Inhottaa asenne, että äitinä ei saisi enää panostaa omaan ulkonäköönsä yhtään

Mä aloin kunnolla huolehtimaan itsestäni vasta, kun *sain lapsia*. Tälläkin äitiyslomalla on tullut rampattua hierojalla, kosmetologilla ja kampaajalla. Kun yritys- ja raskausaikana välttelen ylimääräistä kemikaalikuormaa, niin nyt on ihan teettää/tehdä kaikkia hoitoja ja meikata sekä laittaa hiuksia.

Enpä ole moiseen törmännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen tulee olemaan aina nainen. Äiti on vain titteli. Mulla on neljä lasta, nyt kaikki täysikäisiä, ja heidän ollessa pieniä aina olen ehtinyt laitauttumaan. Ihan joka päivä aamuisin meikkasin vähän vaikka en olisi ollut lähdössä mihinkään. Laitoin ripsiväriä, huulikiiltoa ja poskipunaa. Siihen ei mennyt kuin pari minuuttia. Lapset tykkäsi kun" äiti aina näytti kauniilta". Tämä käytäntö mulla oli jo ennestään ja äitiys ei ollut mitenkään este siihen. Joten en usko, että kellekään äiti ei olisi ne pari minuuttia panostamaan itseään nätimpi.

Kyllä. Minä en ole laittautunut kotona ollessani ennen lapsiakaan, joten en tee sitä nytkään. Toki pidän huolen hygieniasta ja siitä, että tukka on harjattuna. Ei äitiys ole minua ihmisenä niin kovasti muuttanut, ei ulkoisesti eikä sisäisestikään.

Ei ole muuttanut minuakaan. Käyn aamulla suihkussa, meikkaan, laitan hiukset ja puen päälle kivat ja päivän puuhiin sopivat vaatteet. Niin tekisin ilman lapsiakin.

Ainoastaan korujen ja huulipunan käytön lopetin lasten ollessa pieniä. Koruja käytän taas mutta huulipunaa vain silloin kun olen liikkellä ilman lapsia, se sotkee liikaa kun pusuttelee lapsia vaikkapa päälaelle.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko tämä nyt mitenkään kannustavaa, mutta äitini nyt 70 vuoden iässä katsoi tuoretta valokuvaa itsestään ja tajusi näyttävänsä hirveältä. Hän on koko ikänsä panostanut niin paljon muihin ihmisiin ja lapsiinsa, eikä tippaakaan itseensä. Ei ollut mikään kiva herääminen hänellä. Joten muista pitää huolta itsestäsi. Ruma äiti on ensinnäkin noloa seuraa ihan missä iässä tahansa. Et saa papukaija merkkiä siitä että laiminlyöt itsesi, päinvastoin tuollainen martyrismi jota ei ole kukaan vaatinut on ainoastaan ärsyttävää. Ja sitten kun on oikein pahasti laiminlyönyt itsensä niin se korjaaminen maksaa hunajaa. On helpompi ehkäistä kuin lähteä rakentamaan kokonaan uutta sinä päivänä kun tajuat antaneesi uhrin mitä kukaan ei arvosta.

Rumat ihmiset ovat noloa seuraa? Nyt on tosi aikuinen mielipide. Muuten juttusi oli ihan asiaa.

Jacqueline Kennedy sanoi aikoinaan, että tärkeimmät asiat naisen ulkonäössä ovat: Tukka hyvin ja kilot kurissa.

Näillä kahdella pääsee jo pitkälle. Olen samaa mieltä.

Kaikenlaisten ulkonäön arvostelijoiden mielipiteet kannattaa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Tämä periaate soveltuu moneen muuhunkin asiaan. Arvostelijoita riittää joka elämän alalle.

Moniakaan mielipiteitä ei kannata jättää yhtään päähänsä pyörimään.

Jos jonkun, niin tämän olen elämässä oppinut.

N 56 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös sitä enempi ihailla, jos joku jaksaa panostaa ulkonäköön.

Yleensä ihastelijat ovat miehiä, jotka ottavat nämä panostajat esimerkiksi jota oman naisenkin pitäisi noudattaa.

Höpöhöpö, kyllä ne naiset nämä paineet ihan itse itselleen ja toisilleen luo.

Kyllähän äitylit on yleensä kaikkein kuumimpia tapauksia, ihan ilman mitään meikkejäkään ja näin on hyvä. En ihan ymmärrä mitä ap selittää.

Missä te elätte elämäänne kun tuommoista kohtaatte? Enpä ole koskaan kohdannut, eikä kukaan ystävä ja harrastusryhmistä ole vastaavaa kertonut kohdanneensa.

Kaikki ovat aina minun omaa aikaani tukeneet, mies, vanhemmat ja appivanhemmat.

Appivanhemmat ovat jo eläkkeellä, usein soittavat, että jos haluan lenkille, kaupoille, salille jne. heillä on silloin ha silloin aikaa tule lasten kanssa.

Samoin viikonloppuisin, mummut ja isosta piipahtavat, jotta pääsemme mieheni kanssa yhdessä liikkeelle.

Meikkaamisen ja muun tälläämisen ehdin kyllä hoitaa lastenkin kanssa, en oletumpelo.

Vierailija kirjoitti:

Missä te elätte elämäänne kun tuommoista kohtaatte? Enpä ole koskaan kohdannut, eikä kukaan ystävä ja harrastusryhmistä ole vastaavaa kertonut kohdanneensa.

Kaikki ovat aina minun omaa aikaani tukeneet, mies, vanhemmat ja appivanhemmat.

Appivanhemmat ovat jo eläkkeellä, usein soittavat, että jos haluan lenkille, kaupoille, salille jne. heillä on silloin ha silloin aikaa tule lasten kanssa.

Samoin viikonloppuisin, mummut ja isosta piipahtavat, jotta pääsemme mieheni kanssa yhdessä liikkeelle.

Meikkaamisen ja muun tälläämisen ehdin kyllä hoitaa lastenkin kanssa, en oletumpelo.

Tuo tilanne että kaikki isovanhemmat asuu lähellä ja suorastaan tyrkyttää apuaan on kyllä tosi harvinainen.

Aina elämässä riittää arvostelijoita. Ei kannata kuunnella. Elämässä kannattaa kuunnella omaa itseään eikä muita.

Itseä ei ainakaan äitiys ole mihinkään muuttanut. Ei ole ikinä kiinnostanut meikkaaminen tai muodikas pukeutuminen. Ei kiinnosta edelleenkään. Perushygienia on ihan riittävää.