Paljonko olet varannut ruokaa ja muita tarvikkeita ensi talveksi?

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti. Ainoa, mihin en ole löytänyt kerrostaloasujana ratkaisua on energia. Kuinka varastoida energiaa turvallisesti.

En ole keksinyt parempaa, mutta

- valaistus: kynttilät

- ruuanlaitto: retkeilytarvikkeet

- viestintä: pattereita kelloradioon, iso powerbank puhelimelle

- lämpö: lämmön varastointi eli jeesuksenaikaiset paksut villaverhot ikkunoihin, ainot/reinot jalkoihin ja 5e/kpl sisustusfleecepeittoja minulla onkin jo melkein liikaa

Jos ei ole tehnyt sähkötöitä niin nyt ei kannata aloittaa :D Mutta akku se on auton akkukin. Meillä on rantasaunassa suljetussa piirissä pieni jääkaappi ja valaistus sekä pistorasia hiustenkuivaajaa varten.

Olen katastrofiajattelija, mutta eiköhän OL3 käynnistyminen ole todennäköisintä. Kahden tunnin katkoja varten on parempi omistaa ämpäri, että voi vetää vessan sähkökatkon aikana, kuin viritellä mitään pienoissähkölaitoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niiin paljon viinaa että en tajua mistään mitäään.

Viinaa on hyvä olla. Kaikenlaista. Ja tupakkaa. Vaihdon välineeksi.

Vaihdantotalous tulee olemaan realismia yllättävän pian.

Mitään en osta varastoon. Suomalaiset tuotteet on boikotissa. Luonnonkuintuisia vaatteita en osta. Ruokaa ostan sitä mitä kaupasta saa ja ei väliä mitä maksaa rahasta ei ostaminen kiinni jää.

Vierailija kirjoitti:

Varautunut mihin? Kyllä minä haen ruokani ihan kaupasta kerran päivässä.

Jep, jatka sinä uniasi vaan. Öitä.

En mitenkään. Kaurahiutaleita on kyllä lähes 10 pakettia kun sitä ei aina jaksa ostaa yksittäin.

Mulla on vielä jäljellä koronakeväällä 2020 hankittuja säilykkeitä, pääasiassa lihaa ja kalaa. Käyttöaikaa on vielä paljon. Ei tarvitse siis enää uudestaan varautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautunut mihin? Kyllä minä haen ruokani ihan kaupasta kerran päivässä.

Jep, jatka sinä uniasi vaan. Öitä.

Ei, kyllä se on ihan totuus että käyn joka päivä kaupassa. Käykö joku vain kerran kuussa kaupassa ja asunto on joku ruokavarasto?

Vierailija kirjoitti:

Mitään en osta varastoon. Suomalaiset tuotteet on boikotissa. Luonnonkuintuisia vaatteita en osta. Ruokaa ostan sitä mitä kaupasta saa ja ei väliä mitä maksaa rahasta ei ostaminen kiinni jää.

Nii. Minunkaan tietääkseni setelipaino ei ole koskaan pitänyt YT neuvotteluja lomautuksista eikä irtisanomisista.

Rahaa kyllä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti. Ainoa, mihin en ole löytänyt kerrostaloasujana ratkaisua on energia. Kuinka varastoida energiaa turvallisesti.

En ole keksinyt parempaa, mutta

- valaistus: kynttilät

- ruuanlaitto: retkeilytarvikkeet

- viestintä: pattereita kelloradioon, iso powerbank puhelimelle

- lämpö: lämmön varastointi eli jeesuksenaikaiset paksut villaverhot ikkunoihin, ainot/reinot jalkoihin ja 5e/kpl sisustusfleecepeittoja minulla onkin jo melkein liikaa

Jos ei ole tehnyt sähkötöitä niin nyt ei kannata aloittaa :D Mutta akku se on auton akkukin. Meillä on rantasaunassa suljetussa piirissä pieni jääkaappi ja valaistus sekä pistorasia hiustenkuivaajaa varten.

Olen katastrofiajattelija, mutta eiköhän OL3 käynnistyminen ole todennäköisintä. Kahden tunnin katkoja varten on parempi omistaa ämpäri, että voi vetää vessan sähkökatkon aikana, kuin viritellä mitään pienoissähkölaitoksia.

Jos kaukolämpö ja sähköt jostain syystä katkeaisivat, hakisin tallilta kiinalaisen löpölämmittimen ja heittäisin sen parvekkeelle humisemaan.

Olen varannut säilyvää ruokaa. Huomasin juuri, että pavuista alkaa mennä päiväys, ne voisin keittää, pakastaa osan ja tehdä lopusta papusalsaa.

Vessapaperia lisää ja steariinikynttilöitä. Ne palavat suurella liekillä ja valaisevat enemmän. Myös paristoja.

Mustikoita keräilen nyt pari rasiallista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautunut mihin? Kyllä minä haen ruokani ihan kaupasta kerran päivässä.

Jep, jatka sinä uniasi vaan. Öitä.

Ei, kyllä se on ihan totuus että käyn joka päivä kaupassa. Käykö joku vain kerran kuussa kaupassa ja asunto on joku ruokavarasto?

Minäpä en käy, perunat omasta takaa lihaa, kalaa yms. pakastimessa. Talvella en välttämättä käy joka viikkokaan kaupassa, tuoretta leipää saa lähes päivittäin lämmityksen kylkiäisenä. Kesällä tulee käytyä useimmin.

Säilykkeitä on aina ja kuivatuotteita sen verran, kun yksiön keittiönkaappeihin mahtuu (eli vähän). Marjoja on pakkasessa (toiv. ei tule laajoja sähkökatkoja). Jos ruoka loppuu, niin se on sitten heihei...tästä painosta ei tarvitse kauheasti enää lähteä, että lähtee myös henki.

Vierailija kirjoitti:

Mitään en osta varastoon. Suomalaiset tuotteet on boikotissa. Luonnonkuintuisia vaatteita en osta. Ruokaa ostan sitä mitä kaupasta saa ja ei väliä mitä maksaa rahasta ei ostaminen kiinni jää.

Mikä vika luonnonkuituisissa vaatteissa? Minusta ne ovat ihan parhaita. Ei sähikäisiä, kuten tekokuituiset myös hormonihäiritsijöitä.

Mulla on aina vähintään viikoksi elintarvikkeita. Mutta ne on siis kaikki sellaisia, joita käytän säännöllisesti. En hamstraa jonnekin kaapinperälle elintarvikkeita, jotka pitäisi  sitten heittää roskiin, kun ei tullutkaan käytettyä. Mulla on kuitenkin monenlaisia tarvikkeita - paristokäyttöistä radiota myöten - ihan vain varalla sähkökatkoja, vedenjakelun katkoksia yms tilanteita varten. Joskus noin parikymmentä vuotta sitten jaettiin kotitalouksiin Kodin turvaopas, ja sen mukaisesti olen toiminut. Olen syntynyt 1961 ja pärjäisin varsin hyvin lapsuuteni ruokavaliolla, jos kauppojen nykyisistä valikoimista katoaisi 80%. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varautunut mihin? Kyllä minä haen ruokani ihan kaupasta kerran päivässä.

Jep, jatka sinä uniasi vaan. Öitä.

Ei, kyllä se on ihan totuus että käyn joka päivä kaupassa. Käykö joku vain kerran kuussa kaupassa ja asunto on joku ruokavarasto?

Minäpä en käy, perunat omasta takaa lihaa, kalaa yms. pakastimessa. Talvella en välttämättä käy joka viikkokaan kaupassa, tuoretta leipää saa lähes päivittäin lämmityksen kylkiäisenä. Kesällä tulee käytyä useimmin.

Tarkoitinkin että jos käy kuten minä, niin miksi ruokaa pitäisi jotenkin varastoida.

Ajatelkaa miten kurjaa venäläisille tulee, jos pari kuukautta sodan alun jälkeen siellä syödään jo homeisia pihvejä ja ötököitä viliseviä hampurilaissämpylöitä... Miten selvinnevät talvesta...

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina vähintään viikoksi elintarvikkeita. Mutta ne on siis kaikki sellaisia, joita käytän säännöllisesti. En hamstraa jonnekin kaapinperälle elintarvikkeita, jotka pitäisi  sitten heittää roskiin, kun ei tullutkaan käytettyä. Mulla on kuitenkin monenlaisia tarvikkeita - paristokäyttöistä radiota myöten - ihan vain varalla sähkökatkoja, vedenjakelun katkoksia yms tilanteita varten. Joskus noin parikymmentä vuotta sitten jaettiin kotitalouksiin Kodin turvaopas, ja sen mukaisesti olen toiminut. Olen syntynyt 1961 ja pärjäisin varsin hyvin lapsuuteni ruokavaliolla, jos kauppojen nykyisistä valikoimista katoaisi 80%. 

Olen itse syntynyt vasta 70-luvun puolella, mutta elänyt koko ikäni maalla. Lapsuuteni vietin pientilalla (evakkojen lapsenlapsi) ja minun lapsuuskokemukseni ovat kyllä ilmeisesti monen 50- ja 60-luvuilla maalla syntyneiden kanssa samoja, ennemmin kuin 70-luvulla kaupunkilaislasten. Meillä perusruoka oli keitettyjä perunoita ja ruskeaa kastiketta, eikä äitini ole koskaan ollut mikään kovin uskalias kokki.

Pärjäsin sillä ruokavaliolla, mutta siihen minun ei tarvitsisi palata, vaikka kauppojen valikoima romahtaisi. Ja miksi ei? Koska kasvatan hyvin monenlaisia kasviksia itse, ja osa niistä on myös omalla siementuotannolla (tai lisäysmateriaalia, peruna, valkosipuli, yrtit). Olen opetellut tekemään monipuolista kasvisruokaa - ja liharuokaakin, ei sen puoleen. Mutta niillä aineksilla, joita lapsuudessani oli saatavilla + oman kasvimaan tuotteilla saisin ylläpidettyä nykyistä ruokavaliotani aika lailla hyvin, lukuunottamatta juustoja - niiden hinta nousee koko ajan ja luulen, että pian niistä suurin osa on minun tavoittamattomissani.

Äitini teki perunoista keitettyjä perunoita, paistettuja perunoita ja perunamuussia, ja joskus ranskalaisia perunoita. Minä teen keitettyjä perunoita, paistettuja perunoita, perunamuussia, hasselbackan perunoita, lohkoperunoita, ranskalaisia perunoita, röstiperunaa, gnocceja. Äiti käytti perunoita keitoissa (kesäkeitto, kalakeitto, lihakeitto tms) ja kiusauksissa ja laatikoissa (silakkalaatikko). Minä myös teen keittoja, kiusauksia ja laatikoita, mutta käytän perunoita myös munakkaissa, curryissä, dahlissa, salaateissa... Ja nämä kaikki on helposti tehtävissä helposti saatavissa olevista aineksista, esimerkiksi mausteet (chili, inkivääri, kumina, erilaiset yrtit) ovat kaikki sellaisia, joita kasvatan ja lisään itse.

Käytössäni on sähköhellan lisäksi puuhella+leivinuuni, joten sähköpula ei niin pahasti iske, jos sellainen on tullakseen. Äidilläni ei 70-luvun sähkölakkojen aikaan sellaista ollut.

Olen siis paremmissa lähtökohdissa kuin vanhempani 70-luvulla, osittain oman vaivannäköni, mutta etenkin internetin tuomien mahdollisuuksien takia. Olen voinut opetella aivan hirvittävän paljon laajemmin esimerkiksi kasvisten kasvattamista, mihin vanhemmillani oli mahdollisuuksia. Ja etenkin niiden kasvisten käyttömahdollisuudet ovat avautuneet minulle ihan eri tavalla internetin kautta verrattuna siihen, mitä yhteishyvässä tai pirkassa - saati sitten Patakakkosessa! - ohjeistetaan.

Ja niin, tärkeimmät ohjeet on taltioitu koneelle ja kaikkein tärkeimmät on tulostettu paperille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina vähintään viikoksi elintarvikkeita. Mutta ne on siis kaikki sellaisia, joita käytän säännöllisesti. En hamstraa jonnekin kaapinperälle elintarvikkeita, jotka pitäisi  sitten heittää roskiin, kun ei tullutkaan käytettyä. Mulla on kuitenkin monenlaisia tarvikkeita - paristokäyttöistä radiota myöten - ihan vain varalla sähkökatkoja, vedenjakelun katkoksia yms tilanteita varten. Joskus noin parikymmentä vuotta sitten jaettiin kotitalouksiin Kodin turvaopas, ja sen mukaisesti olen toiminut. Olen syntynyt 1961 ja pärjäisin varsin hyvin lapsuuteni ruokavaliolla, jos kauppojen nykyisistä valikoimista katoaisi 80%. 

Olen itse syntynyt vasta 70-luvun puolella, mutta elänyt koko ikäni maalla. Lapsuuteni vietin pientilalla (evakkojen lapsenlapsi) ja minun lapsuuskokemukseni ovat kyllä ilmeisesti monen 50- ja 60-luvuilla maalla syntyneiden kanssa samoja, ennemmin kuin 70-luvulla kaupunkilaislasten. Meillä perusruoka oli keitettyjä perunoita ja ruskeaa kastiketta, eikä äitini ole koskaan ollut mikään kovin uskalias kokki.

Pärjäsin sillä ruokavaliolla, mutta siihen minun ei tarvitsisi palata, vaikka kauppojen valikoima romahtaisi. Ja miksi ei? Koska kasvatan hyvin monenlaisia kasviksia itse, ja osa niistä on myös omalla siementuotannolla (tai lisäysmateriaalia, peruna, valkosipuli, yrtit). Olen opetellut tekemään monipuolista kasvisruokaa - ja liharuokaakin, ei sen puoleen. Mutta niillä aineksilla, joita lapsuudessani oli saatavilla + oman kasvimaan tuotteilla saisin ylläpidettyä nykyistä ruokavaliotani aika lailla hyvin, lukuunottamatta juustoja - niiden hinta nousee koko ajan ja luulen, että pian niistä suurin osa on minun tavoittamattomissani.

Äitini teki perunoista keitettyjä perunoita, paistettuja perunoita ja perunamuussia, ja joskus ranskalaisia perunoita. Minä teen keitettyjä perunoita, paistettuja perunoita, perunamuussia, hasselbackan perunoita, lohkoperunoita, ranskalaisia perunoita, röstiperunaa, gnocceja. Äiti käytti perunoita keitoissa (kesäkeitto, kalakeitto, lihakeitto tms) ja kiusauksissa ja laatikoissa (silakkalaatikko). Minä myös teen keittoja, kiusauksia ja laatikoita, mutta käytän perunoita myös munakkaissa, curryissä, dahlissa, salaateissa... Ja nämä kaikki on helposti tehtävissä helposti saatavissa olevista aineksista, esimerkiksi mausteet (chili, inkivääri, kumina, erilaiset yrtit) ovat kaikki sellaisia, joita kasvatan ja lisään itse.

Käytössäni on sähköhellan lisäksi puuhella+leivinuuni, joten sähköpula ei niin pahasti iske, jos sellainen on tullakseen. Äidilläni ei 70-luvun sähkölakkojen aikaan sellaista ollut.

Olen siis paremmissa lähtökohdissa kuin vanhempani 70-luvulla, osittain oman vaivannäköni, mutta etenkin internetin tuomien mahdollisuuksien takia. Olen voinut opetella aivan hirvittävän paljon laajemmin esimerkiksi kasvisten kasvattamista, mihin vanhemmillani oli mahdollisuuksia. Ja etenkin niiden kasvisten käyttömahdollisuudet ovat avautuneet minulle ihan eri tavalla internetin kautta verrattuna siihen, mitä yhteishyvässä tai pirkassa - saati sitten Patakakkosessa! - ohjeistetaan.

Ja niin, tärkeimmät ohjeet on taltioitu koneelle ja kaikkein tärkeimmät on tulostettu paperille.

Mä asuin tosiaan lapsuuteni kerrostalossa Helsingissä ja sen vuoksi raaka-aineet ostettiin eikä kasvatettu itse. Mun äitini oli pitkään kotiäiti ja laittoi ruokaa itse, joten siinä puolivahingossa me lapsetkin opittiin laittamaan ruokaa. Äitiäni kiinnosti ruuanlaitto ja hänelle tulikin sekä Kotiliesi että Kodinkuvalehti jo 1960-luvulla. Mulle kyllä riittäisi ihan hyvin, että talvisaikaan kasviksina on juureksia, kaalia ja etikkasäilykkeitä. Tuoreet mansikat tammikuussa, appelsiinit heinäkuussa ja avocadot ihan mihin aikaan vuodesta eivät ole mulle välttämättömiä. Toki niitä nyt käytän, kun se on mahdollista, mutta jos ei olisi mahdollista, pärjäisin ilmankin. Pidän aina välillä "retroruokaviikkoja" ja teen esim hernekeittoa, silakkalaatikkoa, tillilihaa, kanaviillokkia, kaalilaatikkoa jne. 

Kaupan alalla ja palvelualalla tullaan irtisanomaan paljon porukkaa esim. remonttimiehiä, myyjiä (vaatekaupat, sisustusliikkeet), partureita, kahvila- ja ravintolatyöntekijöitä. Ihmiset säästävät muusta kulutuksesta, kun ruoan hinta ja sähkö nousevat sekä korot.