kiinni.
Sehän tarkoittaa, etteivät lääkkeet auta.
Suomalainen työelämä on masentavaa, jäisin heti pois jos keksisin keinon pärjätä muuten.