Mies mikromanageroi

Minulla on välit poikki isääni tämän takia. Vaikka saattaa kuulostaa harmittomalta, on todella raskasta olla jatkuvasti kytättävänä. Kun tätä jatkuu tarpeeksi kauan useiden keskustelujen jälkeen, hermot todella menee. Kun vielä lisätään hänen raivostuminen, kun hänen "apunsa" ei kelpaa, ei jää mitään syytä pitää yhteyttä.

Kuten joku jo sanoi, riittävän pitkälle mennessä voidaan puhua jo henkisestä väkivallasta. Onhan tuo nyt hirveää toisen älykkyyden aliarviointia.

Mullakin on tuollainen EX-MIES.

JSSAP.

Mitäs jos mies pakkaisi kassit kaupassa ihan itse, haluamallaan tavalla? 

Koskeeko huomauttelu käytännön tekemisiä? Ei siis selitä sulle kuin lapselle, että Helsingissä on pörssi, missä käydään osakekauppaa tms. 

Voit pyytää työrauhaa, vittuilla, tai vaikka ihan fyysisesti ottaa tilasi muualta, kuin missä hän on. Voit sanoa, ettet tee asioita jos niistä nillitys ei lopu ja että etsit mielelläsi seuraa, joka arvostaa sinua sellaisenaan. Voit vedota järkeen, itkeä, suuttua tai vaikka nousta hänen yläpuolelleen zen-munkkina ja antaa hänen itkeä kastiketahrasta viikon päivät :D

Yleisesti ottaen kumppanillasi tuntuu olevan aivan liian vähän tekemistä, jos hänellä on aikaa kytätä ja naputtaa sinun metodeistasi. Tarvitsisiko hän jonkinlaista ohjausta elämäänsä, tai ehkäpä olisi aika tehdä lapsia pitämään hänet kiireisenä? Mitä tekisit, jos lapsesi käyttäytyisi noin? Jos aiotte jatkaa yhdessä, joko sinä opit sietämään hänen nillitystään tai kitket sen pois.

Onko se jotenkin jälkeenjäänyt kun pitää niin kovin ihmetellä muitten tekemisiä? Miksi katselet tuollaista, kai ymmärrät että sulla on valinnanvapaus ja voit lähteä koska tahansa?

Eipä sillä, omakin ukkokulta joskus jää ihmettelemään tai tulee mänsleinaamaan jotain täysin turhaa. Yleensä naurahdan ja totean jotain tyyliin voi sua höppänää ja jatkan tekemistä. Jos jatkaa saatan ärähtää varoituksena. Nykyään jo ukko tuntee mut ja tietää, että ärähdyksen jälkeen tipahtaa taivas niskaan. PArempi siis lopettaa ennen isompaa murinaa.

Lainattu:

"äitipuolella on loistava metodi isäni harrastamaan mikromanageeraukseen: Jokainen asia, mistä isäni kokee tarvetta huomauttaa ( lopettamispyynnöstä huolimatta) jää isäni hommaksi. Kun isäni koki tarvetta neuvoa imuroinnissa, siitä tulikin hänen hommaansa. Eikä äitipuolella ole mitään tarvetta mennä kertomaan että nurkkaan jäi pölyä."

--->>KIITOS

TÄÄ OLI PARAS !

tulee heti käyttöön meillä!

Kyllä me naisetki tää osataan.

Olen joskus katsonut suu auki ja tuntenut järkyttävää myötähäpeää tuttavaperheen luona kun rouva neuvoo miestä kuin pikkulasta ja vielä muiden kuullen.

Näkee että miestä kiusaa se, mutta ei sano mitään. Kauheeta, tulisin hulluksi tuollaisen ihmisen kanssa.

Onko mies mahdollisesti saksalainen tai horoskoopiltaan neitsyt?

nimim.: kokemusta on

Huomautus = tee itse.

Eiköhän mikromanageeraus lopu siihen?

Ellei lopu siihenkään, ala kommentoida yhtä hiuksia halkovasti hänelle itselleen...

"Yleisesti ottaen kumppanillasi tuntuu olevan aivan liian vähän tekemistä, jos hänellä on aikaa kytätä ja naputtaa sinun metodeistasi."

TÄMÄ

Voit todeta hänelle, että eipä hänkään ota vastaan palautetta ja neuvoja, miksi sinun pitäisi.

Kuulostaa ihan kunnon kuzipäältä vaan.

Seurustelin useita v sitten jo vajaat viiskymppisen miehen kanssa joka ihmetteli ja kummasteli kans ihan kaikkee, kuin liisa ihmemaassa;

tapaani juoda aamukahvia ja ylipäätään aamutoimiani ja sitä että en laita vk loppusin jotain Englantilaista aamiaisbufeeta.

Hän tykkäsi myös neuvoa kovasti eteenkin autossa vaikka mulla ollut kortti ja oma auto n 20v ja ajan paljon. Hän myös huomautteli jos olin sanonut aikovani päivällä siivota ja hän tuli illalla luokseni, hän saattoi pyyhkästä jostain kaapin päältä sormella ja virnisteli et "oot sitte siivonnu". Jääkaapissa oli jostain purkista tullu tahra, niin huomautti heti siitä mulle et "ootko huomannu, pitäs pyyhkiä pois" jne....

Hän kohteli minua samalla tavalla kuin teinityttöjään, neuvoi, opasti ja ohjasi, huolehti. Ihan vit...n ärsyttävää aikuiselta. Ei seurusteltu kauaa, en ole nainen joka tarvitsee huolehtijaa, opettajaa ja ohjeistajaa.

Tee kuten miehet: lakkaa tekemästä mitään ja anna miehen tehdä, kun osaa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on tuollainen EX-MIES.

JSSAP.

Älä nyt pienestä noin pillastu.

T. Ex-mies

Vierailija kirjoitti:

Minulla on välit poikki isääni tämän takia. Vaikka saattaa kuulostaa harmittomalta, on todella raskasta olla jatkuvasti kytättävänä. Kun tätä jatkuu tarpeeksi kauan useiden keskustelujen jälkeen, hermot todella menee. Kun vielä lisätään hänen raivostuminen, kun hänen "apunsa" ei kelpaa, ei jää mitään syytä pitää yhteyttä.

Kuten joku jo sanoi, riittävän pitkälle mennessä voidaan puhua jo henkisestä väkivallasta. Onhan tuo nyt hirveää toisen älykkyyden aliarviointia.

Minun isälläni on myös tämän kaltaisia piirteitä, mutta ei kokonaisuutena ole onneksi kamala ihminen, että välit olisi pitänyt laittaa poikki. Mutta siis päähän tuo usein silti ottaa. Saattaa myös repiä jonkin tehtävän puoliväkisin käsistä itselleen, kun ei anna edes kunnolla yrittää, jos ensimmäisellä kerralla ei onnistu täydellisesti. Sitten on niin kovin puhki ja poikki jatkuvasti kun tekemistä vain riittää ja riittää. Niinpä niin, onpa jännä. 

Mutta siis tosiaan se mikä tuossa sairaalloisessa kyttäyksessä on raskasta ja miksi se niin kovin suututtaa on tuo lainaamani viimeinen lause, koska sitähän se on eikä mitään huolenpitoa ja neuvomista.

Tahtoo usein olla yksipuolista tämä mikromanagerointi. Harvemmin sitä näkee ja kuulee 2-suuntaisena...

"Anna miehen tehdä, kun osaa paremmin."

Juuri noin.

Susiparin alkuhankaluuksia. Ja mammat rageilee.

Lähde hyvä ihminen vielä, kun voit! Nim. naimisissa samanlaisen mikromanagerin kanssa, yksi yhteinen lapsi. Kaikkeni olen yrittänyt - hyvällä ja pahalla, mutta mieheni kyttää, neuvoo ja opastaa, huomauttelee ja kiukuttelee, kun asiat eivät suju hänen mielensä mukaisesti. Kerään voimia lähteä tästä avioliitosta. En tunne olevani rakastettu, arvostettu, kunnioitettu enkä edes aikuinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Onko mies mahdollisesti saksalainen tai horoskoopiltaan neitsyt?

nimim.: kokemusta on

Pakko oli nauraa tälle, vaikka ei saisi. Olen neitsyt horoskoopiltani ja harrastan tuota neuvomista, en tosin ihan tuossa mittakaavassa, enkä ilkeyttäni. Ja olen muuten nainen.

Voin näin neuvojan näkökulmasta sanoa, että minulla neuvominen ainakin perustuu siihen, että yritän neuvoa tehokkaampaa tai perusteellisempaa tapaa toimia = tulisi kerralla hoidettua kunnolla eikä sinnepäin. Sanotaan nyt vaikka, että yritin miestä saada luuttuamaan kahdeksikon muodossa niin kuin ammattisiivoja on neuvonut, että varmasti tulee koko lattia pyyhittyä eikä roskat jää matkan varrelle, niin hänellä palaa käämit kun oli kuulemma ihan sama millä lailla sen lattian sutii, vaikka sitten luutun kanssa vaan ympyrää uudestaan ja uudestaan. Teki näin vähän aikaa, mitä jäi? Kuivia/pyyhkimättömiä kohtia ja roskat matkan varrelle. Riidellään niin paljon muutenkin (lastenhoidosta), että en jaksanut alkaa pilkunviilaajana tarkistaa jokaista huonetta, kun mies kerrankin ylipäänsä luuttusi. Yleensä se on minun hommaani (koska voin siinä korjata miehen imuroinnista jäämät murut pois ja pitää huolta, että kämppä on varmasti siisti).

Mutta kyllä se mieskin minulle valittaa. Horoskoopista huolimatta olen sottainen kokkaaja, enkä ole miehen jokaviikkoisesta nalkutuksesta huolimatta vieläkään oppinut pyyhkimään työtasoja heti kun niille tulee sotkua vaan jäävät myöhemmin (miehen) kuurattavaksi. Eli eri standardit.